Varhan sote-aluepäällikkö Petri Salon mukaan Salossa kärsitään nyt keväällä yleisesti noin 35–38 prosentin lääkärivajeesta. Tilanne johtuu osittain valmistuvien lääkärien harjoitteluajoista.
– Tilanne on huhti-toukokuussa haastava ja lääkärimitoitus on selkeästi normaalia pienempi. Nuorta valmistunutta kaartia on lopettanut harjoittelunsa eikä uusia ole vielä tarjolla. Tämä kulkee vähän sykleissä, Salo sanoo.
Salon mukaan tilanne korjautunee kesään mennessä, kun uudet kesäsijaiset aloittavat.
Haasteet jatkuvat kesän jälkeen. Syksyn lääkäritilanne ei näytä olevan helppo.
– Syksyn suhteen on vielä paljon työtä: tarvitaan lisärekrytointeja, Salo sanoo.
Salon mukaan suurimmassa osassa terveysasemista työt ja miehitykset pysyvät kevään ja alkukesän aikana samoina kuten ennenkin.
Perniöön ja Somerolle etsitään edelleen vakituista lääkäriä.
– Voi olla, että Perniössä ja Somerolla vuokralääkäripalveluiden tarve jatkuu syksylläkin, Salo sanoo.
Petri Salon mukaan Varha on tekemässä palvelustrategiaa, jonka pitäisi valmistua syksyllä.
– Siinä käsitellään myös palveluverkkosuunnitelmaa ja -selvitystä, Salo sanoo.
Selvityksessä käsitellään, millaisia palveluita eri puolilla Saloa tarvitaan ja millaisia on mahdollista tuottaa.
Kiskolaisia on huolettanut oman terveysaseman tulevaisuus ja etenkin se, onko sinne ylipäätään tulossa uutta lääkäriä. Varhan Petri Salon mukaan tilanne tulee korjautumaan, mutta vasta elokuun puolivälissä.
Kiskossa pitkän uran tehnyt lääkäri Lauri Rantala jäi eläkkeelle maaliskuussa, eikä Kiskossa ole tällä hetkellä saatavilla lääkäripalveluita.
– Hyvä uutinen on se, että saamme kiskolaisille elokuussa vakkarilääkärin. Siihen asti joudumme ohjaamaan lääkäriä tarvitsevat kiskolaiset Salon pääterveysasemalle, Salo kertoo.
Salon mukaan sijainen oli jo myös kevääksi tiedossa, mutta tämän suunnitelmiin tuli muutos, eikä tulija ollutkaan enää käytettävissä.
Kiskon terveysaseman muut palvelut toimivat normaalisti. Kiskossa on hoitajan vastaanoton lisäksi lastenneuvolapalveluita keskiviikosta perjantaihin.
Osastonhoitaja Riitta Ahlqvist muistuttaa, että terveysasemalla asioivien kiskolaisten toivotaan soittavan asiastaan etukäteen samaan, tuttuun numeroon.
– Sitten tehdään hoitotarpeen arviointi ja ohjataan eteenpäin, mikäli asiassa tarvitaan lääkäriä. Näin asiakkaat välttyvät turhilta ajamisilta, Ahlqvist sanoo.
Kesätauot sulkevat terveysasemia
Salolaisille tutuksi tulleet terveysasemien kesätauot jatkunevat tänäkin vuonna.
– Se on vasta tulosyksikköjohtajalle lähtevä esitys, mutta muutoksia tuskin on tulossa, Varhan sote-aluepäällikkö Petri Salo sanoo.
Terveysasemat sulkevat ovensa juhannuksesta heinäkuun loppuun Halikossa, Kuusjoella, Perniössä, Kiikalassa, Kiskossa ja Suomusjärvellä.
Näin toimitaan myös Perttelin, Muurlan, Tupurin neuvoloissa ja perheneuvolassa. Uskelan neuvola sulkeutuu jo kesäkuun viides.
Moision, Kuusjoen ja Suomusjärven suun terveydenhuollot ovat tauolla 26.6.–6.8. Varhainen perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu pitää kesätauon 17.–30. heinäkuuta.
