Lahjakkaat yksilöt keksivät tietysti tekoälysovelluksille käyttöä, mutta laajamittainen tekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnassa on kiinni johtamisesta – kuten muunkin teknologian kohdalla. On löydettävä liiketoimintalähtöiset käyttötarpeet, rakennettava helppokäyttöisiä sovelluksia ja tehtävä niistä palveluita, jotka ovat käytössä 24/7 sekä yhdistettävä kiiltävä digikuori taustajärjestelmiin. Ja juuri tämän kokonaisuuden johtamisessa on Suomen mahdollisuus.
Suomessa on jo pitkään osattu johtaa informaatioteknologiaa ja siihen liittyviä palveluita. Erityisesti suurten yhtiöiden it-johtaminen on Suomessa tyypillisesti jo varsin korkealla tasolla.
Ja toki Suomesta löytyy myös lupaavia tekoälysovelluksia rakentavia yrityksiä.
Keskisuurten yhtiöiden tilanne on usein Suomessakin haastavampi; kilpailu osaavista it-ammattilaisista on äärimmäisen hankalaa mm. yhtiöiden pienemmän tunnettuuden takia. Toisaalta keskisuurten yhtiöiden toiminta on jo varsin monimutkaista ja usein kansainvälistäkin, mutta resurssit huomattavasti rajallisemmat kuin suurissa yhtiöissä.
It-johtamisen perinteisin sudenkuoppa on ajautua liian syvälle teknologian syövereihin. Suomalaista tuotekehitystä on monesti parjattu samasta; teknisesti saatamme olla kirkkaasti parhaita mutta kaupallistaminen ontuu. Tekoälyratkaisuiden kohdalla olennaista on tunnistaa liiketoiminnalliset hyödyt ja käyttökohteet sekä johtaa konseptointia ja kaupallistamista systemaattisesti.
Tekoälyyn kannattaa yrityksissä suhtautua samalla innolla kuin muihinkin uusiin teknologioihin. Olennaista on löytää sen tekoälylle liiketoiminnalliset hyödyt ja käyttökohteet sekä johtaa kehitystä systemaattisesti eteenpäin – pelkällä teknologialla ei vielä pitkälle päästä. Kaikkialla osataan kyllä rakentaa lennokkaita mielikuvia, innostusta ja kiiltäviä ulkokuoria tekoälyn ympärille, mutta Suomella on mahdollisuus profiloitua paikkana, jossa tekoälystä saadaan aikaan kasvavaa kassavirtaa ja konkreettista hyötyä.
Juho Nevalainen
teknologiajohtaja, Sofigate
Espoo
