02Perheparkkiruutuun pysäköiminen voi aiheuttaa tunteiden kuohuntaa sivullisissa – varsinkin, jos autosta nousee pelkkiä aikuisia.
Soittokierroksen perusteella perheparkkien väärinkäytöstä ei kuitenkaan tapahdu kovinkaan paljon Salon suurimmissa kauppapaikoissa. Toisaalta valvonta parkkiruutujen läheisyydessä saattaa jäädä vähäiseksi.
Kauppakeskus Plazassa toimivan X-Sec Oy:n järjestyksenvalvoja Johannes Vuorinen kertoo, että perheparkkien väärinkäyttöä tapahtuu ”hyvin, hyvin minimaalisesti”.
– Puutumme asiaan tarvittaessa, mutta hyvin vähän siihen on tarvetta puuttua. Meillähän on kellarikerroksessa kiinteistövalvomo perheparkkien edustalla, ja siitä pystyy näkemään hyvin, kuka perhepaikoille ajaa. Jos väärinkäyttöä tapahtuu, käymme huomauttamassa asiasta ja neuvomme asiakkaan oikeaan ruutuun.
Plazan perheparkkiin ajaneet Timo Räty ja Ronja Merikukka kiittelevät leveämpiä ja lähellä ovea olevia ruutuja, jotka helpottavat huomattavasti toimimista pienten lasten kanssa. Kahden lapsen vanhemmilla oli tällä kertaa matkassa mukana vielä nimeämätön pieni tyttövauva turvakaukalossa.
– Kaukaloa on yllättävän vaikea saada autosta ulos, jos pysäköintitila on ahdas, Merikukka kertoo.
Räty ja Merikukka tietävät, että perheparkkeja käytetään myös väärin.
– Itselle sitä kiusausta ei tule, jos lapsia ei ole mukana kauppareissulla. Sen verran terveet jalat on, että jaksaa kävellä vähän kauempaakin, Räty naurahtaa.
Halikon Prisman johtaja Heikki Keskinen sanoo, että asiakkaat noudattavat pysäköintimerkkejä pääsääntöisesti hyvin.
– Vartijat puuttuvat asiaan, jos he huomaavat pysäköinnissä jotain huomautettavaa.
Salon K-Citymarketin kauppias Eemeli Aaltonen kertoo, ettei hänen korviinsa ole kantautunut isoja ongelmia perhepysäköinnin suhteen.
– Viime vuonna oli 1–2 tapausta, jossa selvitettiin perheparkkiin pysäköimistä. Asiakkaat osaavat pääosin ottaa asian huomioon, Aaltonen kiittelee.
Ketkä sitten ylipäänsä ovat oikeutettuja pysäköimään perheparkkiin?
Plazan järjestyksenvalvoja Vuorinen myöntää, ettei perhepysäköinnin osalta voi antaa yksiselitteistä ohjetta, ketkä ruutuun saavat ajaa.
– Mitään lasten ikärajaa siihen on paha sanoa. Perhepysäköinti on tarkoitettu perheille, joilla on esimerkiksi lastenvaunut ja tarvitsevat enemmän tilaa ympärilleen.
Myös Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen myöntää, ettei lapsiperheen määrittely ei ole yksiselitteistä. Vesalainen peräänkuuluttaa asiassa terveen maalaisjärjen käyttöä.
– Perhepaikat on tarkoitettu pienten lasten kanssa käytettäviksi, ei laiskoille kävelijöille. Tämä on teema, joka aika ajoin nousee esiin ja on omiaan kirvoittamaan parkkipaikkaraivoa.
Toisaalta rajanveto perhepysäköintiruudun ja normaalin ruudun välille on helppo tehdä.
– Silloin kun vanhemmat tulevat ilman lapsia kauppaan, he eivät tietenkään aja perhepaikalle, Vesalainen tiivistää.
Normaalia pysäköintiruutua leveämmät perhepaikat helpottavat vanhempia saamaan turvalaitteessa olevan lapsen autoon ja autosta ulos.
