Espoo–Salo-oikorata lisää melusta kärsiviä asuinalueita Salon alueella. Näin toteaa ratahankkeen yleissuunnitelmaa käsitellyt Salon rakennus- ja ympäristölautakunta.
Raideliikenteen melu, tärinä, maisemamuutokset ja rakennuksiin kohdistuvat toimet heikentävät asumisviihtyvyyttä radan läheisyydessä ainakin Suomusjärven, Lahnajärven ja Siitoonjärven alueilla, Ahtialassa, Hirsijärven Sammalonsalmen ympäristössä, Muurlassa ja Lukkarinmäen kaupunginosassa Salon keskustassa.
Ratalinjaus sijoittuu pääosin maaseutumaiselle alueelle, jossa ei ennestään ole merkittäviä melulähteitä. Silloin melun lisääntyminen tuntuu suhteellisesti suuremmalta kuin alueilla, joilla liikennettä on paljon on jo nykyisin.
Rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa melun lisääntymisen olevan ongelmallista ympäristönsuojelun kannalta. Lain mukaan melua pitäisi pyrkiä vähentämään ja estämään melun lisääntymistä hiljaisilla alueilla. Lautakunta painottaa, että meluntorjunnasta aiheutuvat kustannukset eivät saa olla pääkriteerinä, kun meluntorjuntatoimia valitaan.
Salon alueella on 44 asuin- tai vapaa-ajan rakennusta, joissa valtioneuvoston melulle asetettu ohjearvotaso ylittyy meluntorjuntaratkaisuista huolimatta. Näiden kiinteistöjen meluntorjuntaratkaisut tarkentuvat ratasuunnitelmavaiheessa.
Oikoradan rakentaminen vie useita vuosia. Salon rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että on tärkeää lieventää myös rakentamisen aikaisia vaikutuksia kuten raskasta työmaaliikennettä ja melu-, tärinä- ja pölyhaittoja.
Pintavesivaikutusten kannalta merkittävimpiä suunnittelukohteita ovat tunnelit, kallioleikkaukset ja suuret penkereet sekä sillat, jotka sijoittuvat vesistöjen läheisyyteen. Suurimmat kielteiset vaikutukset pintavesiin aiheutuvat rakentamisen aikana.
Salon kaupunginhallitus antaa kaupungin lausunnon Väylävirastolle oikoradan yleissuunnitelmasta maaliskuun loppuun mennessä.
Se on pieni hinta siitä, että saadaan Salo nousukiitoon.
Ajatelkaas jos 80-90 -luvuilla seudun ehdokkaat olisivat kuorossa vastustaneet moottoritien rakentamista. Koska sen sanottiin olevan kalliin ja vievän maata.
Ajattelepas – moottoritielle pääsee Salon alueella seitsemästä liittymästä. Junaan pääsee yhdeltä asemalta. Eikä siltäkään kaikkiin juniin.
Melu on nopeammin ohi, kulkeehan uusi juna nykyistä kovempaa.
Voisiko radan vetää eduskuntatalon portaiden edestä.
Mites Turku-Salo kaksoisraide? On sanottu että meluvalleja ei tarvita kaksoisraiteelle kun on ns. vanha rata. No, kaksoisraide tietää kaksinkertaista melua. Vaikka asukkaat asuvat melun lähellä, ei se tarkoita sitä että he olisivat siihen tottuneet tai että melua voisi lisätä. Mutta kukaan ei edes ajattele muuta kuin Salo-Helsinki rataa, kaksoisraiteesta ei kukaan välitä paitsi ne jotka asuvat sen varrella ja joiden maat jää taas alle.
Mitä tarkoitat kaksinkertaisella melulla? Kaksi kertaa useammin? Kaksi kertaa kovempaa? Kumpikin lienee väärin. Liikennöinti voi olla varsin tiuhaa tuplaraiteella eli todennäköisesti ääntä on paljon useammin. Äänenvoimakkuus kasvaa logaritmisesti eli kaksi junaa ei tee tuplasti kovempaa ääntä.
No, saivarteluahan tämä. Junaradan vieressä lapsuuteni kasvaneena niihin tottui, eikä huomannut kuin kiskonhiontakoneen.
Ei muuten totu, itse asunut 20-30 vuotta ja edelleen kuulen junan aina. Kyllähän se melu lisääntyy jos junia kulkee useammin. Jos tätä et ymmärrä, niin antaa mennä sinne saivartelun puolelle. Ja voin sanoa sen että silloin kuin raiteet olivat erillään, ja oli dieselvetureita, äänet olivatkin hiljaisempia. Kun raiteet hitsattiin kiinni ja tuli näitä sähköjunia, niin raiteista tuleva ääni moninkertaistui. Ääni jotenkin resonoi raiteissa ja kuullostaa todella ikävältä.
