Työelämässä on käynnissä isoja muutoksia, monen mielestä isoimmat muutokset vuosisataan.
Työelämä on jakaantunut lähityöhön, etätyöhön ja niiden yhdistämiseen. Etätyö vaatii itsensä johtamista, mutta myös täysin erilaista johtamista esihenkilöiltä. Työn edistymistä ja työntekijän jaksamista on seurattava uusin välinein.
Pandemia kiihdytti kaikkea mikä liittyy digitalisaatioon. Erilaisten viestintä- ja yhteydenpitosovellusten sujuvasta käytöstä tuli osa työtä. Digitalisaatio tarkoittaa myös jatkuvaa uutta työssäoppimista, sillä kehitys ei ole pysähtynyt.
Mihin työelämässä sitten pitää panostaa nyt?
Etä- ja hybridityömahdollisuuden tarjoamisesta tuli työntekijöiden vaatimus monella alalla. Muutama työnantaja on osannut kääntää sen myös voitokseen kilpaillessaan työntekijöistä. Tämä kävi ilmi TS-Yhtymän lehtien laajassa etätyökyselyssä Varsinais-Suomen suurimmille yrityksille.
Monessa firmassa on otettu jo uutta suuntaakin, takaisin päin. Pelkkä etätyö ei tuo haluttuja tuloksia, vaan osa asioista ja työntekijöiden sitoutuneisuus tai voimavarat vaativat myös lähiläsnäoloa.
Mikä sitten on paras tapa vaatia läsnäoloa? Tietty tuntimäärä toimistolla viikossa vai kuukaudessa? Vai jokaiselle räätälöidysti? Tästä kyselyyn vastanneet yritykset ovat eri linjoilla. Sama malli ei toimi kaikilla aloilla.
Tärkeintä on tietysti, että työt tulevat hoidetuksi. Asiakkaiden tyytyväisyys, työn tuottavuus tai tekijöiden/työn edistyminen ovat tässä varmasti parhaita mittareita. Toimintatapa pitää valita sen mukaan.
Moni etätyön tekijä korostaa helppoutta työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa. Yritykset taas viestittävät saaneensa huolestuttavia viestejä työterveydestä: pitkään jatkuva etätyö näyttää lisäävän uupumusoireita ja jopa psykologisia ongelmia.
Miten tunnistaa oireet ajoissa ja mikä on oikea tapa ehkäistä uupumista etätöissä? Tähän haetaan ratkaisua kädet savessa nyt monessa työpaikassa.
Jos suuri osa työstä tehdään etänä, mikä enää sitouttaa tekijän yritykseen? Miten houkutella ja sitouttaa uudet tekijät?
Uudenlaisen yrityskulttuurin palaset ovat erityistarkastelussa monessa johtoryhmässä. Miten syntyvät innovaatiot, jos epämuodolliset käytäväkeskustelut jäävät pois? Mihin väliin työntekijä aikatauluttaa omaa ajatteluaikaa?
Tarvitaan vielä lisää etätyövuosia ja tutkimusta siitä, miten etä- ja hybridityö vaikuttaa uuden keksimiseen ja innovaatioihin.
Samaan aikaan kuluttajien luottamus talouteen on painunut huolestuttavan alas sodan ja kriisien seurauksena, energian hinta on noussut ja inflaatio laukkaa. Suomen valtion velkaantuminen jatkuu ja väestön huoltosuhde huononee päivä päivältä. Moni ala tuskailee työntekijäpulan kanssa, ja samaan aikaan väkeä vähennetään tuotantolaitoksista. Kaikessa painaa myös ilmastokriisi.
Oma työ on maailman kaaoksen keskellä monelle tärkeä turvapaikka. Ajatuksen tärkeys syntyy tekijän osaamisesta, tiedoista, taidoista ja esimerkiksi luotetuista työkavereista ja esihenkilöstä.
Myllerryksen keskellä onkin tärkeää, että yrityksen tavoitteet, työskentelytavat ja roolitukset ovat kaikkien tiedossa. Sopiva turvallisuuden tunne saa luomaan uutta ja sitouttaa vahvasti.
On tärkeää, että työpaikan arvot kohtaavat työntekijän arvot. Vastuullisuus, ympäristöystävällisyys ja tasavertaisuus eivät saa jäädä yksilötason arvoiksi. Kovat tekijät valitsevat työmarkkinoilta ensimmäisinä paikat, joissa nämä asiat ovat kunnossa.
Kirjoittaja on TS-Yhtymän lehtien digituottaja.
