Eduskuntavaalien tulos muuttaisi Salon kaupunginvaltuuston voimasuhteita ja toisi sinne yhden uuden puolueen.
Jos valtuustopaikat jaettaisiin sen mukaan, mitä puolueita salolaiset äänestivät tämän kevään eduskuntavaaleissa, perussuomalaiset ja SDP olisivat tasavahvat ryhmät. Kummallakin olisi 13 valtuutettua.
Perussuomalaiset sai hieman enemmän ääniä kuin sosiaalidemokraatit, joten kaupunginhallitusta johtaisi todennäköisesti perussuomalainen.
Viime kuntavaaleissa SDP, kokoomus, perussuomalaiset ja keskusta saivat kaikki Salossa 11 valtuutettua. Keskusta ja kristillisdemokraatit olivat vaaliliitossa. KD ei saanut edustajaa valtuustoon.
Eduskuntavaalien mukaisessa valtuustossa kokoomuksella olisi edelleen yksitoista paikkaa. Keskustalla valtuutettuja olisi vain kuusi.
Vihreät menettäisi kaksi paikkaa, ja sillä olisi enää kaksi valtuutettua.
Perussuomalaisten ja SDP:n lisäksi asemaansa valtuustossa vahvistaisi vasemmistoliitto, joka saisi kolme valtuutettua. Liike nyt tuplaisi paikkamääränsä yhdestä kahteen.
Kristillisdemokraatit tekisi paluun kaupunginvaltuustoon yhdellä edustajalla.
Tällainen tuloksen siirtäminen vaaleista toiseen ei ole pelkkä ajatusleikki.
Vaalit ja ehdokaslistat ovat erilaisia, ja äänestäjät tekevät päätöksiä eri vaaleissa eri perusteilla. Toisaalta listoilla on myös samoja ehdokkaita, joiden menestys vaikuttaa puolueen tulokseen, olivat vaalit mitkä hyvänsä.
Suhde vaalien välillä menee niin, että eduskuntavaaleissa menestyneen on vaikea jäädä pois kuntavaaleista.
Kannatustaan eduskuntavaaleista kasvattivat Salossa eniten perussuomalaiset, SDP ja vasemmistoliitto. Niiden salolaiset ehdokkaat olivat myös puolueidensa ääniharavat kesän 2021 kuntavaaleissa.
Eduskuntaan valitut Saku Nikkanen (sd.) ja Mikko Lundén (ps.) ovat molemmat varmasti ehdolla kahden vuoden päästä takaamassa tulostasoa. Nikkanen on nyt kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja Lundén hallituksen jäsen.
Kokoomus ei ole löytänyt samanlaisia vetovoimaisia ehdokkaita, joiden taakse kaupungin kokoomuslaiset kokoontuisivat eduskuntavaaleissa.
Puolueen piiri asetti eduskuntavaaleihin kaksi ehdokasta Salosta, Pertti Hemmilän ja Anu Aaltosen . Hemmilä ei ole mukana kunnallispolitiikassa. Aaltonen on kaupunginhallituksen jäsen, mutta ei valtuutettu. Kumpikin sai Salosta vähän yli tuhat ääntä.
Kuntavaaleissa keskustan parhaiten menestyvien ehdokkaiden äänimäärät ovat yleensä olleet lähellä toisiaan. Tähdet puuttuvat, ja läpi mennään listan yhteisillä äänillä. Eduskuntavaaleihin Salosta oli asetettu Olavi Jantunen ja Johanna Riski . Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riski keräsi lyhyellä kampanjalla yli 2 000 ääntä, joista reilusti yli puolet tuli Salosta.
Vasemmistoliiton Timo Lähteenmäelle irtosi valtuustopaikka viime kuntavaaleissa ensi yrittämällä. Eduskuntavaaleissa hän oli salolaisäänten kakkonen puoluejohtaja Li Anderssonin jälkeen.
Liike nytin tilanne on mielenkiintoinen. Puolueella on yksi paikka Salon valtuustossa, mutta myös hyvinvointialueen valtuustossa puolueen toiminta on salolaisten varassa. Salolainen Laura Riski on siellä puolueen ainoa edustaja. Hän nousi valtuustoon varapaikalta, kun Jethro Rostedt jätti politiikan viime vuonna. Nyt varat ovat salolaiset Satu Paananen ja Mika Nummenpalo . Kaikki kolme olivat eduskuntaehdokkaita. Nummenpalo on kaupunginvaltuutettu.
Eduskuntavaaleissa Riski oli Varsinais-Suomen Liike nytin suosituin. Pieni puolue sai Salossa runsaat tuhat ääntä, saman verran kuin vihreät.
Puolueiden kannatus Salossa:
Eduskuntavaalit ja kuntavaalit
- Perussuomalaiset: eduskuntavaalit 2023: 24,6 % (kuntavaalit 2021: 21,3 %)
- SDP: 24,1 % (21,6 %)
- Kokoomus: 19,7 % (20,9 %)
- Keskusta: 11,6 % (17,3 %)
- Vasemmistoliitto: 7,0 % (5,0 %)
- Vihreät: 3,8 % (8,3 %)
- Liike nyt: 3,7 % (2,6 %)
- Kristillisdemokraatit: 2,7 % (2,1 %)
- RKP: 1,0 % (0,6 %)
Hyvä näin. Jospa Salossakin alkaisi tapahtumaan.