– Jos lapsi osaa jo avata oven eikä lapsilukko ole käytössä, niin ovi ei paiskaudu heti vieressä olevan auton kylkeen, kun ruutu on leveämpi, Vesalainen sanoo.
Perhepaikat sijaitsevat useasti lähellä kauppojen sisäänkäyntejä. Myös ostoskärryjen palauttaminen ja hakeminen onnistuu helpommin ja nopeammin sisäänkäynnin läheisyydestä.
– Perhepaikat parantavat osaltaan koko pysäköintialueen turvallisuutta, kun kävelymatka ruuhkaisella parkkipaikalla autojen seassa jää mahdollisimman lyhyeksi. Lapsethan ovat pienikokoisia ja nopeita liikkeissään, Vesalainen muistuttaa.
Invapaikalle pysäköinnissä on perheparkkeja selkeämpi ohjeistus.
– Invapaikalle saa pysäköidä ainoastaan Traficomin myöntämällä liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella, Vesalainen kertoo.
Pitäisikö iäkkäämmille ihmisille, jotka eivät kuitenkaan ole oikeutettuja invalupaan, olla pysäköintipaikoilla omat ruutunsa?
Tästä Vesalainen ei innostu.
– Aika sekavaksi menisi, jos korvamerkittyjä paikkoja eri ihmisryhmille alkaisi olla enemmänkin. Nythän myös sähköautoille on jo omat latausruutunsa perheparkkien ja invapaikkojen lisäksi. Johonkin se raja täytyy laittaa. Jos oma liikkuminen on hankalaa esimerkiksi jalkaleikkauksen jälkeen, kannattaa harkita invapysäköintilupaa. Sellaisen voi saada ehtojen täyttyessä myös väliaikaisesti, Vesalainen sanoo.
Onko tuo perheparkki laissa? Voiko kukaan käskeä siirtymään? Siis laillisesti? Tietääkseni tuollaista merkkiä ei tieliikennelaki tunne.
Voi myös ajatella muita ja pysäköidä siihen 2-20 metrin päähän.
Sitä kutsutaan kohteliaisuudeksi ja maalaisjärjeksi.
Laki ei ko. termiä tunne. Paimion S-marketin pihalla iso osa paikoista on noita perhepaikkoja. Käytän niitä yksinkin ajellessani kun ruudut ovat leveämpiä. Auton kyljessä on jo yksi naapuriruudun parkkeerajan (pakettiauto) tekemä iso lommo, enkä lisää halua.
Itse parkkeeraan lommovaaran takia väljemmille alueille, kun lapset kasvoi, enkä enää kehtaa heidän kanssaan perheparkkiin ajaa.
Toivottavasti en koskaan ole niin rapakuntoinen, että lähinnä ovea oleva paikka olisi ainoa, mistä kauppaan jaksaisin kävellä. Enkä niin itsekäs, että kehtaisin perhepaikkoja käyttää väärin.
Voi muuten olla, että lommon autoosi teki lapsiperhe, jonka paikan oli joku yksin liikkuva aikuinen vienyt.
Minulla valitettavasti on kroonisia alaselkäongelmia. Invakorttia en vielä ole lähtenyt hakemaan, mutta sekin ja rollaattori tulee varmaan pian eteen. Sen vuoksi en ota noita ”perheruutuja” niin vakavasti.
Mainitsemani lommo on korkeudesta päätellen tullut ison pakettiauton ovesta. En tiedä milloin ja missä se on tullut.
Onhan perheellisilläkin pakettiautoja.
Syynä lienee tavallisten parkkiruutujen kapeus. Autot kun ovat kasvaneet, mutta parkkiruudut eivät. Ei kukaan halua että naapuriruudun Rutinoffin parkkeeraaja tai autosta rientävä lapsi tekee kalliin autosi kylkeen lommon ja häviää sitten vähin äänin. Korjaus maksaa minimissään tonnin verran. Vakuutuksissakin on omavastuu ja auto seisoo viikon pajalla.
Plazassa on leveät parkkirudut ainakin parissa kerroksessa.
