Salon Teijolta viisi vuotta sitten Pyhtään Lintuhoitolaan toimitettu siipirikko laulujoutsen voi erinomaisesti. Kaunis ja ihmisiin kiintynyt lintu ihastuttaa hoitolan väkeä päivittäin.
Teijolla oleskeli viisi vuotta sitten yksinäinen nuori laulujoutsen. Edellisenä kesänä syntynyt joutsen oli loukannut siipensä niin pahasti, ettei se pystynyt lentämään.
Lintu jäi yksin Sahajärvelle, kun sen vanhemmat lensivät talveksi etelään. Siipirikko joutsen oli paikallisten ihmisten mukaan joutsenpariskunnan ainut poikanen.
Talven edetessä järvi jäätyi ja joutsen siirtyi viereiseen puroon, jossa oli sulaa vettä. Ihmisten huoli joutsenesta kasvoi sitä mukaa, kun sula kohta purossa pieneni.
Helmikuun alussa vuonna 2018 alkoi tapahtua. Paikalle tulivat valvontaeläinlääkäri ja Perniön VPK. Tarkoitus oli tarkastaa loukkaantuneen nuoren joutsenen vointi (SSS 7.2.2018). Myös Salon Seudun Sanomat oli paikalla seuraamassa operaatiota.
Tehtävä epäonnistui, koska ohut jää petti pintapelastajien alta ja nuori joutsen liikkui siipivammastaan huolimatta vedessä sulavammin kuin VPK:n miehet.
Kuukautta myöhemmin joutsen kuitenkin pyydystettiin purosta ja toimitettiin Pyhtään Lintuhoitolaan. Päätöksen siipensä loukanneen joutsenen pyydystämisestä teki Metsähallitus yhdessä poliisin kanssa (SSS 9.3.2018).
Metsähallituksesta kerrottiin tuolloin, että joutsen otettiin lopulta kiinni eläinsuojelullisista syistä. Vaihtoehtoina oli joko joutsenen toimittaminen hoitoon tai lopettaminen.
Siipirikon joutsenen kohtalo näytti hyvin synkältä myös lintuhoitolassa. Vaikutti siltä, että lintu olisi joka tapauksessa lopetettava, sillä eläinlääkärin mukaan sitä ei voitaisi palauttaa luontoon vamman takia.
Salon Seudun Sanomat kyseli lentokyvyttömän linnun tilannetta jälleen kuukautta myöhemmin (SSS 8.4.2018). Joutsenen kohtalosta ei vielä tuolloinkaan ollut selvyyttä. Kaunis ja ystävällinen lintu oli hyvässä kunnossa.
Pyhtään Lintuhoitolaa pyörittävä Arto Hokkanen aikoi tuolloin anoa viranomaisilta lupaa jättää luonnonvarainen eläin lintuhoitolaan pysyvästi.
Nyt viisi vuotta myöhemmin laulujoutsen asustaa edelleen Pyhtään Lintuhoitolassa. Viranomaisilta saatu lupaa takaa sen, että lintu saa olla hoitolassa loppuelämänsä.
Arto Hokkanen ilahtuu, kun häneltä kysytään siipirikon linnun vointia.
– Voi että, kiitos kysymästä. Joutsen voi oikein hyvin. Se on edelleen todella kiltti ja leimaantunut ihmisiin. Se kulkee tarhassa ihmisten perässä.
– Joutsen on kova juttelemaan ja me laulamme ja tanssimme yhdessä, Hokkanen kertoo.
”Se on edelleen todella kiltti
ja leimaantunut ihmisiin.”
Nimeä siipirikolla joutsenella ei ole, mutta Hokkanen ja hänen tyttärensä kutsuvat lintua ”Teijon joutseneksi”. Lintuhoitolassa asustaa Teijon joutsenen lisäksi pysyvästi parikymmentä muuta lintua.
– Teijon joutsenella on kaverina kaksi muuta joutsenta sekä muun muassa hanhia, lehtopöllöjä ja mehiläishaukkoja, joita ei voi vapauttaa luontoon.
Lintuhoitolan kuuluisin asukas on kesy Kostiina-korppi, joka on asunut Pyhtäällä jo yli 15 vuotta. Riihimäeltä poikasena löydetty korppi on oppinut jopa muutamia sanoja.
– Se osaa sanoa ”huomenta” ja ”moi”. Aikaisemmin se huuteli myös tyttäreni nimeä ”Maikku” miehen ja naisen äänellä, Hokkanen naurahtaa.
Pyhtään Lintuhoitola on luonnonvaraisten lintujen hoitola ja sen pääsääntöinen tehtävä on kuntouttaa loukkaantuneet linnut ja vapauttaa ne takaisin luontoon.
Tällä hetkellä lintuhoitolassa on vajaat 90 hoidettavaa. Lintujen lisäksi Pyhtäälle on tänä talvena toimitettu useita siilejä.
– Meillä on parhaillaan 12 siiliä. Suurin osa niistä tuli jo syksyllä aliravittuina, Hokkanen kertoo.
Lintuja hoitolassa on kuntoutettavana laidasta laitaan.
– Kurkia, hanhia, pöllöjä, haukkoja, lokkeja, joutsenia… Hokkanen luettelee.
Lintuja hoitolaan saapuu ympäri Suomea. Pyhtään Lintuhoitola tekee yhteistyötä eläinlääkärien ja eri pelastusviranomaisten kanssa.
Pyhtään Lintuhoitolassa on ulkotarhoja, joissa myös Teijon joutsen ulkoilee. Lintuhoitola ei ole varsinainen vierailukohde, mutta halukkaat saavat käydä katsomassa ulkotarhoissa olevia lintuja, kuten Teijon joutsenta.
– Täällä käy jonkin verran lapsia vanhempineen, Hokkanen kertoo.
Teijon joutsenella on ollut alusta asti hyvä ruokahalu ja se tottui ihmisiin jo synnyinpaikassaan, jossa ihmiset ruokkivat sitä.
– Joutsenen ruokalistalla on yleensä lintujen vesilinturehua, salaattia ja raakaa kalaa. Leipä olisi herkkua, mutta sitä ei anneta, koska se on epäterveellistä, Hokkanen toteaa.
Laulujoutsen voi elää yli 20-vuotiaaksi eli Teijon joutsen saattaa ilahduttaa lintuhoitolan väkeä laulullaan ja tanssillaan vielä pitkään.
– Jos kaikki menee hyvin, niin Teijon joutsen on ilonamme helposti toistakymmentä vuotta, Hokkanen sanoo.
