Tumma ulkoa, mutta valoisa sisältä – Salon uusi seurakuntatalo yllättää

12
Seurakuntatalon laajennusosan juhlasalin katseenvangitsijoita ovat englantilaiset Tom Dixonin kattovalaisimet. Hallintopappi Anna Knuutila pitää niistä erityisesti siksi, että ne heijastavat salia. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Jos Salon seurakuntatalon uudisosa näyttää synkältä ulospäin, niin sisältä se ei sitä ole.

Kun rakennukseen astuu sisälle, päällimmäinen vaikutelma on valoisuus. Luonnonvaloa tulee suurista ikkunoista, jotka avautuvat moneen ilmansuuntaan.

– Ikkunoista näkyy hienosti myös kaksi kirkkoa: toisessa suunnassa Salon kirkko ja toisessa Uskelan kirkko, mainitsee seurakunnan viestintäpäällikkö Marja Roiko.

Salon seurakuntatalon uudisosa avautuu käyttöön ensi maanantaina, ja muuttopuuhat ovat parhaillaan käynnissä.

Kaikki pyrittiin saamaan torstaihin mennessä mahdollisimman valmiiksi, kun piispa Mari Leppänen seurueineen vieraili tutustumassa Salon seurakuntaan. Samalla myös lehdistö sai tilaisuuden tutustua uusiin tiloihin.

Piispa Mari Leppänen vieraili Salon seurakuntatalon uudisosassa torstaina. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Uudisosan sisätilojen värimaailmaa hallitsevat harmaa, valkoinen ja puu. Lattiat ovat harmaat, ja seinissä on valkoista sekä vaaleaa puuta: saarnea ja koivua. Kalusteissa on lisäksi mustaa ja eri kerroksissa omaa tehosteväriään, joka toisessa kerroksessa on punainen, kolmannessa sininen ja ylimmässä vihreä.

Punainen ja vihreä toistuvat myös rakennuksen päädyssä olevissa suurissa ikkunoissa. Noiden ikkunoiden takaa löytyy palaveritiloja. Kirkkoneuvosto ja kirkkovaltuusto alkavat kokoustaa kolmannen kerroksen palaveritiloissa.

– Toivon, että tämä ei ole ihmisille liian fiini, vaan että seurakuntalaiset tulevat tänne. Tarkoitus on, että tästä tulee seurakuntalaisten talo, korostaa hallintopappi Anna Knuutila.

Seurakunnan asiointipalvelut siirtyvät uuteen taloon 3. huhtikuuta, ja tutustumiskierroksia yleisölle järjestetään 8. ja 9. toukokuuta. Virallisesti uutta seurakuntataloa juhlitaan 17. syyskuuta.

Portaikko on rakennuksen näyttävimpiä osia. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Anna Knuutila aloittaa tilojen esittelyn kellarista, missä on parkkihallin lisäksi henkilökunnan sosiaalitilat sekä partiokolot. Partiolaiset ovat muuttaneet uusiin tiloihin viereisen kerrostalon kellarista.

– Leirisiskot ja Leiriveikot ovat ehtineet jo kotiutua tänne hyvin. Ensimmäiset kokoukset on pidetty, Knuutila kertoo.

Partiolaisten uudet tilat ovat pikkuisen entisiä suuremmat.

Maan alta nousemme katutasolle, missä on rakennuksen sisäänkäynti ja aula. Pääoven luona seinissä on käytetty ruostutettua teräslevyä.

Heti pääoven oikealla puolella on infotiski, jossa on asiakaspalvelija arkisin klo 9–13. Siitä voi kysyä, minne päin pitää suunnistaa.

– Samaan paikkaan myös papit tulevat vastaan asiakkaitaan, Knuutila mainitsee.

Aulaan tulee lisäksi kahvila, joka avataan vasta syyskuussa. Poikkeuksena ovat 27.–28. toukokuuta Salossa pidettävät Lähetysjuhlat, joiden aikana kahvila on avoinna.

