Nuorten koulutus, liikkumattomuus ja mielenterveysasiat olivat pääosassa torstaina Salon lukiossa, jossa järjestettiin Salon lukion opiskelijakunnan hallituksen organisoima eduskuntavaalipaneeli.
Paneelin juontajat Henri Hanhimäki, Riku Hatakka ja Enni Paananen olivat saaneet paikalle ehdokkaan yhdeksästä eduskuntapuolueesta.
Ensimmäiseksi ehdokkaat pääsivät puimaan, mistä oppimistulosten heikkeneminen johtuu ja mitä asialle voisi tehdä.
Kokoomuksen istuva kansanedustaja Ville Valkonen kuvaili aiheen olevan kohtalon kysymyksiä.
– Pitää osata kirjoittaa, lukea ja laskea, hän teroitti.
Valkonen peräänkuulutti myös opettajien lisärekrytointeja niin, etteivät ryhmäkoot paisu liian suuriksi.
– Opettajilla pitää antaa työrauha opettaa. Kurin on oltava riittävä. Koulu ei ole sirkus, Valkonen sanoi.
RKP:n Veera Granroth panostaisi koulutuksessa nuorten mielenterveyteen.
– Jos nuori ei voi hyvin, silloin ei kukaan opi mitään, hän totesi.
Viime vuosien koulujen valtavasta digiloikasta oli huolissaan muutamakin panelisti, kuten Liike nytin Satu Paananen , SDP:n Saku Nikkanen ja keskustan Mimmi Ruusunen.
– Digitalisaatio meni överiksi. Silloin kun se ottaa isännän roolin, se ei ole hyvä, Ruusunen napautti.
Ruusunen myös kantoi huolta siitä, että opettajilla menee nykyisin aikaa enemmän lasten hyvinvoinnin tukemiseen kuin itse opettamiseen.
Paananen ja Nikkanen kehottivat kouluissa palaamaan perusasioiden äärelle.
– Koulutus on yksi kulmakivistämme. Pidetään siitä kiinni jatkossakin, Paananen sanoi.
– Koulutusta pitää vaalia. Se on investointi tulevaisuuteen, Nikkanen korosti.
Vihreiden Pasi Lehti oli huolissaan opettajan työnkuvan muuttumisesta.
– Opettajat joutuvat tekemään töitä, jotka eivät liity opettamiseen, Lehti sanoi.
Kaikki ehdokkaat olivat samaa mieltä siitä, että jokaisella tulisi olla mahdollisuus opiskella toisen asteen opinnoissa oli varallisuustaso mikä tahansa.
– Rahasäkin koon ei pidä määrittää opiskeluita, Valkonen tiivisti.
Myös nuorten liikkumattomuudesta keskusteltiin. Perussuomalaisten Kirsti Kurki antoi ohjeeksi muun muassa sen, että seurat voisivat tehdä yhteistyötä kausimaksujen osalta.
– Liikunta pitäisi tapahtua aina lapsen ehdoilla, ei vanhempien. Myös koulujen tiloja pitäisi saada käyttöön entistä paremmin. Kaiken ei tarvitse olla myöskään kilpaliikuntaa, Kurki sanoi.
Samoilla ajatuksilla oli vasemmistoliiton Timo Lähteenmäki.
– He ketkä haluavat kilpailla, löytyy kyllä mahdollisuuksia. Koululiikunnassa on menty mielestäni viime vuosina hyvään suuntaan, siellä kilpailullisuus ei ole korostunut, Lähteenmäki kertoi.
Kristillisdemokraattien Jani Ursin kaipasi lisää yhteisöllisyyttä.
– Nuorilla pitäisi olla mahdollisuus kokeilla laajasti eri lajeja ja tutustua sitä kautta liikuntaan, hän vinkkasi.
RKP:n Granroth toivoi koulujen innostavan, ei pakottavan nuoria liikkumaan.
– Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus harrastaa vapaa-ajalla.
Myös asennemuutosta perheistä alkaen vaadittiin muutamassakin puheenvuorossa.
– Liikunnasta olisi hyvä tulla elämäntapa jo pienestä pitäen, Liike nytin Paananen näki.
– Asennemuutos lähtee perheistä ja jokaisesta yksilöstä. Tukea enemmän urheiluseuratoimintaan, etteivät rahat valu kattojärjestöjen rattaisiin. Yksityinen sektori ja firmat pitää saada myös mukaan talkoisiin, SDP:n Nikkanen lausui.
Paneelin toisessa osiossa perusteluille ei ollut sijaa, vaan ehdokkaiden piti ainoastaan näyttää kyllä tai ei -lappua. Mukana oli luonnollisesti kysymys Tunnin junan päätymisestä tulevaan hallitusohjelmaan.
Paneelia seuranneiden opiskelijoiden keskuudessa alkoi kuitenkin suurin kohina siinä vaiheessa, kun ehdokkailta tiedusteltiin mielipidettä nuuskan laillistamiseen Suomessa.
Nuuskan laillistaminen ei saanut kannatusta vasemmistoliiton Lähteenmäeltä, vihreiden Lehdeltä, keskustan Ruususelta, Liike nytin Paanaselta eikä perussuomalaisten Kurjelta.
SDP:n Nikkanen, RKP:n Granroth, kristillisdemokraattien Ursin ja kokoomuksen Valkonen olivat nuuskan laillistamisen kannalla.
Viimeisessä osiossa ehdokkailta kysyttiin opiskelijoiden kysymyksiä. Pinnalle nousivat huoltosuhde, ilmastonmuutos sekä mieluisimmat hallituskumppanit.
Gallupykkönen kokoomus kelpaisi hallituskumppaniksi viidelle panelistille: RKP:n Granrothille, Liike nytin Paanaselle, vihreiden Lehdelle, SDP:n Nikkaselle ja kristillisdemokraattien Ursinille.
Perussuomalaiset sen sijaan eivät saaneet mainintaa kuin kristillisdemokraattien Ursinilta. Perussuomalaisten Kurki nimesi itse mahdolliseksi hallituskumppaniksi tässä vaiheessa ainoastaan Liike nytin.
