Kemiönsaaren kunnanhallitus pohtii maanantaina, käyttääkö kunta etuosto-oikeuttaan 272 hehtaarin ja 627 000 euron maakaupassa. Myyjänä on Wärtsilä-konserni. Kauppaan sisältyy kolme kokonaisuutta Taalintehtaalla ja sen lähiympäristössä. Alueisiin kuuluu metsä-, ranta- ja vesialueita sekä taajaman eteläpuolella sijaitsevia saaria.
– Taalintehdas on tärkeä alue, joten on tärkeää, että kunta omistaa alueet ja voi sitten käyttää niitä virkistykseen ja yhdyskuntarakentamisen kehittämiseen. Se kuuluu kunnan tehtäviin, sanoo Kemiönsaaren kunnanjohtaja Erika Strandberg.
Kunnalla ei Strandbergin mukaan ole välittömiä suunnitelmia alueille, mutta tulevaisuuden tarpeiden takia on hyvä, jos maa on omissa käsissä, muun muassa uusien tonttien kaavoittamisen varalle.
– Esitämme etuosto-oikeuden käyttämistä, jotta kunta saa maat yhteiseen käyttöön. Näin niitä voidaan kehittää tulevaisuudessa koko Taalintehtaan parhaaksi, Strandberg sanoo.
Myytävät alueet koostuvat useista määräaloista ja kiinteistöistä. Alueet kuuluvat pääasiassa virkistys- ja metsätalouskäyttöön, joskin lähellä taajamaa olevan Grophagenin alueen länsiosaan on osayleiskaavassa merkitty pienehkö varaus asuntojen rakentamiselle.
– Kauppaan kuuluu tienvarsia, rantaa ja saaria ja myös kiinteistöjä taajama-alueella.
Neljä pienempää määräalaa ja kiinteistöä sijaitsevat Lohjan ja Nurmijärven puolella. Ne ovat kooltaan noin 12 ja 26 hehtaaria.
– Ne kuuluvat Wärtsilän kaupassa myytäviin maihin. Kunnalla ei sinänsä ole intressejä ostaa maata muiden kuntien alueilta, Strandberg sanoo.
Wärtsilä teki jo maistaan kauppakirjan 25:n yksityishenkilön kanssa 29.12.2022, mutta kunnalla on alueisiin lain mukainen etuosto-oikeus.
Kunnanhallitus päättää maanantaina myös siitä, korotetaanko kunnan investointitalousarviota kauppasummalla, 627 000 eurolla.
Jos kunnanhallitus hyväksyy etuoston, valtuusto ottaa kantaa talousarviomuutokseen seuraavassa kokouksessaan 11. päivä maaliskuuta.
Wärtsilä osti Taalintehtaan rautatehtaan sodan alla
Taalintehtaan alueen teollisella toiminnalla on vanhat perinteet aina 1600-luvulle. Vuonna 1686 Daniel Faxell perusti Taalintehtaalle Dalsbruks Järnverkin.
Rautatehdas oli toiminnassa noin 330 vuoden ajan. Ruukki vaihtoi omistajaa taajaan ja oli välillä seisoksissakin. Tehdas on vaihtanut omistajaa yli 20 kertaa.
Oy Wärtsilä Ab osti Taalintehtaan 1937–38. Sotien jälkeinen aika oli yhtä suurta nousukautta. Tehtaan tuotanto meni pääasiassa Neuvostoliittoon sotakorvaustavarana.
Valssilaitoksen ja terästehtaan toiminnan laajetessa tarvittiin lisää työvoimaa ja sille asuntoja. Tehdas rakennutti muun muassa kuusikerroksiset Kellomäen talot.
Rautatehdas työllisti 1970-luvun puolivälissä melkein 1 200 ihmistä. Sitten tuli teräskriisi ja 1980-luvun alussa lopetettiin teräsvalimon ja puusepäntehtaan toiminta. Tuolloin uudistettiin valssilaitos huippumodernilla englantilaisella tekniikalla. 300-vuotisjuhlia vietettiin 1986.
Suhdanteet vaihtelivat, väki tehtaassa väheni.
Suhdanteet vaihtelivat, väki tehtaassa väheni.
Vuonna 1979 sekä Wärtsilän Taalintehtaan että Fiskarsin metallituotanto siirrettiin Ovakon vastuulle.
Vuonna 1985 Ovako, Rautaruukki ja ruotsalainen SKF muodostivat yhteisyrityksen, josta vuonna 1987 Taalintehtaan toiminta irrotettiin omaksi yrityksekseen, Oy Dalsbruk Ab:ksi. Siihen kuuluivat Taalintehtaan lisäksi entiset Fiskarsin yksiköt Koverhar ja Åminnefors.
Vuonna 1994 Taalintehdas ja Koverhar siirtyivät ruotsalaisen Fundian suomalaiseen tytäryhtiöön Fundia Dalwire Oy:hyn, jotka myytiin vuonna 2010 kansainväliselle FN-Steelille.
FN-Steel ajautui konkurssiin kesällä 2012. Näin päättyi Taalintehtaan Wärtsilä-taustainen tuotannollinen toiminta.
Lähteet: Wikipedia; Honolulusta Siperiaan, 2016 (käännös Juha Ruusuvuori)
