Kevätkylvöt ovat käynnissä, mutta tulevaisuus huolettaa viljelijöitä – ”Huonoa vuotta tämä nykyinen tilanne ei salli”

0
Kiskolainen Ari Kymäläinen valmistautuu kevätkylvöihin lannoittamalla viljelypalstojaan. Vaikka kulunut talvi oli huomattavasti suotuisampi kuin sitä edeltänyt, huonoon satokauteen ei Kymäläisen mukaan ole varaa. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Salonseutulaisilla maatiloilla ja viljelypalstoilla on huokaistu helpotuksesta. Talvi oli huomattavasti armollisempi kuin vuosi sitten, ja siten kevätkylvöihinkin päästään etuajassa.

MTK-Perniön varapuheenjohtaja Antti-Jussi Räsänen arvioi, että eteläisessä Salossa aloitettiin kylvöt noin viikkoa aikaisemmin vuodentakaiseen verrattuna.

– Aikataulu on sinänsä verrattain tavanomainen. Jommin kummin puolin vappua yleensä aloitellaan, Räsänen mainitsee.

– Meillä on kylvöt suurin piirtein puolivälissä, hän lisää.

Syy kylvöjen varhaisemmalle aloitusajankohdalle on varsin ilmiselvä.

– Kevät tuli aikaisemmin, Räsänen kiteyttää.

– Routaa ja lunta oli huomattavasti vähemmän kuin viime vuonna, hän jatkaa.

Maatalousyrittäjä Antti-Jussi Räsänen valmistelee äestä peltotöihin tarkistamalla renkaiden ilmanpaineet. Arkistokuva keväältä 2020. Kuva: SSS-arkisto/Minna Määttänen

Talvikausi 2021–22 oli syysviljalle vaikea. Vahva routa ja vähäsateinen kevät vaikeuttivat maatalousyrittäjien työtä. Lisäksi viljelylohkojen sisällä saattoi olla huomattavia kosteuseroja.

Antti-Jussi Räsänen kertoo, että syysviljat talvehtivat kuluneena talvena huomattavasti viime vuotta paremmin.

– Nyt ne pysyivät hengissä, kun viime vuonna käytännössä kaikki kasvustot kuolivat, hän painottaa.

Räsäsen toiveissa on lämmin kasvukausi.

– Ja sopivasti vettä, hän alleviivaa.

Maatalousalaa piinaavat orastavat kannattavuusongelmat. Tilannetta ei ole lainkaan helpottanut Ukrainan sota, sillä Venäjän hyökkäyksen jälkeen esimerkiksi lannoitteiden ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet roimasti.

Räsänen muistuttaa, että lannoitteiden hinta putosi talvella.

– Mutta niin kävi myös viljalle. Syksyn sadonkorjuukausi ja tuotteesta saatava hinta määrittävät sen, jäävätkö viljelijät plussalle vai miinukselle, hän miettii.

Kiskolainen Ari Kymäläinen arvioi, että kevätkylvöjen aloitus on aikaistunut vuosien saatossa noin parilla viikolla. Kuvassa Kymäläinen lannoittaa peltoaan. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Kiskossa kylvöaikataulu on hieman Perniötä ja muuta Etelä-Saloa jäljessä.

– Pintalannoituksia on tehty, ja osa pelloista alkaa olla kylvökunnossa, Ari Kymäläinen toteaa.

– Tasoittavaa sadetta kaipaillaan. Huhtikuu on ollut kuiva, ja esimerkiksi täällä meillä on viljelypalstan suojaisissa paikoissa vielä senttitolkulla lunta, hän jatkaa.

Kymäläinen mainitsee toisaalta, että kylvöihin päästäneen hieman tavallista aikaisemmin.

– Muistan ajat, jolloin aloiteltiin äitienpäivän tienoilla. Nyt kylvöt käynnistyvät vapun tietämissä, hän perustelee.

Kymäläinen muistelee vuodentakaisia tapahtumia samalla kauhulla kuin Antti-Jussi Räsänen.

– Kaikki syysvehnät meni, ja kylvöjenkin kanssa oltiin myöhässä. Toisaalta helteinen kesä tasoitti aikataulua, joten sadonkorjuu alkoi normaaleissa raameissa, Kymäläinen kertaa.

Traktorin ratissa oleva Ari Kymäläinen muistuttaa, että vaikka lannoitteiden hinnat ovat laskeneet viime syksystä, eivät ne vieläkään halpoja ole. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Ari Kymäläinen sanoo, että niin viljasadon kuin -markkinankin arvattavuus on heikentynyt.

– Markkinathan määräävät. Jos tietäisin viljasta saatavan hinnan, olisin kauppias enkä viljelijä, hän kuvailee.

Kymäläinen korostaa, että monilla maatalousyrittäjillä on pelissä kalliita tuotantopanoksia.

– Vielä viime vuonna oli käytössä lannoitteita, jotka oli ostettu ennen (Ukrainan) sodan alkamista. Ja vaikka lannoitteiden hinta on pudonnut, eivät ne nytkään halpoja ole, Kymäläinen painottaa.

– Huonoa vuotta tämä nykyinen tilanne ei salli, hän päättää.