Voi räkä! Harva huomaa flunssan kourissa iloita räästä, vaikka se kertoo meistä pelkkää hyvää. Räkä on syyttä suotta inhokki, jolla on surkea maine.
– Ihmisen pitää olla iloinen siitä, että räkää tulee. Se on hyvä juttu, bakteeriopin professori Pentti Huovinen kannustaa.
Huovinen on tutkinut ehkä kymmeniätuhansia erivärisiä räkäklönttejä.
Räällä on kertakaikkisen huono imago. Kokematonta nuorta haukutaan räkänokaksi, ja räkäkännissä ollaan räkä poskella. Räkätauti kuulostaa paljon pahemmalta kuin nuhakuume, eikä ravintolanpitäjää mairittele, jos hänen anniskeluliikettään kutsutaan räkäläksi.
Sanakirjan mukaan räkäinen on sama kuin vastenmielinen, inhottava, surkea ja rähjäinen. IIkkuva nauru on räkättämistä.
Kielitoimisto kysyi Helsingin kirjamessuilla aikoinaan suomen kielen ärsyttävintä sanaa perusteluineen. Räkä osoittautui kaksinkertaisesti rumaksi sanaksi. Ärsytys on Kielitoimiston mukaan taattu, jos rumana pidetty äänneasu yhdistyy negatiiviseen sisältöön.
”Kuulostaa lausuttuna ihan hirveältä, eivätkä mielikuvatkaan ole kovin mukavia”, joku kyselyyn vastanneista analysoi.
Myös Yle on joskus kysynyt ruminta sanaa: rään lisäksi listalle nousivat räkäimu ja räkäklimppi.
Keho tuottaa monenlaisia eritteitä. Jokainen meistä puhuu taatusti omista eritteistään jonkun kanssa. Jos ei muualla kehtaa, niin viimeistään lääkärin vastaanotolla. Jokainen erite olisi oman lehtijuttunsa väärti, mutta pysytään nyt räässä, sillä nyt on räkäsesonki.
Sitä kutsutaan myös flunssakaudeksi.
Flunssa on ylempien hengitysteiden äkillinen tulehdus, jota aiheuttaa yli kaksisataa virusta. Se on ihmisen yleisin sairaus. Aikuiset sairastavat keskimäärin 2–4 ja lapset 6–8 flunssaa vuodessa.
Flunssavirukset panevat rään liikkeelle. Se ei lopu edes niistämällä. Mutta mitä räkä oikein on?
Turun yliopiston bakteeriopin professori Pentti Huovinen puntaroi, olisiko korvalääkäri sittenkin parempi haastateltava puhumaan räästä.
Korvalääkäri?
– Minä tutkin rään sisältämiä mikrobeja, mutta korvalääkärit selvittävät nimenomaan sitä, mistä räkä tulee ja mikä sen merkitys on, Huovinen huomauttaa.
Tuskinpa bakteriologi ja kliininen mikrobiologi olisi kuitenkaan edennyt professoriksi, ellei hän olisi tutkinut työkseen kakan ja pissan lisäksi myös kasoittain räkänäytteitä. Eriväriset limaklöntit ovat Huoviselle tuttuja.
Rään rakenne vaihtelee, ja professorin mielestä lima ja räkä tarkoittavat sanoina vähän eri koostumusta.
Aloitetaan limasta ja terveestä ihmisestä. Pelkästään nenän ja nenäonteloiden limakalvot tehtailevat joka päivä neljänneslitran limaa eli yli yhdeksänkymmentä litraa limaa vuodessa. Se on enemmän kuin suomalainen juo vuoden aikana olutta.
Suurin osa päivittäisestä limasta sekoittuu sylkeen ja valuu nieluun. Sylkirauhaset erittävät sylkeä puolesta litrasta yhteen litraan vuorokaudessa – lima tulee nieltyä huomaamatta siinä sivussa.
Tavallinen lima on suurimmaksi osaksi vettä, kirkasta ja juoksevaa eritettä, jota värekarvat liikuttavat sieraimiin. Liman joukossa on hiukan myös niin sanottuja lima-aineita eli musiineja, jotka tekevät limasta liukasta. Yhdessä ne muodostavat limasta suodattimen, jonka tehtävä on varjella henkitorvea, keuhkoputkia ja keuhkoja pölyltä, hiekalta, noelta ja muilta ilman epäpuhtauksilta.
Vieraat hiukkaset tarttuvat limaan kuin kärpäspaperiin ja päätyvät sen mukana nenäliinaan, vatsaan tai aivastettaessa ties minne. Näkösälle lima tulee tavallisesti vasta silloin, kun nenä alkaa vuotaa.
Lima on osa ihmisen ulkoista puolustusta. Niin sotaisalta se kuin näinä päivinä kuulostaakin, lima taistelee eturintamassa bakteereita ja viruksia vastaan, jotta ne eivät pääsisi tunkeutumaan elimistöön.
Kaiken muun lisäksi lima on myös voiteluaine, joka kosteuttaa nenän ja ontelot ja suojaa niiden herkkiä ja hienovaraisia kudoksia. Muuten limakalvot kuivuisivat ja halkeilisivat.
– Limakalvojemme toiminta on elämässä tärkeintä, aivan olennaista. Se on kaiken a ja o, Huovinen korostaa.
Räkä on liman raskaampi muoto, joka kertoo ankarasta puolustustaistelusta. Pöpöt – niin kuin Huovinen mikrobeja kutsuu – ovat silloin päässeet tunkeutumaan limakalvon läpi solukkoon. Puolustajan immuunivaste lisää limaneritystä torjuakseen bakteerit ja virukset.
– Räkä tarkoittaa sitä, että meidän elimistömme toimii. Se on kiinteämmäksi muuttunutta limaa, joka voi olla keltaista, vihreää tai ruskeaa.
Räkä värjääntyy puolustussoluista, kuolleesta solukosta ja tapetuista taudinaiheuttajista. Väristä ei Huovisen mukaan pysty kuitenkaan päättelemään, onko tulehdus bakteerin tai viruksen aiheuttama.
Flunssan kourissa limaneritys kasvaa niin, ettei niistämiseen tuskastunut ihminen usko rään loppuvan ollenkaan. Keskiverto suomalainen voi siis tuottaa hyvinkin sata litraa limaa ja räkää vuodessa.
