Kahdeksantoista hehtaarin aukko Särkisalossa oli yksi viimeisistä avohakkuista, jotka Salon seurakunta metsissään teki. Lähivuosina edessä olisi ollut kymmenien hehtaarien uusia päätehakkuita ainakin Kiikalassa, Perniössä ja Särkisalossa, mutta ei enää.
– Se meni läpi sujuvasti, seurakunnan metsistä vastaava Markku Johansson kehuu.
Salon seurakunta hoitaa talousmetsiään tästä lähin jatkuvalla kasvatuksella. Kirkkovaltuusto oli asiasta yksimielinen.
Johansson viittaa kuumaan metsäkeskusteluun hiilinieluista, luontokadosta, ekologisesta kompensaatiosta ja EU:n ennallistamisasetuksesta. Hänen mukaansa on hyvä, että seurakunta on päättänyt itse metsiensä tulevaisuudesta.
– Tämä tie on oikea tie, ja tähän suuntaan pitäisi mennä. On parempi, että meiltä tullaan kysymään, mitä me olemme tehneet, eikä niin, että me käymme kyselemässä muilta.
Johansson ja seurakunnan kiinteistöpäällikkö Kai Fagerström alkoivat miettiä jo viisi vuotta sitten, miten seurakunnan metsäomaisuutta hoidettaisiin. Kymmenvuotinen metsäsuunnitelma oli silloin vasta puolivälissä.
Johansson ja Fagerström laativat ensi töikseen seurakunnan uuden kiinteistö- ja hautaustoimen strategian, jonka mukaan ”metsänhoitosuunnitelma valmistellaan jatkuvan kasvun periaatteella”.
Kirkkovaltuusto hyväksyi strategian yksimielisesti syksyllä 2019. Metsänhoitoyhdistys Salometsä sai tehtäväkseen laatia seurakunnalle metsäsuunnitelman vuosille 2022–2032.
Markku Johansson kiersi seurakunnan metsissä kymmeniä tunteja parin vuoden aikana yhdessä Salometsän metsänhoitoesimies Erkki Rinteen kanssa.
– Hän näytti erilaisia metsätyyppejä, kertoi metsänhoidosta ja esitteli jatkuvapeitteisyyden ajatusmaailmaa. Ne olivat hyviä kierroksia, joiden aikana aloin itsekin ymmärtää, mitä uusi metsäsuunnitelma tarkoittaa, Johansson sanoo.
Kirkkovaltuusto hyväksyi metsäsuunnitelman joulukuussa.
Markku Johanssonin mukaan muutos ei edes ole kovin dramaattinen, sillä seurakunta on jo muutenkin jarruttanut tehometsätalouden toimenpiteitä viiden viime vuoden aikana. Seurakunnalla on 850 hehtaaria metsää. Suurin osa on männikköä, mutta joukossa on myös kuusi- ja koivuvaltaisia lohkoja.
– Metsänmyyntitulot ovat hyviä tuloja, mutta ei Salon seurakunta niillä pysy pystyssä eikä pyöritä toimintaansa, Johansson huomauttaa.
Johansson arvioi, että 15–20 hehtaarin poimintahakkuista voi saada myyntituloja yhtä paljon kuin 11 hehtaarin päätehakkuusta.
Avohakkuussa kaadetaan lähes kaikki puut, kun ne ovat varttuneet noin 60–80-vuotiaiksi. Sen jälkeen maa useimmiten muokataan, ja aukkoon istutetaan uudet taimet. Metsä kasvaa jaksollisessa kasvatuksessa tasaikäisenä puusukupolvena.
Jatkuvassa kasvatuksessa metsiköissä on monen ikäisiä puita, joista poistetaan kerrallaan vain osa poiminta- ja pienaukkohakkuissa. Metsä jää korjuun jälkeen aina puustoiseksi ja enemmän tai vähemmän peitteiseksi. Uusia puita syntyy ja nousee luonnostaan.
Menetelmä jäljittelee metsien luontaista kiertokulkua.
– Seurakunnan metsiä on aiemmin hoidettu voimallisesti, ja olemme vasta jatkuvan kasvatuksen alussa. Lopputulos nähdään 80–90 vuoden päästä, Johansson muistuttaa.
Tasaikäisen puupellon kehittyminen monen ikäisten puiden metsäksi vie aikaa, ja taimille pitää tehdä tilaa hakkaamalla pienaukkoja. Laikut ovat suurimmillaankin vain 30 aaria eli 0,3 hehtaaria. Myös metsän pohjaa on rikottava.
– Jatkuvapeitteinen metsä ei tarkoita, etteikö sitä hoidettaisi. Alkuvaiheessa se vaatii paljonkin työtä, Markku Johansson korostaa.