Ainakin näillä näkymin kahvilasta on tulossa seurakunnan itsensä pyörittämä. Sen nimestä on järjestetty yleisökilpailu, ja voittaja on jo selvillä, mutta sitä ei vielä paljasteta.

– Nimi kerrotaan Seurakuntasanomissa, Knuutila hymyilee.

Aulaan tulee kahvio, joka toimii ensimmäisen kerran Lähetysjuhlien aikana. Kahvion ja koko rakennuksen valoisuus miellyttää seurakunnan viestintäpäällikkö Marja Roikoa. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Kahvilan vieressä on kabinettitila, jota myös yhdistykset voivat vuokrata käyttöönsä. Kahvilan takana taas on suuri juhlasali, jossa on tilaa runsaalle 200 hengelle. Sali voidaan jakaa väliseinällä kahtia, jolloin suuremman salin nimi on Kuparisali ja pienemmän nimi Vaskisali.

– Kuparisali on kirkkoherran valitsema nimi ja Vaskisali työntekijöiden valitsema, Knuutila kertoo.

Katseenkiinnittäjinä salissa ovat pyöreät metalliset kattovalaisimet.

– Ne ovat arkkitehdin valitsemat. Minusta ne ovat mukavat siksi, että niiden pinta heijastaa tätä tilaa, Knuutila sanoo.

Salin seinät ovat vielä tyhjät, samoin kuin rakennuksen muutkin seinät. Se asia tulee muuttumaan.

– Tarkoitus on, että seinille tulee taidetta. Kirkkoherran toiveena on, että seinille saataisiin myös seurakunnan omistamia vanhoja kirkkotekstiilejä. Uutta ja vanhaa rinnakkain.

Aulassa on infopiste, josta voi kysyä neuvoa. Asiakkaita palvelee Raija Koivisto. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Juhlasalia tullaan käyttämään erilaisten konserttien sekä puhe- ja muistotilaisuuksien pitämiseen. Salin soitinvarusteina ovat piano ja upouusi flyygeli. Akustiikan pitäisi olla hyvä ja av-välineistön laadukasta. Salin päädyssä on suuri valkokangas.

– Kirkkoherran kanssa on suunniteltu, että täällä voitaisiin esittää myös elokuvia, joita ei muualla näe, kerran kuussa, Knuutila kertoo.

Aulasta on kulkuyhteys myös seurakuntatalon vanhaan osaan, jossa tehdään parhaillaan sisätilaremonttia. Siitä tulee kasvatuksen siipi, joka on seurakunnan kasvatustyöntekijöiden sekä lasten ja nuorten käytössä. Lisäksi siellä on kappeli.

– Arkkitehdin suunnitelmana on, että vanha osa tullaan remontoimaan myös ulkoa päin ja maalaamaan, jotta se sopii uudisosaan. Mutta asia kerrallaan, Knuutila toteaa.

Toisessa kerroksessa sijaitsevan Galleriasalin seinille tulee vaihtuva näyttely seurakunnan työntekijöiden ja seurakuntalaisten teoksista. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Aulasta pääsee hissillä sekä portaita pitkin ylempiin kerroksiin. Toisessa kerroksessa on pienempi juhlasali nimeltä Galleriasali. Nimi johtuu siitä, että sen seinälle tulee seurakunnan työntekijöiden ja seurakuntalaisten tekemän taiteen kuukausittain vaihtuva näyttely. Salin isot ikkunat antavat Kirkkokadulle päin.

– Talon kalusteet ovat pääasiassa Iskusta, mutta Galleriasaliin tulee tanskalaista designia, Knuutila kertoo.

Galleriasalia aiotaan tarjota Knuutilan mukaan esimerkiksi kastejuhlien pitämiseen.

– Vielä toistaiseksi täällä ei voida pitää perhejuhlia, sillä keittiötilat ja tekniikka eivät ole valmiita. Vielä ei tiedetä, onko se mahdollista jo kesällä vai vasta syksyllä, hän sanoo.