Yksityisen pysäköintialueen tai parkkihallin omistaja tai sen valtuuttama edustaja saa kyllä määrätä miten missä minne ja kuka saa pysäköidä. Eri asia on yleiset alueet. Ja jos ihminen ei jostain syystä kykene noudattamaan alueen ”isännän” tahtoa niin olisiko parempi pysyä poissa kuin tulla isottelemaan toisen tontille?!?
Niinpä, sinun logiikallasi siis tulen kantamaan rahani kilpailevaan kauppaan, jossa ei tällaisia hölmöjä rajoituksia. Siinä ketjussa kun on riittävän tilavat ruudut ilman turhia rajoituksia.”Isäntä” siis saa mitä tilaa…
Plazan puolella on ruutuahdistus.
Linjurissa helpompi parkkeeraus.
Eli kyllä, mieluummin toiselle kauppiaalle rahani kannan kun voin.
Tuo on pelkkä toive, jota ei tarvitse millään tavalla noudattaa.
Yksityisen parkkipaikan käytöstä vastannee alueen omistaja. Eli uskoisin, että perheparkki-merkin ei tarvitse perustua lakiin, vaan alueen omistaja saanee päättää pysäköintiin liittyvistä ohjeistuksista?
Pysäköin oli perheparkki tai ei, ruutu mikä on tyhjä lähellä sisäänkäyntiä kelpaa minulle, tosin invaparkkeja en käytä.
Onneksi et ole itsekäs autoilija ja kunnioitat muita autoilijoita, myös lapsiperheitä. Monesti itsekkäät autoilijat ovat ongelma liikenteessä.
Ei nappaa, ei sitten yhtään, muut kävelkööt kauempaa, minä en.
Ihmisillä pitää olla periaatteita, eihän siitä elämästä muuten miksikään olisikaan. Ensin tulen minä sitten muut?.
Samoin teen itse.
Melko paljon näkee sekä nuoria aikuisia että ökyautoilijoita, joilla on muistisairaus edennyt pitkälle. Lapsiparkkiin ajetaan vanhasta muistista vaikka lapsia ei olisikaan, ollenkaan tai unohtuneet matkasta?.
Lapsiparkkiin saa ajaa aivan kuka vaan.
Hyvää käytöstäkään ei ole kielletty. Jos kansalaisten harkintakyky ei pelaa, täytyy tähänkin asiaan rakentaa sääntö.
Miksi tällainen asia on tullut esille. Eiköhän terveellä empaattisella kyvyillä varustettu henkilö jätä nämä ruudet lapsiperheiden käyttöön. Mitä väliä sillä on mitä laki sanoo tai jättää sanomatta.
Ymmärrän kylä, että monilla ihmisille on valtava tarve olla viisas ja tuoda sen ärhäkkäästi esille.
Mielestäni on raukkamaista laittaa auto kyseiseen ruutuun jos ei ole lapsia mukana. Jokainen päättää tietysti itse kuuluuko näihin raukkamaisiin.
Vaunujen, rattaiden kanssa autoilevat ovat parkkipaikkansa ansainneet ihanine pikkuihmisineen. Vauhti esim Plazan hallissa on joskus joillakin hurja, pian vain lapset autoon. Mutta invalapulla joskus parkkeeraamme perhepaikalle ihan lyhyeksi aikaa koska Plazan sisääntulokerroksessa on tasan yksi invapaikka. Rollaattorilla, joskus kahdella apteekkiin, tilatut ruokalaatikot noutamaan tms jos ei lähimaillakaan ole muuta tyhjää parkkipaikkaa. Mielessäni pyydän kyllä lapsiperheiltä anteeksi.
Se on vain suositus.
Invapaikka perustuu lakiin ja vaatii asianmukaisen luvan.
Käytin kyllä itse niitä ”perheruutuja” kun oli vatsaleikkaus tehty ja piti saada ovi täysin auki ja oli vaikea liikkua.
Muuten parkkeeraan p-alueen takakulmaan ettei vanhukset ja lapset kolhi kylkiä.