Salon Seudun Sanomat kertoi maanantaina Salon kaupungin aikeista hakata aukoksi Tammenmäen toinen puoli Aarnionperällä. Ennakkoraivaus kahdeksan hehtaarin päätehakkuuta varten on jo tehty. Lähiasukkaat vaativat aikalisää.
– Noudatamme hyväksyttyä metsäsuunnitelmaa, ja ratkaisuja on tehtävä, jotta vältymme metsätuhoilta, kaupungingeodeetti Ari Vainio perustelee.
Kaupungin nykyinen metsäsuunnitelma päättyy parin vuoden päästä. Vainion mukaan uutta alettaneen tehdä vielä tänä vuonna. Siitä tulee Vainion mukaan hyvin erinäköinen kuin nykyisestä.
– Puhutaan luonnon monimuotoisuudesta, virkistysarvoista ja metsistä hiilinieluina. Ihmiset ovat kiinnostuneita metsistä ja ympäristöstä, ja koetamme sovittaa metsän erilaisia arvoja yhteen entistä enemmän.
Vainion mukaan uudessa metsäsuunnitelmassa on tarkoitus katsoa, mihin kohteisiin esimerkiksi jatkuva kasvatus voisi sopia. Toimenpiteitä mietitään metsätila metsätilalta ja kuvio kuviolta.
Salon nykyinen metsäsuunnitelma on vain mapissa kaupungintalolla, mutta Vainio arvelee, että uusi suunnitelma julkaistaan myös verkossa. Ajatuksena on myös osallistaa kaupunkilaisia sen laatimisessa.
Turhapuron muisti palasi pätkittäin, onko nyt näiden seurakuntien ja kuntien johdossa tapahtumassa ”pätkittäistä” järjen paluuta? Kuvitelmat metsien kasvusta ovat poliittista horinaa. Keskustan Saarikkokin sanoi metsien kasvavan, moninkertaisesti hakkuisiin nähden.?
Jos metsien merkitystä korostetaan hiilinieluna, pitäisi puuston kasvua kiihdyttää. Jatkuvan kasvatuksen malli heikentää kasvua, joten hiilinielukin heikkenee. Onko perusasiat metsien kasvatuksessa unohdettu, kun on totuttu puuston hyvään kasvuun vuosikymmenien ajan? Lähtökohtanahan sotien jälkeisenä aikana olivat todella huonoon kuntoon päässeet metsät, eikä nykyistä puuston määrää ja sen kasvua ole itsestään saavutettu. Sitä ei myöskään ole saavutettu harsintahakkuilla. Tulokset on saavutettu niillä periaatteilla, joita luonto on evoluution seurauksena kilpailutilanteessa oppinut hyödyntämään ja joita metsien tutkimuksessa on 1800-luvulta alkaen saatu selville. Artikkelissa mainittu tapa jäljitellä metsien luontaista kiertokulkua on vain osatotuus aiheesta. Seurakunnan metsistä on artikkelin mukaan suurin osa männikköä. Tuo uudistuu vain… Lue lisää »
Höpö höpö. Tuotto tulee pitkältä ajalta ja samalla metsien virkistyskäyttö, kuten marjastus ja sienestys säilyvät. Tärkein asia, turvataan luonnon monimuotoisuutta säilyttämällä kaiken ikäistä puuta. Urpo jaksaa jauhaa tuota samaa ylistysvirttä avohakkuulle. Se on saksalainen tuontitavara ja tullut tiensä päähän. Miksi kaupungin pitää kohdellä puistometsiä samoin metodein kuin noita talousmetsiä? Pienet metsäpläntit pilataan monitoimikoneilla, vihreä Salo!
Ei tarkastelujakson venyttäminen jatkuvan kasvatuksen tuottoja paranna. Päinvastoin, kasvu hiipuu uudistumisen ja taimien kasvun heikentyessä. Pienaukkohakkuun jälkeen ei metsässä virkistysarvoja enää ole enempää kuin avohakkuun jäljiltä. Johan menetelmä kertoo kaiken oleellisen eli uudistuminen vaatii avoimen vaiheen. Samalla luodaan edellytykset valopuulajien menestykselle, koska vain kuusi uudistuu peitteiseen metsään alikasvoksena ja muutamia kasvupaikkoja lukuun ottamatta vain valopuiden alle. Jatkuvan kasvatuksen määritelmään on vain hyväksytty tämä keinotekoinen raja. Aukkojen määrää/ha ei ole rajoitettu. Metsikkö voidaan siis uudistaa muutamassa vuodessa 3 hakkuukerran myötä. Metlan Monta-kokeissa selvisi jo vuosia sitten, että pienaukkojen taimien kasvu on surkeaa verrattuna avohakkuualaan. Metsän uudistuminen on siis hidasta, jolloin muidenkin… Lue lisää »
Olisiko vaikka sellainen vaihtoehto että mahdollinen että annettaisiin niiden metsien olla ja annettaisiin luonnon hoitaa sen metsän hoidon, kun mietitään että mitä metsille tehdään?