Ei kai kukaan ole väittänyt, että juniin tottuminen tarkoittaisi sitä, että niitä ei enää kuule, mutta sen kyllä huomaa tottunut jos junia ei tulekaan. Kyllä junan ääni kuitenkin on lyhytaikaista ja tasaista verrattuna kumipyöräliikenteen ääniin.
10 sekuntia kaksi kertaa tunnissa. Hiljainen sähkömoottori junassa. Käykää radan varressa kuuntelemassa, tuleeko melua.
Joo, tule tänne pihalle. Kun juna menee ohi, ei voi keskustella, kyllä se niin kovaa ääntä pitää. Myöskin jos korva on samassa tasossa raiteiden kanssa eli juna menee oenkan päällä, melu junaradan vieressä on sietämätön. Ehkä kannattaisi todella kokeilla ennenkuin kommentoi
Eipä junassa moottorin ääni olekaan erottuva. Aivan kuten kumipyöräliikenteessäkin, myös junissa vähänkin kovemmissa nopeuksissa hallitseva äänilähde ovat pyörät. Erittäin kovissa nopeuksissa epäilemättä myös muihin rakenteisiin osuva ilmavirta aiheuttaa ääntä. Jo Rikalanmäen seudun peltoaukeilla junan ääni on hyvin erottuva, vaikka nopeus on todennäköisesti alle 100 km/h.
Mielenkiintoinen oli lehtijutun maininta hiljaisilla alueilla lisääntyvän melun merkityksestä. Joidenkin mielestä on ok ulkoistaa kaupunkilaisten liikenteestä aiheutuva melu maaseudulle vain siksi, että pääsee kaupungista toiseen pari minuuttia nopeammin.
Vastakkainasettelun luominen kaupungin ja maaseudun asukkaiden välille on tarpeetonta. Suurin osa radanvarren asutuksesta sijaitsee kaupunkien sisääntuloväylien varrella. Vain pieni osa radanvarren asutuksesta on maaseudulla. Eivät maalla mökkeilevät kaupunkilaisetkaan tule elokuun kuutamossa maatilan isännän pihalle vaatimaan kuivurin hiljentämistä, vaikka se huutaa yötä päivää niin, ettei saunan lauteillakaan kuule keskustella vieressä istuvan kanssa.
Olen samaa mieltä vastakkainasettelusta. Siksi pitää lopettaa kaupunkilaisten näkemykset, joiden mukaan maaseudulla ei ole asutusta, joka melusta häiriintyisi. On siellä asutusta, vaikkei kaupunkikeskustaa liikennevaloineen olekaan.
Hauska verrata kuivuria ja junarataa. Kuivurinkäyttöpäivät ovat todella vähäiset, junat kulkee monta kertaa päivässä ja joskus myös yöllä. Tosihan se on että maaseutu ei tuosta radasta hyödy vaan saa haitat. Ja kyllä se on niin et kukaan ei välitä maaseudulla radan alle jäävistä taloista, mutta Lukkarinmäen taloista pidetään kauheaa meteliä, vaikka siellä on ollut vuosikymmeniä varaus junaradalle, maaseudulla ei taida varausta olla vieläkään.
Varaus on jo maaseudullakin piirrettynä Varsinais-Suomen maakuntakaavaan. Harva on tullut ajatelleeksi, että linjaus on ja jää tuohon viralliseen kaavaan, vaikka ratahanke tällä erää päätettäisiin jättää toteuttamatta.
Kaverini meni junalla Lappeenrantaan 1.3., Helsingissä vaihto. Kolme osuutta oli puoli tuntia myöhässä erilaisista tekniikasta johtuvista syistä. Ei voi muuta kuin nauraa tunnin junalle, joka on Salon ja Helsingin välissä puoli tuntia myöhässä. Opetelkaa ensin kulkemaan aikataulussa.
No siinäpä terävä huomio.
Tuplaraide auttaisi, että jos joku juna hyytyy raiteille niin ei ole koko rata kiinni.
Se vaan että jos molemmilla raiteilla junat seisoo, niin ei auta vaikka ois 10 rataa vierekkäin. Yleensä Väylän viat ovat liikenteenohjauslaitteissa, joten raiteiden lukumäärällä ei ole väliä
Raitiovaunu seuraavaksi, bussit saastuttaa, taksit ylihintaisia.
Salon kaupunki kuitenkin on tekemässä kaavaa uuden oikoradan kohdille ja tänään klo 16 päättyi kannanottojen antoaika luonnokseen – joka Salon rautatieasemalta Salon lukion kohdille suunnitteilla. Annoin eilen oman mielipiteeni kaupungille, jossa huomioin riittävien siis entisten kevyenliikenteen väylien säilymisen ja Salonjoen ylityksessä kaksoisraiteiden lisäksi entinen rataylitys sekä kevytväylä edelleen.