Halikon, Kuusjoen, Perttelin, Perniön, Kiskon ja Suomusjärven terveysasemat ovat kiinni 26.6.–30.7.2023.
Perttelin, Muurlan ja Tupurin neuvolat sekä perheneuvola ovat kiinni 26.–30.7.2023.
Uskelan neuvola on kiinni 5.6.–30.7.2023.
Moision, Kuusjoen ja Suomusjärven suun terveydenhuollot ovat kiinni 26.6.–6.8.2023.
Varhainen perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu on kiinni 17.–30.2023.
Mikä on vakkarilääkäri?
Onko se sama kun valkkarilääkäri?
Ihme, miten ja mihin toimitus oikein
pyrkii, näillä sanahirviöillä.
Missä on Suomenkieli, tämän päivän
SSS lehdessä?
En halua lukea Iltapäivälehtien tasoista tekstiä.
Siis entinen tilaaja ja lukija!
Hyvin sanottu. Toimittajat kuvittelevat kaikkien ymmärtävän jotakin slangisuomea. Ehkä se on sitten niin, että ei nykyään toimittajat osaa suomea. Olisi tärkeä kirjoittaa artikkelit kirjakielellä, että myös suomea huonosti osaavat pysyvät kärryillä.
Suomen kieli hävinnee hiljalleen, kun näitä uusia sanahirviöitä otetaan käyttöön. Samaan menee hiihdosta tehdyt pertsikka ja vaparit. Salpausselästäkin tuli joku väännös, joka onneksi ei vielä mieleeni jäänyt! Sijamuodoin sanojen taivutus lienee äidinkielen opetuksesta poistunut ja lauseen muodostuksetkin hakusessa. Etenkin radio- ja tv-toimittajien olisi suotavaa pysyä puhekielessä Arvi Lindin ohjein.
Lääkäripulaa esiintyy paikoissa ja paikkakunnilla, joissa työikäistä väestöä on muutenkin vähän. Jos itse olisin lääkäri, haluaisin työskennellä Turussa tai Helsingissä, joissa on oman ikäluokan työkavereita. Vanhusvoittoisessa liitoskunnassa työnteko olisi kovin yksinäistä isompiin työympäristöihin verrattuna. Vapaa-aikana pitäisi ajaa pitkä matka palvelujen ja harrastusten pariin. Toista se oli -50-80-luvuilla, jolloin maaseudulla vielä asui ja työskenteli paljon kaiken ikäistä väkeä, ja kyliltä löytyi monenlaiset palvelut sekä huvitukset.
Kun valtio maksaa näiden lääkärien koulutuksen niin voisi tehdä samoin kuin ilmavoimat. Koulutus maksaa satojatuhansia, niin lentäjät on laissa sitoutettu palvelemaan määrätty määrä vuosia ilmavoimissa, ennen kuin voivat siirtyä vaikka nyt Finnairin palvelukseen. Pistettäisiin lekurit vaikka viideksi vuodeksi tk.hommiin ja vasta sitten yksityiselle. Vaihtoehtona sitten voisivat maksaa itse koulunsa jos ei kelpaa. Tämä oli ehdotus, ei kannata kenenkään ottaa itkupotkuraivareita!
Niin, parturi-kampaajat ja putkimiehet muiden ammattien kera viiden vuoden pakolliseen kunnalliseen palveluun, niinkö? Vai maksaisivatko itse koulutuksensa levyseppä-hitsariksi, ilmastointiasentajaksi tms.?
Ennemmin lisätään lääketieteellisen koulutuspaikkoja.
Minä kannatan Markon ajatusta.
Se pakollinen TK-jakso voisi olla jopa 6 vuotta.
Siis myös kampaajillako 6 vuotta? Jos ei niin miksi ei, heidänkin koulutuksen on maksanut yhteiskunta.
PS. Ruotsissa lääkärien pakollinen harjoittelu yliopisto-opiskelujen jälkeen on 20 kuukautta, ennen laillistamista.
Kotikylässäni ei ollut 70-80-luvuilla mitään palveluja tai huvituksia. Ei sinne lopulta jääneetkään muut kuin juopot.