Upeaa ja viisasta, että seurakunta näyttää esimerkkiä luontokadon pysäyttämisessä. Eivät seurakunnalle metsiä testamentanneet edesmenneet henkilötkään olisi avohakkuita toivoneet. Jos olisivat, he olisivat tehneet ne itse, tai testamentanneet tilansa aktiivisesti kaupallista metsätaloutta harjoittaville toimijoille.
Testamentteihin liittyvistä odotuksista ja toiveista emme tiedä mitään. Oma arvaukseni on, että omaisuuden tuotto halutaan käyttää kirkon avulla hyvään tarkoitukseen.
Jatkuva kasvatus ei ole keino pysäyttää luontokato. Kuten edellisessä kirjoituksessani kerroin, metsätalouden vaikutukset riippuu siitä, miten metsien käsittelyssä luonto huomioidaan. Sen voi tehdä menetelmästä riippuen hyvin, huonosti tai jotain siltä väliltä.
Vain se on varmaa, että metsien taloudellinen arvo heikkenee jatkuvan kasvatuksen menetelmällä. Siksi hyvin harva omilla rahoillaan metsätaloutta harjoittava jatkuvaan kasvatukseen on siirtynyt. Niistäkin, jotka ovat siirtyneet, osalla motiivina on rusinoiden poiminta pullasta. Jatkuva kasvatus mahdollistaa sen, ettei uudistamisen kustannuksista tarvitse välittää. Tappiot jäävät seuraavan sukupolven murheeksi.
Hyvä päätös. Me olemme 4000+ m2 mökkitontillamme luonnollisesti suosineet tätä jatkuvaa kasvatusta. Katsomme vuosittain mitkä puut ovat siinä vaiheessa, että kaato on edessä. 2-3 isoa puuta vuodessa. Lisäksi harvennusta, etenkin kuusien osalta. 50+ vuoden historialla tiedämme etteivät puut lopu. Näillä määrillä se on helppoa kun moottorisaha vielä pysyy kädessä.
En ole koskaan ymmärtänyt, enkä ymmärrä nykyistä ”metsänhoitoa”. Ensin harvennetaan pienemmät puut pois ja perään mennään ja kaadetaan kaikki isot ja tehdään aukot. Tietysti tästä seuraa yrittäjille sekä metsänhoitoyhdistykeselle töitä ja tuloja. Päästään laikuttamaan ja istuttamaan taimia. Miksei jätetä niitä kymmenmetrisiä puita pystyyn ja kaadeta isot pois. Näistähän pienemmistä kasvaa huomattavasti nopeammin kaadettavaa puuta kuin istutetuista taimista.
Metsään jää muutenkin liikaa latvoja sekä oksia. Niitä ei hyödynnetä riittävän hyvin.
Kehitettävä pienemmät metsäkoneet ja sekametsä kunniaan missä sen kuuluu olla. Paljon vähemmän tuhoja ja kirjanpainajia ym.
Suomi elää metsästä.
Sanonpa vaan jos ei metsäteollisuutta olisi mistä tuloja valtiolle?
Muuta kun lainaa
Nämä auto- ja akkutehtaat menee ja tulee …
Metsä pysyy ja tuo hyvinvointia.
Toki osalle pahoinvointia, kun se ihana metsä siitä mökkitontin lähistöltä joka on jonkun omistuksessa kaadetaan.
Mutta metsäteollisuuden ylläpitäminen ei kuulu seurakuntien tehtäviin.
Suomalaisissa rakennustarvikekaupoissa myydään venäläistä vaneria, virolaisia saunan lauteita ja ruotsalaista terassilautaa. Kotimainen puu rahdataan fossiilisilla polttoaineilla Kiinaan ja Japaniin. Suomalainen niin sanottu hirsitalokin on 2020-luvulla viidestä pattingista liimattua ja vielä liimaamalla jatkettua niin sanottua hirttä. Hirren hintaista toki ja enemmänkin, loppukäyttäjälle.
Kaupoista saa myös suomalaista puutavaraa. Haapa ja leppä tosin sahataan ulkomailla, täällä ei tarjonta riitä merkittävään määrään tukkeja. Eteläisempien maiden puulajisto poikkeaa täkäläisestä.
Jos talousmetsän keskihinta on 5500 €/ha, 850 ha metsäomaisuuden arvo on yli 4,5 miljoonaa euroa. Ei seurakunnalla voi olla varaa jättää tällaista pääomaa vajaatuottoiseksi ainakaan näin kirkollisveroa maksavan näkökulmasta katsottuna.