Lapsiautoilijoille tarkoitetut ruudut voisivat olla hieman syrjemmälläkin jos lapset ovat jo kävelemään oppineet. Sylivauvat äiteineen tarvitsevat leveämmat ruudut jotta mahtuvat helpommin ajoneuvostaan ulos ja sisälle. Invaruudut tietenkin lännen puoleisen sisäänkäynnin eteen Halikon Prismassa koska lääkekauppakin on siellä päässä rakennusta.
Hyvin huomaa täällä kirjoittajista. Näillä useammilla ei ole lapsia koska mielipiteet on niin oudot. Kerropa miten äiti joka on hiukan sairas tai liikuntarajoitteinen sillä hetkellä. Hänellä on neljä lasta ja ne kaikki ryntää autosta ulos yhtäaikaa. Nuorin puolivuotias ja vanhin vaikka viisi. Miten hyvin se onnistuu kun täytyy vielä tulla takaisin ostosten kanssa mikä tällaisella perheellä on aika iso määrä?
Jep, siinä on varmaan ihan pointti miksi ne lapsiparkit nimenomaan eivät ole ”hieman syrjemmällä”.
Ja heh, parkit siirtyvät syrjemmälle sitä mukaa kun lapset oppivat kävelemään.
Nelilapsinen perhe on nykyään harvinaisuus. Vielä harvinaisempaa on, että sairas tai liikuntarajoitteinen äiti lähtee neljän lapsen kanssa kauppaan. Ehkä näin karrikoiduilla esimerkeillä ei kannatakaan asiaa perustella. Keskimäärin lapsipaikkoja käyttää 1-2 tervettä aikuista 1-2 lapsen kanssa ja näiden tarpeisiin paikat on mitoitettu. Luulisi kaikkien olevan tyytyväisiä siitä, että lapsia ei ohjata kulkemaan suuren parkkipaikan poikki, eikä tavallisille kapeille paikoille, jossa lasten huolimattomassa ovien avaamisessa tai kaukalon tai turvaistuimen kanssa pelaamisessa saattaa käydä vahinko viereiselle autolle. Kolareita eniten ajetaan parkkipaikoilla. Kun perheruuduilla kauppias yrittää vähentää ongelmia, en voi käsittää tämän olevan joillekin ongelma. Ehkä minäkin saan jatkossa kiilata kassalla jonon kärkeen, kun… Lue lisää »
Ihan terve henkilö voi loukata jalkansa. Esim. hiihtäen, pelaten ja vaikka juosten, silloin on liikunrajoitteinen ennen kuin jalka paranee. Niinkö luulet ettei terve nainen kenellä on lapsia loukkaa jalkaansa tai venäytä kylkeä tai selkäänsä.
Tästä huomaat varmaan itsekkin kuin lyhytnäköisiä usemmat näistä kirjoituksista on. Tiedän kyllä Salossa neljä lapsisia perheitä, jopa kaksitoistakin lasta, se on harvinaisempaa.
Jos Äiti on yksinhuoltaja ja tarvitsee mennä kuumeisena kauppaan. Ajattelitko, että he ovat nälässä.
Totesin vain, että tällaiset ovat harvinaisia. Se, että Salossa niitä muutamia on, ei asiaa miksikään muuta.
Ei ne ole harvinaisia, eronneita perheitä on paljon ja uusperheitä myöskin. Näissä uusperheissä on joskus paljon lapsia.Eronneet joutuvat käymään kaupassa sairaanakin.
Se ”viisaus” mitä kirjoitit oli juuri tätä lyhyttä ajattelua
Jos pysäköintiä todella valvottaisiin, niin Halikon Prisman Alkon edustaa ei käytettäisi pysäköintiin. Pysäköidyt autot haittaavat suuresti sähköautojen latauspaikkojen käyttöä.
Meillä sähköä autoon ladataan kotona, ei sen vuoksi kauppaan tarvitse lähteä.
Näin autottomana lähinnä huvittaa tämä keskustelu, 33 kommenttia tähän mennessä.