Kokoomus, perussuomalaiset ja SDP kilpailevat Varsinais-Suomessa ykköspuolueen paikasta. Kannatusmittauksen mukaan kaikki saavat eduskuntavaaleissa neljä paikkaa.
SDP:lle neljä paikkaa merkitsisi yhden paikan lisäystä. Vaalien häviäjä olisi keskusta, joka näyttää menettävän toisen paikoistaan.
Salon Seudun Sanomien ja Turun Sanomien teettämä kannatusmittaus antaa kolmen kärjestä samanlaisen tuloksen kuin valtakunnalliset gallupit: kolmen suurimman puolueen väliset erot ovat tasaantuneet Varsinais-Suomessa.
Maakunnan kokoomuksen kova nousu näyttää taittuneen. Perussuomalaiset taas on saanut kasvusta kiinni.
Viime syksynä tehty kannatusmittaus lupaili kokoomukselle viittä paikkaa, SDP:lle neljää ja perussuomalaisille kolmea paikkaa. Keskustan ennakoitiin jo silloin jäävän vain yhteen paikkaan.
Kannatusmittaus (muutos eduskuntavaaleista 2019):
Kokoomus 4
Perussuomalaiset 4
SDP 4 (+1)
Vasemmistoliitto 2
Keskusta 1 (-1)
Vihreät 1
RKP 1
Kannatusmittaus tehtiin helmi–maaliskuun vaihteessa. Taloustutkimus haastatteli 1 157 varsinaissuomalaista äänioikeutettua.
SSS:n ja TS:n kannatusmittauksessa kantansa kertoneista vastaajista 20,7 prosenttia aikoo äänestää kokoomusta. Perussuomalaiset saisi äänistä 20,4 prosenttia ja SDP 19,8 prosenttia.
Niiden jälkeen tulee pitkä väli.
Neljänneksi suosituin puolue on vasemmistoliitto 10,9 prosentin kannatuksella. Se pitää kaksi paikkaansa.
Vihreiden kannatus on 8 prosenttia. RKP:tä ilmoitti äänestävänsä 5,7 prosenttia. Keskustan kannatus on mittauksessa pudonnut 8,1 prosenttiin. Kaikki kolme saisivat näillä lukemilla yhden paikan.
Viimeinen läpimenijä olisi SDP:n ehdokas, ja ensimmäinen ulkopuolelle jäävä olisi kokoomuslainen. Vaalipiiristä valitaan 17 edustajaa.
Kristillisdemokraateilla ei ole nykyisessä eduskunnassa edustusta Varsinais-Suomesta. Mittauksen mukaisella 3 prosentin kannatuksella paikkaa ei irtoa nytkään.
Samoin käy Liike nytille, joka saisi 2 prosenttia äänistä.
Muille puolueille ja listoille jäisi jaettavaksi 1,5 prosentin osuus. Tähän joukkoon kuuluvat Varsinais-Suomessa puolueista sinimusta liike, vapauden liitto, kristallipuolue, eläinoikeuspuolue, valta kuuluu kansalle ja liberaalipuolue.
Kannatusmittauksessa kysyttiin myös, mitä vastaajat olivat äänestäneet viime eduskuntavaaleissa neljä vuotta sitten.
Vastauksista ilmenee, että keskustan kannattajia on siirtynyt ennen muuta kokoomuksen ja perussuomalaisten leiriin. Viime vaaleissa keskustaa äänestäneistä 13,5 prosenttia äänestäisi nyt kokoomusta ja 10,8 prosenttia perussuomalaisia.
Keskusta ei ole ainoa äänestäjiä menettänyt puolue. Vihreistä on siirtymää SDP:hen (9 prosenttia) ja kokoomukseen (5 prosenttia).
Vasemmistoliiton kannattajista 11 prosenttia aikoo äänestää nyt SDP:tä. Kokoomuksen kannattajista taas 8,2 prosenttia vaihtaa perussuomalaisiin.
