Valkohäntäpeuroja (valkohäntäkauriita) on paikoitellen huomattavasti enemmän kuin tilastot kertovat. Koko maan kanta on kääntynyt laskuun ja sama suunta on myös Varsinais-Suomessa, mutta ei tasaisesti.
– Hiittisten pääsaarilla valkohäntäpeurojen tiheys on maan huippua, sanoo riistapäällikkö Jörgen Hermansson riistanhoitopiiristä.
Salon seudulla peurakanta vaihtelee myös isommassa mittakaavassa, sillä aluetta halkova moottoritie halkaisee valkohäntien esiintymistiheyden. Moottoritien pohjoispuolella valkohäntäpeuroja arvioidaan olevan tuhatta hehtaaria kohden 37 ja eteläpuolella 28.
Kemiönsaareen kuuluvan Hiittisten tiheä peurakanta on oiva esimerkki siitä, miten peurakannan hirvitalousalueille laskettu tiheys voi poiketa suuresti koko alueen luvusta. Hiittinen lasketaan moottoritien eteläpuoliseen hirvitalousalueeseen, jossa peurakanta on selvästi pienempi kuin tien pohjoispuolella.
Hermansson kuvailee tiheän peurakannan alueita ympäristönsuojelusta tutulla sanalla Hot spot.
– Peuroja on Hiittisissä yli 40 eläintä tuhannella hehtaarilla, hän arvioi.
Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi Suomen valkohäntäpeurakantaa uudella hirvitalousaluekohtaisella mallilla, jonka mukaan koko maan peurakanta talvella 2022-2023 oli noin 120 000.
Kanta oli pienentynyt sekä edeltävän vuoden että parin vuoden takaisesta arviosta.
Luken mukaan tehostettu metsästys näyttää tuottaneen tulosta.
Hermansson katsoo, että vaikka peurojen kanta-arvio on tarkentunut hirvitalousaluekohtaiseksi, täytyy kaatoluvista päätettäessä neuvotella tätäkin tarkemmin paikallisesti. Muun muassa Hiittisissä on tällainen tilanne.
Hän toteaa, että paikkakunnittain voi olla eroja muuallakin, mutta se tiedetään parhaiten kyseisellä alueella.
– Paikallistuntemus on tärkeää, hän viittaa kanta-arvioon.
Lisäksi Hermansson katsoo, että työtä peurakannan hillitsemiseksi on jatkettava, vaikka Luken arvio kertoo kannan laskeneen. Hän sanoo, että uusi kanta-arvio antaa pohjan, josta tulevien kaatolupien suunnittelu alkaa.
– Varmasti pikkaisen voi ”himmata”, mutta on alueita, joissa metsästystä täytyy nostaa.
Hän sanoo, että moottoritien eteläpuolisella alueella kaatolupien määrä todennäköisesti vähenee aiemmasta. Tästä huolimatta peuroja on hänen mukaansa tarkoitus ampua enemmän, mitä niiden tuotto on.
Metsästyksessä käytetään muutama vuosi sitten käyttöön otettua tapaa.
– Ammutaan tasaisesti naaraita ja uroksia.
– Kantaa kasvattavaan suuntaan ei saa mennä, hän varoittaa.
Kasvattava suunta tarkoittaisi lisääntyvien naaraiden säästämistä.
Moottoritien pohjoispuolella metsästäjillä on isompi urakka Salossa. Alueella on ammuttu ennätysmäärä valkohäntäpeuroja, mutta siitä huolimatta kanta on selvästi tiheämpi kuin tien eteläpuolella.
Hermansson sanoo tien vaikuttavan eroihin, sillä eläimet eivät pääse entiseen tapaan kulkemaan molempiin suuntiin, vaikka niille on rakennettu kulkuväyliä.
Nyt hän arvioi, että moottoritien pohjoispuolisia alueita Vaskion, Kuusjoen, osin Marttilan ja Kosken sekä Kiikalankin puolella on aliverotettu.
Kovin kaukana alueesta ei ole myöskään Loimaan seutu, joka kuuluu riistanhoitopiirin tiheimpiin peura-alueisiin. Hermansson uskoo Salon pohjoisosien peuramääriin tulevan täydennystä Loimaan suunnalta.
Tiheän peurakannan alueella on myös susia, mutta näiden vaikutusta ei suuressa peurakannassa nyt näy.
