Supikoira haudattuna: Yhdysvallat ja Kiina kilpailevat koronaviestintävoitoista, mikä ei lupaa hyvää tulevien pandemioiden hallinnalle

0
WHO:n edustajien mukaan Kiinalla on enemmän koronan alkuperään liittyvää dataa kuin mitä se on jakanut muulle maailmalle. Kuva wuhanilaistorilta, jonka on arvioitu olleen koronapandemian lähtöpiste. LEHTIKUVA/AFP
WHO:n edustajien mukaan Kiinalla on enemmän koronan alkuperään liittyvää dataa kuin mitä se on jakanut muulle maailmalle. Kuva wuhanilaistorilta, jonka on arvioitu olleen koronapandemian lähtöpiste. LEHTIKUVA/AFP

Kansainväliseen tietokantaan ilmestyi tänä vuonna yllättäen uusia dna-sekvenssejä Kiinan Wuhanista. Kiinalaistutkijat olivat länsimaisten kollegoidensa mukaan ladanneet tietokantaan vaivihkaa koronapandemian lähtöpisteeksi arvioitua wuhanilaistoria koskevia tietojaan yli kolmen vuoden viiveellä.

New York Timesin mukaan länsimaiset tutkijat arvioivat aiemmin tässä kuussa, että heidän tuoreet löydöksensä tukisivat ajatusta siitä, että maailmanlaajuisen pandemian aiheuttanut koronavirus olisi levinnyt ihmiseen eläimen välityksellä.

Kiinalaistutkijat olivat ladanneet tuoreeltaan tietokantaan muun muassa villinä elävän supikoiran dna:ta. Laji on altis koronavirustartunnoille, ja supikoirat saattoivat toimia välittäjinä myös Sars-epidemian aikaan.

Löydökset ovat ristiriidassa kiinalaisviranomaisten kertomusten kanssa, sillä heidän mukaansa torilla ei ole myyty villieläimiä. Supikoiranäytteet osoittavatkin Maailman terveysjärjestö WHO:n edustajien mukaan, että Kiinalla on enemmän koronan alkuperään liittyvää dataa kuin mitä se on jakanut muulle maailmalle, uutiskanava CNN kertoo. WHO:n asiantuntijat eivät silti koe voivansa sanoa varmaksi, vuosiko virus laboratoriosta vai levisikö se verrattain luonnollisempaa reittiä eläimestä ihmiseen.

– Meidän on päästävä koronapandemian alkulähteille, mikä sisältää mahdolliset yhteydet Wuhanin virologian instituuttiin, Yhdysvaltain presidentti Joe Biden sanoi aiemmin tällä viikolla.

Biden allekirjoitti maanantaina lain, joka edellyttää turvaluokituksen poistamista tiedustelupalvelun asiakirjoilta, jotka koskevat koronapandemian alkuperää. Lain ajatuksena on tuoda julkisuuteen tietoja mahdollisista yhteyksistä koronapandemian alkamisen ja Kiinan Wuhanissa sijaitsevan laboratorion välillä.

WHO epäili laboratorioteoriaa, mutta on kääntänyt kelkkaansa

Niin sanottu Wuhanin laboratoriovuototeoria ei suoranaisesti myöskään sulje pois mahdollisuutta, että leviämistä olisi tapahtunut wuhanilaisella villieläintorilla. Markkinapaikan on katsottu olleen taudin lähtöpiste, mutta Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Niki Sopasen mukaan tämä ei kerro toisaalta kuin siitä, että siellä on kohdattu ensimmäiset tartuntahavainnot.

Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoo wuhanilaisinstituutin olevan vain noin 40 minuutin ajomatkan päässä villieläintorilta.

Laboratorioteorian hohtoa on vaikuttanut lisänneen myös yhdysvaltalaisraportti, jonka mukaan kolmea virologian instituutin työntekijää olisi hoidettu sairaalassa vuoden 2019 marraskuussa, hieman ennen kuin pandemia lähti käyntiin kaupungissa.

WHO kävi Kiinassa tekemässä tutkimuksia, ja 12-päiväisen vierailunsa myötä tutkijaryhmä arvioi, että laboratoriovuototeoria on äärimmäisen epätodennäköinen. Sittemmin ryhmän näkemystä on kuitenkin kritisoinut muun muassa joukko silmäätekeviä asiantuntijoita, joiden mukaan WHO ei ottanut vuototeoriaa tarpeeksi vakavissaan.

Lisätutkimusta on peräänkuuluttanut myös WHO:n johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus. Hän on sanonut, että kaikki vaihtoehdot ovat edelleen avoinna.