Viimeksi keskustaa tai vihreitä äänestäneistä yli 10 prosenttia ei kertonut kyselyssä kantaansa.
Varsinaissuomalaisten miesten selvä suosikkipuolue on perussuomalaiset. Naisten ykkönen on SDP.
Kannatusmittauksessa miehistä 27,1 prosenttia kertoo äänestävänsä perussuomalaisia. Kokoomusta aikoo äänestää 23,1 prosenttia ja demareita 16,3 prosenttia.
Naisista 23,6 prosenttia äänestää SDP:tä, 17,9 prosenttia kokoomusta ja 13,4 prosenttia vasemmistoliittoa.
Puolueuskollisimpia äänestäjiä ovat RKP:n kannattajat. Heistä 88,6 prosenttia aikoo äänestää niin kuin ennenkin.
Myös perussuomalaisten rivit ovat hyvin ojennuksessa. Uusimmassa mittauksessa perussuomalaisten kannattajiksi ilmoittautuneista 85,6 prosenttia äänesti puoluetta myös viime vaaleissa.
SDP:n vastaava prosentti on 81,6 ja kokoomuksen 78,1.
Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa ensi keskiviikkona, 22. maaliskuuta. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 2. huhtikuuta.
Näin mittaus tehtiin
Kannatusmittauksen kysymys: Jos eduskuntavaalit olisivat nyt, minkä puolueen tai muun ryhmittymän edustajaa äänestäisit?
Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin 27.2.-6.3.2023.
Tiedonkeruu tehtiin Internet-paneeliin ja puhelinhaastattelujen yhdistelmänä.
Haastateltavat olivat 18-79-vuotiaita varsinaissuomalaisia.
Haastateltavia oli 1 157, joista 997 ilmoitti puoluekantansa.
Haastateltavista 12 prosenttia asuu Salon seutukunnassa (Salo ja Somero).
Tulosten tilastollinen virhemarginaali on +/- 2,5 prosenttia.
Paikalliset ehdokkaat: Salosta 18, Somerolta 3
Kokoomus: Anu Aaltonen, Pertti Hemmilä
Perussuomalaiset: Mikko Lundén, Kirsti Kurki (Somero)
SDP: Saku Nikkanen
Vasemmistoliitto: Timo Lähteenmäki
Keskusta: Olavi Jantunen, Johanna Riski, Jani Kurvinen (Somero)
Vihreät: Pasi Lehti
RKP: Camilla Sonntag-Wilenius
Kristillisdemokraatit: Marika Hietanen, Jani Ursin, Reima Anolin (Somero)
Liike nyt: Mika Nummenpalo, Satu Paananen, Laura Riski
Liberaalipuolue: Tomi Hietala
Valta kuuluu kansalle: Kai-Tom Koivunen
Vapauden liitto: Larisa Efstiveeva-Auraniemi
Valitsijayhdistys: Voitto Suominen
Toimittajan kommentti: Prosenttiyksikön sisällä
SSS:n ja TS:n kannatusmittauksessa kolmen suuren puolueen kannatus on Varsinais-Suomessa yhden prosenttiyksikön sisällä. Kaikki kolme ovat saamassa neljä paikkaa. Kokoomukselle ja perussuomalaisille se tarkoittaa nykyisten asemien säilyttämistä. SDP nousisi niiden rinnalle yhtä suureksi.
SDP:n neljä paikkaa tarkoittaisivat, että Varsinais-Suomesta valitaan eduskuntaan ainakin kaksi uutta päättäjää. Ehdolla on vain kaksi nykyistä demarikansanedustajaa, Eeva-Johanna Eloranta ja perhe- ja peruspalveluministerinä piipahtanut Aki Lindén.
Salosta tarjotaan neljän kauden jälkeen lopettaneen Katja Taimelan (sd.) seuraajaksi Saku Nikkasta (sd,). SSS:n kannatusmittauksen neljä paikkaa parantavat hänen mahdollisuuksiaan.