Lisäksi toisessa kerroksessa on pappien ja kanttorien työtiloja ja tapaamistiloja. Kerrokseen on muuttamassa myös Kauppakeskus Plazassa toimiva perheasiain neuvottelukeskus. Se aloittaa toimintansa uusissa tiloissa 21. huhtikuuta.

Kolmannessa kerroksessa on kirkkoherranvirasto eli seurakuntatoimisto, taloustoimisto ja hautauspalvelujen toimisto.Se on hallinnon kerros, jossa on myös esimerkiksi kirkkoherran työhuone.

Neljänteen kerrokseen suuri yleisö tulee luultavasti harvoin kipuamaan. Sieltä löytyy henkilökunnan työhuoneita sekä pari vierashuonetta vieraiden majoittamista varten.

 

– Tässä historia ja nykyisyys yhdistyvät hienosti, toteaa piispa Mari Leppänen, kun seurakuntalon uudisosan päädyn suurista ikkunoista näkyy kauniisti Salon kirkko. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Piispa haluaa laajentaa kirkkojen käyttöä

Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen vieraili torstaina Salon seurakunnassa osana tutustumiskierrosta alueensa seurakuntiin.

Mari Leppänen vihittiin piispaksi vuoden 2021 helmikuussa, ja hänen vastuulleen kuuluu tällä hetkellä 37 arkkihiippakunnan seurakuntaa. Yhteensä hiippakunnassa on 46 seurakuntaa, ja loput yhdeksän kuuluvat arkkipiispa Tapio Luoman vastuulle.

Kun Leppänen aloitti uudessa tehtävässään, hän halusi tutustua mahdollisimman hyvin seurakuntiensa elämään.

– Ajattelin heti, että haluan käydä tapaamassa kaikkien seurakuntien henkilökuntaa ja luottamushenkilöitä, hän kertoo.

Leppänen aloitti kiertueen lokakuussa 2021, ja Salon seurakunta oli 36. seurakunta, jossa hän vieraili. Käynnillään piispa halusi kuulla, miten seurakunnassa voidaan, mitä sinne kuuluu ja millaisia ajatuksia siellä on tulevaisuudesta.

Salon seurakunta on Leppäsen mukaan Turun arkkihiippakunnassa tärkeä esimerkki onnistuneesta seurakuntien yhteenliittämisestä.

– Tämä on iso liitos, jossa on keskittämisen lisäksi vahvaa toimintaa alueilla ja alueiden identiteettiä on onnistuttu säilyttämään, hän kuvailee.

Uusia seurakuntataloja rakennetaan tänä päivänä hyvin vähän, ja piispa toteaa, että Salossa on tehty tässä asiassa iso valinta.

Piispa miettii, että seurakunnilla on vanhastaan paljon kiinteistöjä ja Salossakin joudutaan varmasti vielä luopumaan jostakin. Kaikkein tärkeimpänä hän pitää kirkkojen ylläpitoa.

– Haluaisin, että kirkoista pystyttäisiin pitämään huolta, koska ne ovat yhteistä kulttuuriperintöämme. Ne ovat paikkoja, joissa on pyhää ja joissa on paikkakunnan muisti.

Leppänen mainitsee, että Salon seudullakin monia hienoja kirkkoja. Hän toivoo, että kirkkojen käyttöä laajennettaisiin.

– Kirkossa voisi toimia myös vaikka muskari ja sururyhmä. Tärkeää olisi saada kirkkojen ovet enemmän auki, hän painottaa.

12 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
keijo.k
5 kuukautta sitten

Sanat eivät riitä kertomaan, suurta pettymystä siihen, miten seurakunnan varoja haaskataan tänä niukkuuden aikana.

