Salon kulttuuriväki julkaisi manifestin: Lisää rahaa, tiloja ja johtajuutta

0
Taidemuseo Veturitalli on Salon kansallisesti ja kansainvälisesti tunnetuin kulttuuri-instituutio. Jutun kuvat: SSS-arkisto

Iso kattaus salolaisen kulttuurielämän edustajia manifestoi tiistaina lisää elinvoimaa kulttuurille. Kaupungille osoitetussa manifestissa toivottiin tiivistetysti lisää toimintatiloja, rahaa ja edunvalvontaa.

Viimeksi mainitulla tarkoitetaan, että Salossa pitäisi olla täyspäiväisen ja ammattitaitoisen kulttuurijohtajan virka.

– Tarkoitus on viedä koko kulttuurikentän ajatuksia positiivisella tavalla eteenpäin, kertoo yhden allekirjoittaneen, EtnoSalo ry:n, puolesta Sanna Jousi.

Jousin mukaan ajatus yhteisestä Salon kulttuuritoimijoiden manifestista alkoi muhia viime vuoden puolella, jolloin etenkin Salon Teatterin tilakysymyksen myötä salolaisen kulttuurikentän resursseista oli paljon muutakin keskustelua.

Salon Teatterin vanha rakennus Mariankadulla.

Jousi arvelee, että manifestissa on mukana melko laaja edustus salolaisia kulttuuritoimijoita. Allekirjoituksia manifestissa on 40.

– Harvoinhan sadan prosentin edustus on saatavissa, mutta tässä on mukana laaja skaala eri taiteenlajien edustajia ja aktiivisia, monessa mukana olevia kulttuuritoimijoita, Jousi sanoo.

Manifesti on osoitettu sekä yleiseksi keskustelunaiheeksi että etenkin Salon kaupungin edustajille, sekä virkamiehille että poliittisille päättäjille.

Tilakysymyksessä manifestissa nostetaan esiin kaupungin omistamien terveiden, mutta tyhjien tai vajaakäytössä olevien kiinteistöjen potentiaali: niitä pitäisi osoittaa kulttuuritoimijoiden käyttöön, ja kohtuuhintaan.

– Kulttuurin kentän toimijoiden tilantarpeet vaihtelevat paljon, mutta yhdistävänä tekijänä on tilanpuute yleisesti. Salolainen kulttuuri tarvitsee kotipesän, jonne kokoontua.

Manifestissa todetaan, että salolainen kulttuurielämä on jo vuosia kärsinyt toimivien ja kunnollisten tilojen puutteesta.

”Kulttuurin oma kotipesä, kulttuurikeskus tai -talo, voisi olla alku kaupungin elin-, veto- ja ostovoimaa lisäävälle toiminnalle, johon salolaiset kulttuuritoimijat parhaimmillaan kykenevät” , todetaan manifestissa.

– Ilman muuta myös se, että jos luovat ihmiset saadaan saman katon alle, syntyy uutta ja synergiaetuja. Kuten esimerkiksi Taiteiden Yä -tapahtuman kohdalla on tapahtunut, Jousi sanoo.

Salon torin esiintymislava.

Manifestin toinen ydinkohta keskittyy kulttuurin rahoitukseen. Manifestissa todetaan, että Salon tulisi investoida tulevina vuosina vähintään prosentti kaupungin kokonaisbudjetista kulttuuritoiminnan tukemiseen.

Tämä tarkoittaisi noin kahden miljoonan vuosibudjettia.

”Tuki helpottaa kulttuuritoimijoiden siirtymistä selviytymiskamppailusta toiminnan suunnitteluun ja palveluntarjonnan kehittämiseen sekä ammattimaisesti tuotetun kulttuuritarjonnan lisäämiseen” , manifestissa todetaan.

Tämä säteilisi pääsylipputuloihin, mikä entisestään lisäisi kulttuuritoimijoiden mahdollisuuksia toimintansa kehittämiseen ja muun muassa valtionosuuksien hakemiseen.

– Esitys pohjautuu vertailuihin samankokoisten kaupunkien kulttuuripanostuksiin. Salossa ollaan pohjamudissa verrokkeihin nähden, Jousi tiivistää.

Reilun vuoden takaisessa artikkelissa (SSS 29.12.2021) kerrottiin, että Salon kaupungilla on käytettävissään reilu miljoona euroa kulttuurimäärärahaa, mikä asukasta kohden on alle 29 euroa – ilman kirjastopalveluita ja kansalaisopiston taiteen perusopetusta. Seinäjoella kulttuurin käyttökustannukset olivat 88 euroa ja Kotkassa 153 euroa asukasta kohden.

