Vaikka Mauri Kunnaksen hahmoihin perustuvaa lastennäytelmää kannatteleekin ehta pieruhuumori, tekstiin työntyy mukaan myös muutama vakavampi säie.
Niistä kiinnostavin liittyy postmodernin kulttuurin pakkomielteiseen tarpeeseen täyttää vapaa-aikamme aktiviteeteilla. Eräs Herra Hakkaraisen (Jerry Sarlin) tuttavista Tassulan kylässä on pienen poikavauvan isä, joka vaimonsa painostamana retuuttaa lastaan pitkin päivää harrastuksesta toiseen ja on kaikkialta jatkuvasti myöhässä.
On kuin Mauri Kunnas kommentoisi nykyaikaista vanhemmuutta ja siihen kohdistuvia ulkoisia paineita. Tai sitten asetelma mitään harrastamattoman Hakkaraisen ja kaikkialle ehtivän aktiivivauvan välillä vain on liian herkullinen jätettäväksi huomioimatta. Ristiriidassa piilee komiikan siemen, ja sen Kunnas oivaltaa.
Alituinen kiire ja rakenteellinen joutilaisuus törmäytetään Sami Rannilan dramatisoimassa jutussa onnistuneesti. Herra Hakkarainen haluaisi vain nukkua mutta kärsii unettomuudesta. Maailma hänen ympärillään sairastaa hyperaktiivisuutta. Sarvipään oma aktiivisuus rajoittuu jokaöiseen unissakävelyyn.
Hetken aikaa myös vanha vuohi uskoo, että hänenkin on tultava oikein kiireiseksi voidakseen olla onnellinen. Luulo on totta kai harhaluulo tai puhdas illuusio – kun Hakkarainen viimein nukahtaa ja onnistuu nukkuessaan pysymään sängyssään, hän on onnellisempi kuin yksikään toinen Tassulan asukas.
Herra Hakkarainen harrastaa on suunnattu aivan perheen pienimmille. Jaakko Loukkolan ohjaus luottaa sopivasti liioiteltuihin eleisiin ja potentiaalisten naurukohtien alleviivaamiseen.
Ratkiriemukkainta ovat Hakkaraisen ja hänen kaverinsa Masa Marsun (Mikko Saari) ilmavaivat puhumattakaan siitä, kun Masan jalkaan asennetaan vaipat – silloin Kivan salin jokainen viisivuotias ja henkinen viisivuotias räjähtää nauramaan.
Jerry Sarlin ja Mikko Saari vetävät roolinsa tyylilajiin sopien yliampuvasti. Saari näyttelee taitavasti myös äänellään, sillä hän esittää Masa Marsun ohella tarinan kaikkia muitakin sivuhenkilöitä, jokaiselle heistä persoonallisen äänen ja olemuksen antaen.
Loukkolan ohjaus pitää komedian tiiviinä, noin 40 minuutin pakettina. Se näyttäisi olevan täsmälleen oikea kesto näytelmälle, joka sopii vaippaikäisillekin mutta viehättää hetkittäin myös aikuiskatsojaa.
Mauri Kunnas: Herra Hakkarainen harrastaa. Salon Teatterin esitys 11.3. Kulttuuritalo Kivassa. Dramatisointi: Sami Rannila. Ohjaus: Jaakko Loukkola. Musiikki: Kari Mäkiranta. Rooleissa: Jerry Sarlin, Mikko Saari. Seuraavat esitykset sunnuntaina 19.3. klo 11 ja klo 16.
