Pete Parkkonen kattaa Provinssiin Syntisten pöydän – muusikko on löytänyt tv-katsojien edessä juurensa, oppinut purjehtimaan ja saavuttanut uransa käännekohdan

0
Pete Parkkonen esiintyy Teatteri Provinssissa 16. maaliskuuta. Ohjelmistossa on mukana sekä Parkkosen omia hittejä että Vain elämää -ohjelmasta tuttuja biisejä. Kuva: Niki Soukkio

– Sydänsurujen, voittojen ja menetyksien jakaminen ei ole kovin luonnollista, kun sinulle annetaan mikrofoni kouraan. Lavalla se on eri asia: tunteet voi purkaa esiintymällä ja laulamalla.

Näin kuvailee Vain elämää -ohjelmaa muusikko Pete Parkkonen.

Tv-sarja oli Parkkoselle tärkeä käännekohta, ja hän pitää sitä tähänastisen uransa kruunauksena. Siksi Parkkonen haluaa tuoda yleisön eteen kaikki versionsa muiden artistien kappaleista. Saloon hän saapuu 16. maaliskuuta.

Teatteri Provinssissa Parkkosen biisilistassa ovat muun muassa Meiju Suvaksen Pure mua, Erika Vikmanin Syntisten pöytä, Tommi Läntisen Kevät ja minä… Lisäksi Parkkonen on poiminut mukaan oman tuotantonsa merkittävimpiä biisejä.

– Vain elämää on oikeasti vuoden projekti. Pöydässä viedään artistit äärirajoille henkisesti ja fyysisesti. Jotta kuulijat ja näkijät pääsevät lähelle, muille artisteille halutaan antaa todella paljon itsestään. Samalla saa oivalluksia, Parkkonen sanoo.

Pete Parkkonen kiertää ensimmäistä kertaa urallaan Suomen konserttisaleja. Toisin kuin festareilla ja baareissa, työt alkavat kerrankin ajoissa eivätkä veny yömyöhään. Siitä Parkkonen on iloinen.

– Nyt alaikäisetkin pääsevät keikalle. Menen itse kymmeneltä nukkumaan, enkä tule ihan jokaiselle puolilta öin alkavalle keikalle lähteneeksi.

Parkkonen ei ole soittanut livenä rumpuja teinivuosiensa bändin jälkeen. Nyt hän versioi The 69 Eyes -bändin Lost Boys -biisin rumpujen takaa.

– Se on rokkenrollia! Ennen tv-lähetystä treenasin tosi paljon. Huh huh, minkä palan otin.

Vain elämää -sarjassa Parkkonen vaikuttui muiden artistien tulkinnoista omista kappaleistaan. Mikko Alatalon Päivä viimeinen -suomennos Final day -biisistä herkisti, Jyrki 69:n rämegootiksi nimetty Kohta sataa ensin hämmensi, sitten sai koko muusikkopöydän tanssimaan.

– Ihan kuin olisin ollut pienenä karkkikaupassa, Parkkonen naurahtaa.

– Kaikilla on oma tapansa tulkita biisejä, ja tilanne on tosi magea. Toisten tavasta voi oppia ja ottaa vaikutteita omaan musiikkiin.

Pete Parkkonen esiintyi Salossa elokuun 2018 SaloFest-tapahtumassa. Kuva: SSS-arkisto/Veera Välimäki

Pihtiputaalta kotoisin oleva Parkkonen tuli tunnetuksi vuoden 2008 Idols-kilpailussa. 18-vuotias Parkkonen sijoittui kolmanneksi aikana, jona tv-ohjelman koelaulut vetivät yli 2 000 osallistujaa.

Sittemmin Parkkonen on nähty usein tv-kameroiden edessä. Vuonna 2014 hän voitti Katri Mäkisen kanssa Tanssii tähtien kanssa -kilpailun. Viime vuosina hän on opetellut purjehtimaan Atlantin yli -sarjassa ja löytänyt karibialaiset sukujuurensa Sukuni salat -ohjelmassa.

