Ylivoimainen enemmistö varsinaissuomalaisista on sitä mieltä, että Turun tunnin junaa ei pidä rakentaa nykyisessä taloudellisessa tilanteessa.
Maakunnan asukkaiden kantaa tunnin junaan kysyttiin Salon Seudun Sanomien ja Turun Sanomien teettämän puoluekannatusmittauksen yhteydessä. Haastatelluille esitettiin väittämä: Tunnin juna Turusta Helsinkiin pitää saada rakenteille valtiotalouden säästöpaineista huolimatta.
Vastaajista lähes kaksi kolmasosaa, 64 prosenttia, oli väittämän kanssa jokseenkin tai täysin eri mieltä.
Jokseenkin tai täysin samaa mieltä oli vain 30 prosenttia vastaajista.
Kokoomuksen jälkeen kannattajia löytyy eniten vihreistä, vasemmistoliitosta ja SDP:stä. Niissäkin kaksoisraiteen ja oikoradan rakentamista vastustavia on selvästi enemmän.
Eniten muun muassa Salon ja Espoon välisen oikoradan sisältävää hanketta kannattavat kokoomuksen äänestäjät. Heidänkään keskuudessa tunnin junan taakse ei löydy enemmistöä.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko ja keskusta ovat sanoneet, että kaikki kolme Suomessa suunnitteilla olevaa uutta ratahanketta pitää panna jäihin. Kenttä on puheenjohtajan takana. Keskustan äänestäjistä 68 prosenttia on eri mieltä kyselyssä esitetyn väittämän kanssa.
Salossa tunnin junaa on vastustettu muun muassa sillä olettamalla, että siitä hyötyvät vain turkulaiset. SSS:n kyselyn perusteella hekään eivät halua tunnin junaa rakenteille, ainakaan vielä.
Salon seutukunnassa eli Salossa ja Somerolla tyrmäys on lähes täydellinen. Rataa alkaisi rakentaa 16 prosenttia vastaajista, ja 79 prosenttia on sitä vastaan.
Varsinaissuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaiden näkemykset ovat toiset kuin äänestäjien.
SSS:n vaalikoneessa ehdokkaat ottavat kantaa väittämään: hallitusohjelmaan on kirjattava Turun tunnin junan toteuttamispäätös (SSS 21.2.).
Juna-asia on vaalikoneessa esillä hieman toisin ilmaistuna kuin äänestäjille tehdyssä kyselyssä. Vaalikoneessa ei korosteta säästöpaineita, jotka toki ovat olleet ehdokkaiden tiedossa.
Vaalikoneessa kokoomus, SDP ja vihreät ovat vahvasti tunnin junan kannalla. Salolaisista kansanedustaehdokkaista suurin osa on kuitenkin sitä mieltä, että tunnin junan toteuttamispäätöstä ei pidä kirjata seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan.
Valtiovarainministeriö esitteli maaliskuun alussa laajan paketin, johon oli koottu keinoja julkisen talouden vahvistamiseksi. Vaihtoehtojen joukossa oli valtion vetäytyminen sekä tunnin junasta että muista hankeyhtiöistä.
Näin kysely tehtiin
Puoluekannatusmittauksen yhteydessä äänestäjiltä kysyttiin kantaa väittämään: Tunnin juna Turusta Helsinkiin pitää saada rakenteille valtiotalouden säästöpaineista huolimatta.
Lähijuna-asiassa väittämä oli: Käyttäisin lähijunia, jos niiden liikennöinti alkaisi Varsinais-Suomessa.
Tiedonkeruu toteutettiin 27.2.-6.3.2023.
Tiedonkeruu tehtiin Internet-paneelin ja puhelinhaastattelujen yhdistelmänä.
Haastateltavat olivat 18-79-vuotiaita varsinaissuomalaisia.
Haastateltavia oli 1 157.
Haastateltavista 12 prosenttia asuu Salon seutukunnassa (Salo ja Somero).
Tämä asia ei kuulu millään lailla äänestäjille – maksakaa vaan nurisematta.
ELSA-oikoradan rakentaminen maksaa saman verran kuin Suomen Sote-himmeleiden 2 kuukauden käyttökulut.
Pieni meluisa vastustajien ryhmä on onnistunut kauppaamaan ajatuksensa yllättävän hyvin. Tämä on vaarallinen esimerkki siitä, kuinka yleishyödyllistä rakennushanketta torpataan. Sanotaan vaan että ”se maksaa” ja ”ympäristö kärsii”.