Maailman terveysjärjestö ei ole päässyt Wuhaniin toistamiseen, ja tiedelehti Nature on sanonut WHO:n hylänneen pyrkimyksensä uuteen visiittiin. Nature tosin kirjoittaa, että WHO on kiistänyt lehden kertoman, mutta lehti sanoo seisovansa tietojensa takana.

Yhdysvallat on rahoittanut wuhanilaisinstituutin toimintaa

Bideninkin mainitsemassa Wuhanin instituutissa sijaitsevasta laboratoriosta tuli Kiinassa vuonna 2015 maan ensimmäinen biolaboratorio, joka on saanut korkeimman mahdollisen kansainvälisen biotutkimuksen turvallisuusluokituksen. Nykyään maassa on ainakin neljä samaisen luokituksen laitosta, selviää Global Biolabs -sivustolta.

Vaikka laboratoriovuotoa ei olisi tapahtunut, Kiinan oma järjestelmä, sen ilmeinen hidastelu ja muun muassa lääkärien hiljentäminen ovat joka tapauksessa asioita, joista Kiina halutaan vastuuseen, Niki Sopanen arvioi julkistusta.

Yhdysvaltain kannalta tilannetta monimutkaistaa hieman se, että maa on itse tukenut Wuhanin instituuttia. Yhdysvaltain terveysvirasto NIH rahoitti lepakoilla tehtävää koronavirustutkimusta Wuhanissa aina koronapandemian alkuaikoihin saakka.

Washington Postin mukaan Yhdysvaltain suurlähetystön virkamiehet olivat vierailleet laitoksessa vuoden 2018 tammikuussa ja lähettäneet kotopuoleen kaksi virallista varoitusta, joiden mukaan turvallisuustoimet eivät olleet riittävällä tasolla Wuhanin laitoksessa.

– Joku astetta jännempi teoreetikko voisi esittää tähän liittyen, että sekä yhdysvaltalaiset että Kiina ovat syypäitä väitettyyn Wuhanin laboratoriovuotoon, Sopanen lisää.

NIH keskeytti rahoituksensa vuoden 2020 huhtikuun lopulla sen jälkeen, kun silloinen presidentti Donald Trump oli kiinnittänyt asiaan huomiota.

Laboratoriovuototeoriat bioaseajatuksia laajemmassa levityksessä

Yhdysvaltain ja Kiinan toisistaan esittämät teoriat koronapandemian alkuperään liittyen jakautuvat Sopasen mielestä pääosin kahteen tyyppiin. Osassa teorioista vihjataan koronan olleen seurausta tarkoituksellisesta toiminnasta.

Tästä esimerkkinä hän mainitsee Kiinassa esitetyn ajatuksen siitä, että Yhdysvallat olisi tehnyt biologisen iskun Wuhanissa vuonna 2019 järjestettyihin sotilasolympialaisiin.

Sopasen mukaan tätä ajatusta ovat esittäneet nationalistiset tahot ja virallisen Kiinan osalta myös niin sanotut ”susisoturidiplomaatit”, jotka esittävät totuttuun diplomaattiprotokollaan verraten kärkkäämpiä lausuntoja. Kiina on myös Venäjän ohella levitellyt Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan aikana bioaseteorioita Yhdysvaltain Ukrainassa sijaitsevista biolaboratorioista.

– Koronan osalta ne eivät ole länsimaisessa valtavirrassa välttämättä niin suuressa huudossa tai levityksessä kuin ne teoriat, jotka koskevat laboratoriovuotoa, Sopanen sanoo.

Toista teoriatyyppiä edustavatkin näkemykset esimerkiksi siitä, että Wuhanin virologisessa instituutissa olisi tapahtunut vahinko, ja virus olisi päässyt jollain lailla vuotamaan laitoksen ulkopuolelle. Kiinalaiset ovat esittäneet vastaavia teorioita esimerkiksi Marylandin osavaltiossa sijaitsevasta Fort Detrickin sotilastukikohdasta.

Viestintävoitto vai narratiivin kaappaus?

Yhdysvaltain koronatietojen julkistamisen taustalla voi olla puhtaasti vilpittömiäkin tarkoitusperiä, mutta julkistuksessa piilee myös erityinen mahdollisuus suurvaltapoliittisiin viestintävoittoihin. Kahtia jakautuvassa maailmassa Yhdysvallat näyttää tekevän jotain, mitä esimerkiksi Kiinan tai Venäjän ei voisi ikinä kuvitella tekevän.

– Ainakin käy niin, että Yhdysvallat nappaa kiinni mahdollisuudestaan muokata narratiivia itsensä näköisempään suuntaan, Sopanen lisää.

Kiina näkee julkistuksen Sopasen mukaan varmasti informaatiovaikuttamisena sekä informaatiotilan ja narratiivin rakentamisen kaappaamisena.

