Viranomaisveneitä Salon Teijolla valmistava Marine Alutech odottaa mielenkiinnolla Suomen Nato-jäsenyyden toteutumista.
Jäsenyyden on toivottu tuovan suomalaisille puolustusteollisuuden yrityksille lisää kauppaa Nato-maista.
Marine Alutechin toimitusjohtajan Niko Haron mukaan jo jäsenyyden haku on avannut ovia Pohjois-Atlantin puolustusliiton jäsenmaissa.
Hyvänä esimerkkinä hän pitää Tanskan merivoimien päätöstä hankkia kaksi alle 20-metristä alusta Teijolta.
– Olen pyörittänyt yrityksen toimintaa 25 vuotta. Olemme tarjonneet säännöllisin väliajoin Tanskaankin veneitä, mutta emme ole voittaneet. Nyt onnistui. Päätöksentekijöillä saattoi ainakin takaraivossa vaikuttaa se, että Suomi on tulossa Nato-maaksi, Haro arvelee.
Marine Alutech on ollut yrityksenä Nato-yhteensopiva jo pitkään. Yrityksellä on Naton hyväksyntä veneilleen, joita se on tehnyt esimerkiksi Suomen puolustusvoimille.
– Suomen Nato-jäsenyyshakemuksen myötä kyselyt sieltä suunnasta ovat lisääntyneet. Suomalaiset teollisuusyritykset ovat ihan toisella tavalla kysyttyjä Nato-maissa. Niiden teollisuus haluaa verkostoitua meidän kanssamme, ja selkeä signaali on, että suomalaiset ovat hyväksyttyjä, Niko Haro sanoo.
Tieto suomalaisvalmistajan veneistä leviää myös Suomen ja Naton joukkojen yhteisissä harjoituksissa, joissa kumpikin osapuoli pääsee tutustumaan toistensa kalustoon.
Marine Alutech on toimittanut viranomaisveneitään jo 22 maahan. Tuoreita myyntikohteita ovat Ranskan Guayana Etelä-Amerikassa ja Hongkong.
– Aktiivisia keskusteluita käydään tälläkin hetkellä Saksan, Hollannin ja Iso-Britannian suuntaan. Tarkoituksemme on panostaa lähitulevaisuudessa varsinkin Eurooppaan. Tuotteemme ovat teknisiä, ja meidän pitää kehittää myös huoltoa ja jälkimarkkinointia, Haro sanoo.
Marine Alutechilla on Tanskan tilauksen lisäksi loppusuoralla sopimusneuvotteluita useista uusista veneistä.
Yritys on pyrkinyt valmistautumaan tilauskannan kasvuun rekrytoimalla uutta väkeä. Alkuvuonna se haki noin 20 uutta työntekijää, suunnittelijaa, projektipäällikköä ja insinööriä.
– Olemme onnistuneet yllättävän hyvin. Olemme saaneet jo 15 ihmistä, ja kolmen rekrytointi on kesken. Niiden ansiosta 55 henkilön vahvuutemme nousee päälle 70:een, Haro kertoo.
Rekrytointeja on tarkoitus jatkaa. Yrityksen tilauskanta näyttää jo nyt hyvältä vuoteen ensi vuoden loppuun asti, ja tilauksia jatkuu vuoteen 2025 asti.
– Tarvitsemme lisää tekijöitä alumiinitöihin, varusteluun ja sisustamiseen.
Marine Alutechn ongelma rekrytoinneissa on sijainti. Sekä Teijo että Hangon Lappohja ovat syrjässä suurista asutuskeskuksista. Työntekijöitä kulkee matkojen päästä.
– Meille tulee työntekijöitä Raaseporista, Lohjalta, Turusta, Paraisilta, Kemiöstä ja Hangosta. Suurin osa on toki Salosta ja Perniöstä, Niko Haro kertoo.
Tiet Teijolle ovat mutkaisia ja talvella liukkaita. Niko Haro sanookin, että uusien työntekijöiden rekrytointi tammikuussa on aina riski.
– Toisaalta ne, jotka tulevat tammikuussa haastatteluun, ovat ainakin tosissaan!
Pienellä perheyrityksellä on kilpailijoina suuria monikansallisia yrityksiä. Teijolaisyritys pärjää tekemällä kovaa laatua ja kehittämällä uutta.
Tällä hetkellä tutkittavana on esimerkiksi etäkäytettävä vene, jota voidaan ohjata toimiston näytöltä.
– Ukrainan sota on osoittanut, että tämänkaltaiselle kalustolle saattaa olla tarvetta. Tutkimme, mihin kaikkeen toimintaan se voisi soveltua.
Haasteita yritykselle tuottavat rahti- ja rahoituskulujen sekä yleinen kustannusten nousu.
Marine Alutechilla saattaa olla käsissään myös positiivinen ongelma, jos se onnistuu parhaillaan neuvotteluissa olevissa kaupoissa.
Yhtiön hallit Teijolla ovat kohtuullisen täysiä. Tilaa vie esimerkiksi yrityksen historian suurin alus, Oulun kaupungille rakennettava 23-metrinen öljyntorjunta-alus.
Teijolla on parhaillaan rakenteilla pari luotsivenettä ja muun muassa kookas ja tehokas koevene, jota tullaan esittelemään potentiaaliselle ulkomaalaiselle tilaajalle.
Työn alla on lisäksi useita huollossa olevia viranomaisveneitä, jotka on alun perin rakennettu Teijolla ja jotka päivitetään 10–15 vuoden iässä.
– Jos saadaan vielä neljäs hanke ulkomailta vireillä olevien lisäksi, alkaa tulla kysymys, mihin saadaan kaikki mahtumaan. Sitä mietimme seuraavaksi, Niko Haro sanoo.