Annika
5 kuukautta sitten
Reply to  keijo.k

Ja köyhille diakonissat tarjoilee, kauppojen pois heittämää vanhentunutta leipää ja muuta ylijäämää, mikä ei kelpaa kenellekkään. Miksi sen pitäisi kelvata köyhille?

Maija
5 kuukautta sitten
Reply to  Annika

Jos kaupoissa olisi mahdollisuus ostaa ja lahjoittaa, niin mielelläni minä ainakin ostaisin niitä kuivatuotteita joita oli edesmenneessä eu-ruokakassissa.
Vaikka niin että kaupoissa olisi viivakoodilappu ko tuotteiden hylly paikan kohdalla. Lapun voisi ottaa ja maksaa kassalle ja kauppa hoitaisi sitten tuotteet samaan pinoon kuin nuo muutkin ruokalahjoitukset.
Yhden kynttilän liekki ei paljoa valaise, mutta jos siitä voi antaa tulta ystävän kynttilään, valon määrä lisääntyy.

Pertti
5 kuukautta sitten
Reply to  Annika

Mistä niin päättelet, ettei kelpaa kellään? Jos niitä oli vain turhan paljon. Tavarataloissa ja kaupoissa on älyttömän paljon turhaa tavaraa.
Ajatelkaa tavaran paljoutta. Kirpputoreilla valtava määrä pientavaraa mitkä on omistaja hylännyt. Kaikki kirpputorit. Niitä samanlaisia tavaroita on vielä monen kotona, toiset jopa heittää kaatopaikalle. Kaupoissa on vielä saman tyyppistä tavaraa, onko tavaramäärässä mitään järkeä?

Haaskausta
5 kuukautta sitten
Reply to  keijo.k

Jokainen on uskossaan autuas. Mielestäni 3 miljoonaa tunnin junaan oli lähinnä haaskausta.

Rotestantti
5 kuukautta sitten
Reply to  keijo.k

Taloudessa on aina niukat ajat. Toiset vastustavat kaikkea uutta. Savupirteissä kai saisi kyyhöttää.

Iloa ja valoa
5 kuukautta sitten

On upeaa, että Salo ja Salon seurakunta uudistuvat. Uusi seurakuntatalo on valopilkku rakennemuutokseen pysähtyneen kaupungin korjausvelkaisten talovanhusten joukossa.

Pertti
5 kuukautta sitten

Siinä vasta tarvitaan osaamista, jos tuosta rumemman vielä pystyy tuohon tilaan tekemään.

Turkulainen
5 kuukautta sitten
Reply to  Pertti

Samaa mieltä, oikein hätkähdin kun näin sen mustan laatikon, täysin ympäristöönsä sopimaton. Valopilkku voisi olla myös ulkoapäin ei yksin valoisa sisältäpäin. Uutta saa olla mutta miksi ei voi miettiä millä saataisiin sopusuhtainen näkymä kaupunkiin. Vai odotetaanko että kaikki ympäriltä hajoitetaan ja rakennetaan uudet tähän mustaan laatikkoon sopiviksi.
Kotikaupunkini ei ole yhtään parempi, terassitaloja jykevän vanhan pankkirakennuksen viereen.

Tavis torilta
5 kuukautta sitten
Reply to  Pertti

En ole vielä nähnyt, mutta kuvauksesta ihmettelen teräksistä ruostutettua sisäseinää!!!! Ja varmaan hintava yksityiskohta uudessa rakennuksessa, jossa paljon puupintaa. Ja vielä englantilaisia kattovalaisimia? Kodikkaita seurakuntakoteja sitten myydään pois vaan.

Rotestantti
5 kuukautta sitten

Rakennus on hieno, mieluusti käyn tutustumassa. Täällä ei lainkaan ymmärretä kiinteistötalouden asioita.

Jaana
5 kuukautta sitten

Ihmettelen tätä valtaisaa kommentointia talon ulkonäöstä. Minulle ei ainakaan ole mitään merkitystä mistään rakennuksesta millainen se on. Rakentakoot vaikka ylösalasin.