– Nyt osa yhdistyksistä on selviytymiskamppailussa. Keskitytään siihen, että ollaan olemassa, eikä osallistavaa kulttuuritoimintaa ei pystytä kehittämään, Jousi sanoo.

Salohallissa järjestetään urheilutapahtumien lisäksi toisinaan konsertteja.

Kolmannessa ydinkohdassa toivotaan, että Saloon palkattaisiin ammattimainen kulttuurijohtaja.

”Salo tarvitsee johtajan, jolla on ymmärrys kulttuuripolitiikasta, kaupungin organisaatiosta, virkamiestyöstä, sekä kulttuurikentän toiminnasta kaikessa laajuudessaan niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin” , manifesti ehdottaa.

– Kulttuurituottajat ja myös vapaa-aikajohtaja tekevät hienoa työtä, mutta vain kulttuuriin keskittyvä johtaja voisi toimia kulttuurin kentällä täyspäiväisesti. Vapaa-aikajohtajan työkenttä on melko laaja, ja Salossa on itsessään jo hyvin laaja kulttuurikenttä, Jousi sanoo.

Jousi näkee, että tätä kautta voisi Salon vetovoima kasvaa vielä enemmän: lisää kulttuurimatkailua, työtä ja ostovoimaa.

Manifestissa muistutetaan, että Salon kaupungin strategiassa nostetaan kaupungin arvoiksi rohkeus, vastuullisuus oikeudenmukaisuus. Kulttuuritoimijoiden näkökulmasta tähän liittyy asennemuutos ja lupa innostua kulttuurin ja taiteen mahdollisuuksista.

Manifesti toteaa lisäksi, että Salossa jo tuotetaan korkeatasoisia ja omaleimaisia tapahtumia ympäri vuoden, ja että ne tuovat Salolle jo nyt imagohyötyä sekä lisäävät kaupungin vetovoimaa.

– EtnoSalon puolesta voin todeta, että nämä ovat asioita, joita haluamme viedä eteenpäin. Tiedän, että koko kulttuuriväki haluaa keskustella ja löytää ratkaisuja, Jousi sanoo.
Kulttuuväen ja kaupungin edustajien välille ollaan suunnittelemassa paneelikeskustelua lähikuukausina.

Manifesti löytyy kokonaisuudessaan Etnosalon Facebook-sivuilta. https://www.facebook.com/etnosalo

Salon kulttuuritalo Kiva on Salon teatterin väliaikainen näyttämö. Annankadulla ovat teatterin toimisto ja lipunmyynti.

Vapaa-aikajohtaja Mattila: Kulttuurin tuntija tervetullut vapaa-ajan sateenvarjon alle

Viime kesänä virkansa vastaanottanut Salon vapaa-aikajohtaja Antti Mattila kertoo, että Salossa ollaan jo aloitettu toteuttamaan uutta strategiaa, ja kulttuurinkin osalta käynnissä ovat jo tila- ja tarvekartoitukset.

– Nyt on tärkeintä kasata keskustelua yhteisistä tavoitteista ja myös resursseista: mitä meillä on ja mitä halutaan. Tavoitteena on pystyä kristallisoimaan ne tärkeät asiat, missä halutaan ehdottomasti kehittää yhteistyötä julkisten palveluiden tuottajien ja yhdistys- ja ammattimaisten kulttuurintuottajien kanssa, Mattila sanoo.

Mattila toivoo, että hyvähenkisestä keskustelusta edetään konkretiaan budjetoinnin kautta jo ensi vuonna.

Mattila kommentoi manifestin kulttuurijohtaja-ajatusta siten, että kulttuurin ammattilainen olisi toki tervetullut, mutta kaupungin juuri hyväksytyn strategian mukaisesti osana vapaa-ajan palveluja.

– Henkilökohtaisesti pidän hyvänä, jos kulttuuriin saataisiin ammattijohtaja, joka toimisi vapaa-aikajohtajan strategisena yhteistyökumppanina.

Mattila muistuttaa, että Salon uudessa strategiassa kulttuuria ei olla eriytetty vapaa-ajasta, eikä siinä myöskään ole eroteltu kulttuuria ja urheilua.

– Molemmat sektorit toimivat vapaa-aika-sateenvarjon alla. Oma mielipiteeni on, että operatiivisen kulttuuriosaajan kädet vapautuisivat enemmän itse toimintaan, Mattila sanoo.

Mattilan mielestä vapaa-aika on käsitteenä laaja ja myös ihmisten arvomaailmassa erittäin korkealle arvostettua.

Mattila karsastaa vastakkainasettelua kulttuurin ja urheilun välillä.

– Molemmissa toimii ihmisiä ristikkäin ja monet nauttivat sekä urheilusta että kulttuurista.