Ei elä kuin kansakoulun aapisissa. Suomen kokonaisviennistä puuta ja puunjalostusteollisuuden tuotteita on n. 20%.
Tuo on silti merkittävä tekijä taloudelle ja työllisyydelle, eikä sen korvaamiseen ole kukaan osannut vaihtoehtoja esittää.
No esitä! Taitaa nykyään peliteollisuus olla suurempaa kuin puunjalostus.
En tiedä noiden suhdetta. Kysymys ei koskenut peliteollisuuden suuruutta, vaan keinoja korvata tuotantoa, jos metsäteollisuutta pitää supistaa tai jos metsäteollisuutta ei olisi. Eurojen lisäksi kannattaa miettiä tuotteiden tarpeellisuutta yhteiskunnasssa.
En tiedä kirjoitanko epäselvästi, kun kommentoin ”Suomi elää metsästä” ja ”jos ei olisi metsäteollisuutta mistä tuloja valtiolle” höpöjä. Tarkensin vielä puunjalostusteollisuuden ”suuruutta” ja merkitystä.
PS. Mielestäni sinne Kuopioon voisi tehdä sen sellu- eikun biotuotetehtaan.
En tosiaan tainnut ymmärtää, mitä haluat sanoa. 20% tavaraviennistä on velkaantuvan Suomen taloudelle ratkaisevan tärkeä asia. Kukaan metsien hakkuista huolestunut tuskin osaa myöskään sanoa, millä tuon voisi kompensoida.
Pelialan viennin arvo on n. 15% metsäteollisuuden viennin arvosta. Turha sitä on siis toistuvasti nostaa jalustalle, kun puhutaan metsäteollisuudesta.
Velkaantuvan Suomen taloudelle on 80% kokonaisviennistä ratkaisevan tärkeää, ei 20%.
Tietysti on, mutta nyt on puhuttu metsäteollisuudesta. Yritätkö sanoa, ettei sen 20% olisi erittäin tärkeä Suomen talouden kannalta?
Lue pari edellistä kommenttiani ihan rauhassa, alunperin korjasin väitettä ”Suomi elää metsästä” ja ”jos ei olisi metsäteollisuutta, mistä tuloja valtiolle”. Eikö ne koske metsäteollisuutta?
Suurin yhteisöveron maksaja on useita vuosia ollut lääketehdas Turussa eli BAYER, UPMkin on takavuosina ollut tilastoissa korkealla mutta tuotannon painopiste näyttää siirtyvän Etelä-Amerikkaan, johon valmistui juuri iso yksikkö ja niitä tulojahan ei kannata tänne Suomeen tuoda verotettavaksi. Ja täällä menee kohta joku yksikkö kiinni tai kaksikin, se metsästä elämisestä.
Luin kyllä ja esitin mielipiteeni metsäteollisuuden merkittävyydestä. Vieläkään en ole saanut selvyyttä siihen, oletko samaa vai eri mieltä. Ainakin käsityksesi peliteollisuuden koosta sisälsi pilkkuvirheen.
Kerroin toivovani sellutehdasta Kuopioon eli kertooko se mitään. 2021 se puunjalostuksen vientiosuus oli 19%, kemia 18% ja palveluvienti 28%, elektroniikka 13%, investointitavarat 24% + silppu ja noin-lukuina. Se ei siis ole sitä mitä kommenttia ensin kommentoin eli ”Suomi elää metsästä ja mistä sitten verotuloja”, näyttää niitä verotuloja joku muukin kerryttävän. Aika kultaa muistot vihreän kullan maasta.
Minäkin toivon metsäteollisuuden kasvattavan tuotannon arvoa. Toive ei ota kantaa nykytilaan.
Arvoitukseksi jäi sinun mielipiteesi kommentistani.
Hieno homma, että lopetti avohakkuut. Ei niitä olisi koskaan sanut ollakkaan. Jatkuvasti kirjoitetaan ja puhutaan ilmansaasteista ja hiilinieluista. Niin kauan kun ihminen on näin alkukantainen peto mikä sotii aina missäkin, valmistaa enenemissä määrin aseita, tuhoaa rakennuksia ja saastuttaa ilmaa sotatavikkeita tekemällä ja niitä tuhoalla ei ilmasto parane vaikka tällä tekisimme mitä tahansa. Kiina rakentaa vuosittain pari uutta hiilivoimalaa, me vähenämme hiiltä muutaman kymmenen tonnia? Niin kauan kun talouden nousu on hallitseva tekijä yhteiskunnan ja maailman taloudessa ihmisten hyvinvoinnin mittarina ei ilmasto parane se huononee koko ajan.Teemme mitä tahansa täällä Suomessa. Ehkä meidän pitäisi luulla vähemmän ja osata arvioida paremmin oma… Lue lisää »