Juna menee Salon ohi, hankkeesta hyötyy vain Turku ja Helsinki. Salo maksaa rahoina ja mentettyinä taloina, maksemina, metsinä, peltoina. Nopein juna ei Salossa pysähdy joten ajallisesti hyöty on todella minimaalinen ajatellen kuinka paljon tuo hanke maksaa. Junalla pääsee edelleen ja moottoriteitä pitkin, ei Salon tilanne siitä kohene et tulee uusi junarata, ei todellakaan. Tää on vaan joidenkin lobbareiden märkä päiväuni ja joku taitaa hyötyä kun tätä ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Ajattelematta ollenkaan nykytilannetta, Suomen velkaisuutta, hintojen nousua, teidemme kuntoa yms. yms. Lisäksi hanke ei sovi yks yhteen EU:n ennallistamisdirektiivin kanssa…
On täyttä vääristelyä ettei Salo hyödy 20 km lyhyemmästä, paljon nopeammasta ja kaksiraiteisesta radasta. Olet keksinyt vain aikataulukikkailun, jolla perustelet väitettäsi. On ennenkin ollut yksittäisiä express-junia, jotka menevät isoimpien kaupunkien väliä, mutta mitä se haittaa?
Se että on perillä 20min ennemmin ei mielestäni ole miljardien arvoinen, puhumattakaan tuhotusta maisemasta, luonnosta, omaisuudesta. Uuden radan kuolettaminen kestää yli 100 vuotta. Ilmastovaikutus rakentamisen aikana negatiivinen. Eli olen ihan tosissani siitä että saatu hyöty ei kyllä ylity haittaan nähden. Ja olis kiva tietää onko nää tunnin junan puolustajat junan käyttäjiä vai vaan sivusta huutelijoita…
”On täyttä vääristelyä ettei Salo hyödy 20 km lyhyemmästä, paljon nopeammasta ja kaksiraiteisesta radasta.” Miksi sitten et kannata moottoritien pohjoispuolelta kulkevaa ratalinjausta, koska se olisi vielä lyhyempi? Logiikkasi mukaan sen pitäisi hyödyttää salolaisia kaikkein eniten. Tästä ratalinjausvaihtoehdosta ei tunnin juna -hankeyhtiö pahemmin kirjoita. Miksi sitä linjausta ei alunalkaenkaan lähdetty edistämään? Oliko hankeyhtiön taustahenkilöillä oma lehmä ojassa? Jopa tunnin juna -hankeyhtiö kertoo nykyään, että se juna kulkee henkilöliikenteessä enintään 240 kilometriä tunnissa. Alkuperäisten vääristeltyjen tunninjunatietojen pohjalta on saatu iskostettua ihmisten mieliin, että juna kulkisi noin 300 km/h. Silti turvallisuustekijöistä johtuen rata ja sen pohja pitää rakentaa 300 km/ h kulkevien junien… Lue lisää »
Erittäin hyvä artikkeli Onneksi Salo maksoi vasta suunnittelusta.Tässä maailman tilanteessa järjetöntä ”hakata” miljardeja johinkin ”tunnin junaan”. Äänestän sellaista ehdokasta, joka vastustaa ”tunnin junaa”.
Tiedätkö miten paljon ”miljardeja hakataan” jonnekin soten hallintoon tai yritystukiin vuodessa? Uusi oikorata tehtäisiin puolen vuoden yritystuilla.
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2021 yritystuet olivat 1,3 miljardia. Soten hallinnosta en löytänyt tietoa. Minulle ei oikein aukea yhtälö, jonka mukaan oikorata saataisiin aikaan 650 miljoonalla.
Hankkeen esittäminen 4 miljardin menona tuo varmasti vastustusta. Jos kyselyssä kerrottaisiin todellinen (ministeriön) vuositasolle jyvitetty kulu 135 miljoonaa, niin silloin vastahangassa olisivat lähinnä nimbyt eli uuden ratalinjan lähistöllä asuvat.
Niin pitkää nousukautta Suomessa ei nähdä, että mikään tuon kokoluokan rakennushanke ehdittäisiin tehdä sen aikana. Lisäksi pitää huomioida, että laman aikana on kaikkein halvinta rakentaa.
Tällä hetkellä rakennuskustannukset ovat nousseet 40 % esimerkiksi maatalouden rakentamisessa vuoden 2020 tasoon verrattuna, joten niitä halpoja lama-ajan hintoja saa kyllä odotella pitkään.