Turkin parlamentti on aloittanut Suomen Nato-jäsenyyden käsittelyn, selviää suorasta lähetyksestä Turkin parlamentin omalta televisiokanavalta. Nationalistisen Iyi-oppositiopuolueen kansanedustaja Ahmet Kamil Erozan toivotti avauspuheenvuorossaan Suomen tervetulleeksi ”Nato-perheeseen”.
Parlamentin istunnosta on odotettu koko päivän Suomen jäsenyyden ratifiointia. Turkkilaiset kansanedustajat keskeyttivät usean tunnin maratonistuntonsa illallistauon ajaksi, jolloin paastonneet kansanedustajat pääsivät syömään ja juomaan ensimmäistä kertaa koko päivän aikana. Meneillään on muslimien ramadan-paastokuukausi, joka vaikuttaa myös parlamentin aikatauluihin.
Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointi oli merkitty parlamentin päiväohjelmaan kolmanneksi yli sadan muun asian joukossa.
Parlamenttilähde Ankarasta arvioi aiemmin STT:lle, että äänestys tapahtunee ilta-aikaan. Hän kertoi myös, että Suomen jäsenyyteen liittyen saatetaan parlamentissa pitää myös lyhyitä puheita.
Tiedot käsittelyn aikataulusta vaihtelivat eri lähteiden perusteella pitkin päivää. Odotuksissa kuitenkin oli, että ratifiointiäänestys voitaisiin saada hoidettua vielä illan aikana. Turkin parlamentilta on odotettu selvää myönteistä päätöstä Suomen Nato-jäsenyydestä.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ilmoitti toissa viikolla Turkin hyväksyvän Suomen jäsenyyden, kun presidentti Sauli Niinistö vieraili hänen luonaan pääkaupungissa Ankarassa. Kyllä-ääntä odotettiin Erdoganin johtaman AK-valtapuolueen (AKP) kansanedustajilta, AKP:n liittolaisen turkkilaisnationalistipuolue MHP:n kansanedustajilta sekä valtaosalta opposition edustajista.
Turkin parlamentin epätavallisen pitkä asialista ja kiireiset käsittelyt johtuvat lähestyvistä parlamentti- ja presidentinvaaleista. Erdoganin ja AKP:n valtakauden jatkumisen kannalta ratkaisevan tärkeät vaalit järjestetään 14. toukokuuta.
Päätös etenee vielä Erdoganin pöydälle hyväksyttäväksi
Turkin parlamentin päätös Suomen Nato-jäsenyydestä etenee vielä presidentti Erdoganin pöydälle hyväksyttäväksi. Erdogan on halunnut Suomen jäsenyyden ratifioitavan ennen Turkin ratkaisevia vaaleja.
Hän on kuitenkin toistanut useamman kerran, ettei Turkki ole valmis hyväksymään Ruotsin Nato-jäsenyyttä, koska Ruotsi ei Turkin mielestä ole täyttänyt velvoitteitaan joista Turkki, Suomi ja Ruotsi sopivat viime vuonna. Sen sijaan Turkki antoi tammikuussa ymmärtää, ettei Suomen kanssa ollut ”ongelmia”, ja kehotti Suomen ja Ruotsin erottamaan jäsenyysprosessinsa toisistaan, jotta Turkki voisi hyväksyä Suomen Natoon.
Ruotsia Turkki on syyttänyt liian lepsusta suhtautumisesta Turkin terrorismihuoliin ja viestittänyt odottavansa ainakin kesäkuun alkuun, jolloin Ruotsin uusi terrorisminvastainen laki tulee voimaan.
Erdoganin mukaan Ruotsi ei ole ottanut myönteisiä askeleita terrorismista syytettyjen luovuttamiseksi, viitaten aseellisen kurdijärjestö PKK:n sekä saarnaajaimaami Fethullah Gülenin verkoston jäseniin Ruotsissa.
Vuonna 1952 Natoon liittynyt Turkki on ollut viimeinen jäsenmaa, joka ei vielä hyväksynyt Suomea jäseneksi.
Unkari ratifioi vastikään Suomen Nato-jäsenyyden, mutta ei Ruotsin.
Ei tarkkaa tietoa siitä, koska Suomesta tulee Naton jäsen
Keskiviikon tiedotustilaisuudessa eduskunnassa presidentti Niinistö ei ottanut kantaa kysymykseen siitä, milloin Suomi lopullisesti on Naton jäsen. Kun kaikki maat ovat hyväksyneet Suomen jäsenyyden, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kutsuu Suomen jäseneksi, minkä jälkeen Suomen liittymisasiakirjat talletetaan Yhdysvaltain ulkoministeriöön Washingtonissa.
Ayla Albayrak, Arttu Mäkelä