TK-lääkäri ei paljoa tutki itse tai tutkimuksiin määrä, kun vihdoin vastaanotolle olet päässyt. Ehkä he ovatkin vain reseptien uusijoita palvelemassa. Reseptillä annetaan kahden vuoden lääkkeet eikä varata aikaa sen jälkeen terveydentilan seurantaan. Yskä ja nuhaa kärsivälle tyrkytetään astmahoitoa ilman, että sitä olisi edes todettu. Ei ole vastaantullut tk- lääkäriä, jolla olisi halu auttaa ikäihmistä edes. Tuleeko meidän vaan elää näine hyvinemme miten kuten. Ja oikein huonoksi kun menee, ei ole hoivapaikkaa tarjolla, vaikka ei omaishoitajaakaan olisi.
Ei se homma muutu mielekkäämmäksi, jos asiakkaat eivät arvosta. Aikoja pystyy varaamaan itse ja omaa terveyttään voi myös seurata, ei aikuisia pidä passata kuin lapsia. Lääkärin ammatti on kutsumus ja uskon heidän tekevän parhaansa. Suurin osa aikuisista elää kuin pellossa 50 vuotta ja sitten kun paikat paukahtaa mennään lääkäriin ja luullaan että sieltä saa pillerin millä muuttuu taas hyväkuntoiseksi. Jos näin ei sitten tapahdukaan niin sehän on sitten lääkärin vika, vai?
Mikä se sellainen on kuin kutsumus? Olisiko jollain kutsumus työttömyyteen? On syytä jättää tuollaiset kutsumustermit jonnekin mihin ei valo pääse.
Täytyy myös muistaa, että arvostus annetaan toiminnasta se ansaitaan. Minulla itselläni ei ole kovin hyvää kuvaa kunnan lääkäreistä, mutta reseptit uusitaan kyllä hyvin.
Hiukan karrikoitua, mutta periaatteessa noin.
Hämmästyttävän vähän velkaantuvassa ja työvoimapulasta kärsivässä Suomessa puhutaan ihmisten vastuusta omasta terveydestä. Varusmiesten cooperintestitulokset laskee kuin lehmän häntä, nykyiseen keskiarvoon pääsee itseään kunnioittava 50-vuotias helposti. Armeija muutti vaatteiden mitoitustakin, kun vanhat jäi ylipainoisille varusmiehille ahtaiksi. Eikä tilanne ainakaan parane armeijavuosien jälkeen.
Suomessa saataisiin miljarditason säästöt jo sillä, että pyöräilyn määrä tuplattaisiin. Mutta ei tunnu yhteiskunta olevan tästä kiinnostunut. Mieluummin tyydytään voivottelemaan lääkäripulaa.
No tottakai se on niin, koska ikäiselläni on muistissa aika kunnanlääkärin ajoista, jolloin lääkäriltä sai apua. Samoin toimi Terveyskeskus, kun se uutena toimenkuvana aloitti. Vastaanotolle pääsi, ohjattiin lisätutkimuksia varten tarpeen vaatiessa sairaalan poliklinikoille yms. Kaikki toimi loistavasti, kunnes tulivat eteen säästötoimenpiteet ja digitalisoinnit. Voit viisastella edelleenkin, ei haittaa, päinvastoin.
Säästötoimet eivät ole lääkärien aikaansaannosta, joten kritiikkisi osuu väärään kohteeseen. Ei ole mielestäni viisastelua jos kertoo ihmisten huonoista elintavoista. Suosittelen mammaa lukemaan Tommi Vasankarin, UKK-instituutti, painavat puheenvuorot siitä, miten liikkumattomuus maksaa jo nyt Suomelle yli 2 miljardia vuodessa. Epämiellyttävä totuus kannattaa sisäistää.
Mikä on ”vakkarilääkäri?”. Jos Varha olisi huolissaan miksei saada vakituisia lääkäreitä, olisiko hyvä tehdä selvitys ja kysely, miksei tule lääkäriä. Jollei selvitystä tehdä, eivät pidä tärkeänä!