Purjehduksella kamerat seurasivat, kun umpiuninen rokkari herätettiin yövahtiin kolmelta aamuyöllä osana Lintu-Swanin miehistöä. Hän pääsi ammattimiehistön opastamana nopeasti jyvälle purjehduksesta ja lähtisi uudestaan valtamerelle, jos kutsu kävisi ja aikaa olisi.

– Purjehduksen aikana pääsi syvään päätyyn omassa itsessään. Merenkäyntiä katsellessa oli paljon aikaa itselle. Päiväkirjaan tarttui merkintöjä elämästä, ja olen ammentanut niitä musiikkiin.

Viikkoja kestäneellä purjehduksella ei kameroiden edessä voi olla pidemmän päälle esittää julkisuuden henkilöä, vaan oma persoona tulee väkisinkin julki. Parkkoselle se ei ollut stressaavaa.

– Pidän tv:n tekemisestä, ja sain unohdettua kamerat. Parasta on, kun voi alusta lähtien olla oma itsensä. Jos päätä särkee ja ahdistaa, täytyy muistaa antaa muille se tila, mitä botskissa on mahdollista.

Varsinaisen yllätyksen toi kesällä 2021 esitetty Sukuni salat -ohjelma, jossa tunnetut henkilöt etsivät sukulaisiaan. Parkkoselle ei lähdetty hakemaan esi-isiä vuosisatojen takaa, vaan isoisää.

Parkkonen kertoo perheensä harkinneen ohjelmaan lähtöä tarkasti. Isän isä oli mysteeri, sillä Parkkosen isoäiti oli vaiennut lapsensa isästä koko elämänsä ajan.

– Isoisää oli mietitty kauan. Olin odottanut, että jonain päivänä tulee tietokone, johon painetaan sormi ja juuret löytyvät.

Ei tullut tietokonetta, mutta tuli dna-testi. Sen avulla ohjelman sukututkijat selvittivät isoisäksi Pierre Rassinin Martiniquen saarelta Karibialta. Hän oli Parkkosen muusikkoperheen yllätykseksi myös ollut musiikin ammattilainen. Rassinilla ja isoäidillä oli ollut lyhyt suhde Rassinin esiintyessä Suomessa.

Isoisäänsä Parkkonen ei ehtinyt tavata, sillä hän oli kuollut jo vuosia aiemmin. Martiniquelta löytyi kuvausten jälkeen lähisukulaisia.

– Ohjelma antoi enemmän kuin ikinä olisimme osanneet pienissä mielissämme kuvitella. Faktoja tuli julkisesti esiin paljon. Sitä mitä kuvausten jälkeen tapahtui, olemme vaalineet ja halunneet itse sulatella. Elämä on elokuvaa ihmeellisempää, ja tällaisia ei voi sattumaksi uskoa.

Seuraavaksi Pete Parkkonen aikoo keskittyä oman musiikin hiomiseen. Häntä on kyselty paljon tv-sarjoihin, mutta tällä kertaa vastaus on ollut kielteinen.

Parkkosen kaksi ensimmäistä levyä olivat englanniksi pian Idolsin jälkeen. Hän vaihtoi kielen suomeksi, ja toistaiseksi uusin levy, vuoden 2018 Pete nousi julkaisuviikollaan Suomen 8. myydyimmäksi.

Nyt Parkkonen sanoo löytäneensä oman musiikkityylinsä erilaisten kokeilujen jälkeen. Niitä hän pitää sekä rikkautena että painolastina. Oivalluksessa auttoi Vain elämää -ohjelma.

Mitä tuleman pitää? Sitä Parkkonen ei vielä tarkemmin kerro. Lopettamassa hän ei ainakaan ole, vaan tekemässä biisejä, kiirehtimättä ja ajan kanssa.

– Ensin täytyy hioa timantti täydelliseksi. Koneet ovat käynnissä, ja hiiltä on.

Pete Parkkonen Teatteri Provinssissa to 16.3. klo 19, Salorankatu 5-7.