Kokoomuksella on neljä kansanedustajaa, joista yksi on puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo. Ilkka Kanervan kuoltua viime keväänä eduskuntaan nousi varapaikalta Ville Valkonen. Neljän joukossa hänellä on eniten jännitettävää.
Kokoomuksen muut kaksi kansanedustajaa ovat Anne-Mari Virolainen ja Saara-Sofia Sirén.
Keskustan valtakunnallinen ahdinko korostuu Varsinais-Suomessa. Vaalikauden aikana Turusta kotikonnuilleen Oripäähän muuttanut puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko näyttäisi jäävän ainoaksi keskustalaiseksi.
Someron Jani Kurvinen (kesk.) on ollut vakuuttunut, että kahden varalla jäämisen jälkeen hän nousee nyt kolmannella yrittämällä eduskuntaan. Siihen paikkoja tarvittaisiin kaksi.
Esko Kiviranta (kesk.) ei ole ehdolla.
Kolmas varsinaissuomalainen ehdolla oleva puheenjohtaja on opetusministeri Li Andersson (vas.). Viime kerralla hän veti äänillään eduskuntaan myös turkulaisen Johannes Yrttiahon. Toista paikkaa kärkkyy muitakin. Salolaisella Timo Lähteenmäellä (vas.) on vastassaan turkulaisia.
Viime vaaleissa perussuomalaisten viimeinen läpi mennyt oli salolainen Mikko Lundén. Istuvat edustajat ovat vaaleissa yleensä vahvoilla. Kolme muuta perussuomalaista ovat Ritva Elomaa , Vilhelm Junnila ja Ville Tavio.
Jatkoa ensimmäiselle kaudelleen hakevat myös vihreiden Sofia Virta ja RKP:n Sandra Bergqvist.
Keskusta pärjäisi mainiosti, jos katsantokanta muita ammattiryhmiä ja kaupunkilaisia kohtaan olisi sallivampi ja tasapuolisempi. Maatiloja on Suomessa jäljellä niin vähän, ettei ensisijainen tukipolitiikan tekeminen liikuta enää riittävää määrää äänestäjiä. Kannattamalla tunnin junaa ja luontokadon estämistä keskusta olisi saanut tulevissa vaaleissa huomattavasti enemmän ääniä kuin esiintymällä eduskunnassa käsi pitkänä omia etuja vaatimassa.
Minulta keskusta saa ainakin yhden äänen, kun ei kannata n. 5 miljardia maksavaa ”tunnin junaa”. Tunnin junan matkalippujen hinnat nousisivat 2-4-kertaisiksi. Onko esim. opiskelijoilla enää varaa matkustaa junalla?
Minusta keskustan ongelma on kyvyttömyys vastata syytöksiin mm. luontokadosta ja maatalouden edunvalvonnasta. Ristiriita on valtava, kun kuluttajien mielestä metsiä ei saisi hakata, mutta sieltä saatavien materiaalien käyttö on ok. Ei ymmärretä, miksi metsiä hakataan, kuka niistä tehtäviä tuotteita tarvitsee ja mitä saatavuuden heikennyksestä seuraa. Tai millä turvetuotannon ja tuontipuun vähennykset korvataan. Haukutaan vain ahneita tuottajia, eikä nähdä omaa roolia kuluttajina. Maataloudessa nähdään raskas tukijärjestelmä, vaikka hyödyn korjaa kotimaisten elintarvikkeiden käyttäjät. Ei suinkaan ahdingossa olevat tuottajat. Koronan ja sodan aiheuttamat riskit tuontitavaroiden saatavuudelle on jo unohdettu. Ylipäätään vastakkainasettelu maaseudun ja kaupunkien välillä on epäonnistunut. Missä tuotetaan lähes kaikki kotimaiset elintarvikkeet, uusiutuva… Lue lisää »
Äänestäjien on hyvä muistaa viime eduskuntavaalien ehdokkaiden lupaukset ja vertailla miten ne toteutuivat.