Kiinan ulkoministeriön edustaja Wang Wenbin kommentoi tulevaa julkistusta sanoen, että Yhdysvaltain väitteet vääristävät tosiasioita ja ovat disinformaatiota. Kiinan mukaan este koronapandemian alkuperän tutkimiselle on Yhdysvaltain harjoittama ”poliittinen manipulointi”.

– Emme ole vielä nähneet USA:n vastuullisia toimia alkuperän jäljittämiseksi. Se ei ole koskaan kutsunut WHO:n asiantuntijaryhmiä yhteiseen tutkimukseen Yhdysvaltoihin tai jakanut varhaisia tietoja, Wang sanoi.

Hän esitti jälleen myös vaateen siitä, että Yhdysvallat avaisi ovet muun muassa Fort Detrickin sotilastukikohtaan. Sopasen mukaan vaatimuksia on esitetty Kiinasta myös jokseenkin poikkeuksellisin keinoin: kiinalainen rap-yhtye on esimerkiksi vaatinut vuonna 2021 kappaleensa kertosäkeessä ”avatkaa tie Fort Detrickiin, me halutaan totuus”.

Kiina availee vuosikymmenten takaisia haavoja

Kiina on hyödyntänyt Sopasen mukaan samaista tukikohtaa Yhdysvaltain kritisointiin jo kylmän sodan aikana. Esimerkiksi Korean sodan yhteydessä Kiina väitti Yhdysvaltain iskeneen sotatantereella bioaseella, koska sotilaat olivat sairastelleet. Jo tuolloin väitteissä esiintyi Fort Detrick.

Tukikohdasta on muodostunut eräänlainen mörkö niin ulkomailla kuin kotopuolessakin. Fort Detrickissä on tehty aikojen saatossa hyvinkin kyseenalaisia biologisia kokeita muun muassa sotilaille ja aseista kieltäytyjille. Näistä tunnetuimpiin lukeutuu keskustiedustelupalvelu CIA:n salainen ohjelma MK-Ultra, jossa tutkittiin erinäisiä hypnoosi- ja aivopesutekniikoita muun muassa psykoaktiivisia huumausaineita hyödyntäen.

Yhdysvalloissa luottamus instituutioihin on ollut horjuvaista jo pitkään, ja maa on nykyisellään pahasti kahtia jakautunut. Yhdysvaltalaisten koronatietojen julkistuksella saatetaankin pyrkiä rakentamaan luottamusta ja poliittista yhteisymmärrystä kotimaassa. On kuitenkin mahdollista, että tarkoitusperät jäävät toisarvoiseksi niiden keskuudessa, jotka kokevat julkistuksen tekevän hallinnon epämiellyttäväksi, vaikka oma mielikuva Kiinasta tukisikin Bidenin toimintaa.

– Kaikkea peilataan omien ideologisten mustavalkolinssien läpi, Sopanen sanoo.

Kansainvälisemmästä perspektiivistä taas on syytä mainita, että Kiinan ja Venäjän kaltaisten toimijoiden viesteille on kysyntää länsimaiden ulkopuolella.

– Yhdysvaltain toimet ja väitteet peilataan sitä oman maan anti-imperialistista, anti-länsimaista, anti-liberaalia politiikkaa ja ideologiaa vasten, Sopanen tarkentaa.

Jakautuneisuus pandemiapolitiikan tiellä

Maailman jakautuneisuus on ongelmallinen asia myös pandemiapolitiikan kannalta. Voiko maailma puhaltaa yhteen hiileen, kun seuraava pandemia uhkaa?

– Ilmapiiri on kyllä aika myrkyllinen suoraan sanoen, Sopanen arvioi.

Hän muistuttaa kuitenkin siitä, että poliittiset puheet voivat erota huomattavasti siitä, mitä taustalla tapahtuu.

– Vaikka puhutaan kovaa ja uhkaillaan toinen toisiaan, kenties Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä käydään yhä näiden tutkimusinstituutioiden ja virallisten tahojen yhteistyötä, Sopanen sanoo.

Tutkimusinstituuttienkin yhteistyö on Sopasen mukaan kuitenkin vaikeutunut viime vuosina lännen ja Kiinan välillä. Koronapandemian aikana myös luotto WHO:hon on rapautunut osissa maailmaa. Yhdysvallat ja Kiina ovat esimerkiksi syyttäneet WHO:n olevan vastapuolen käsikassara. Pandemian aikana Trump jopa veti Yhdysvallat ulos WHO:sta, joskin Biden palautti maan järjestön jäseneksi omalla kaudellaan.

– Tässä on ehkä pelkoa siitä, että Trumpin vuodet, pandemia ja itä–länsi-jako ovat tehneet aika kovaa vahinkoa sille, miten yhteistyötä voidaan jatkossa tehdä, Sopanen sanoo.

Arttu Mäkelä