Koivu tuottaa taas runsaasti siitepölyä – lapsesta asti allergiasta kärsinyt Minna Lamminen on jo huomannut kaukaa tullutta koivun siitepölyä ilmassa

0
Salolainen Minna Lamminen on joutunut turvautumaan moniin keinoihin välttääkseen koivun siitepölyä, jolle hän on allerginen. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Koivun ennustetaan kukkivan tänä keväänä runsaasti. Siitepölyä on kuitenkin jo kulkeutunut ilmavirtojen mukana Suomeen eteläisimmistä maista, minkä myös Minna Lamminen on havainnut.

Salossa asuva Lamminen aloitti viime vuonna siedätyshoidot, joista hän odottaa helpotusta lehtipuiden ja myöhemmin muiden kasvien siitepölyallergiaan.

– Tuntui, että siitä (hoidosta) olisi ollut vähän apua jo viime vuonna, hän arvioi.

Lamminen on kärsinyt allergioista koko ikänsä. Siitä huolimatta hänestä tuli keskimatkojen juoksu-urheilija, joka voitti urallaan suomenmestaruuksia. Nykyisin hän työskentelee Vilppaan nuorisopäällikkönä.

– Olin noin kymmenenvuotias, kun oli oikein paha koivukevät enkä saanut yhtään happea, olin aivan tukossa.

– Silloin menin ensimmäisen kerran tutkimuksiin, mutta minulla on ollut allergia ihan pikkulapsesta asti, hän kertoo.

Aiemmin vielä aktiiviuran aikaan siedätyshoitoja ei hänelle suositeltu, mutta viime vuonna hän lopulta hakeutui hoitoon. Hän saa siedätyshoitoa sekä lehtipuiden että heinäkasvien siitepölyallergiaa vastaan.

Lammisella allergiaa aiheuttavat lehtipuiden lisäksi kesällä heinäkasvit, minkä huipentavat loppukesän pujokukinnat.

Viimeiset vuodet Lamminen on joutunut käyttämään allergioidensa vuoksi paljon erilaisia keinoja pahimpien siitepölykausien aikaan.

– Olin mahdollisimman paljon sisällä. Treenasin juoksumatolla.

– Olin myös hirveän tarkka enkä tuonut ulkovaatteita sisälle.

Lamminen kävi ulkona lenkillä, jos satoi kunnolla. Kevyt sade ei sopinut hänelle, koska se toi siitepölyn alas hengityskorkeudelle.

Hän kävi ulkoa tultuaan suihkussa ja pesi hiukset. Ikkunoita ja ovia ei pidetty auki. Makuhuoneessa oli ilmanpuhdistin ja vuodevaatteet pestiin viikoittain.

Kaikista toimenpiteistä oli hänelle hyötyä.

– Kun olin aktiiviurheilija, keuhkot olivat tärkeät.

Alkaneista siedätyshoidoista huolimatta Lamminen pitää edelleen mukanaan lääkkeitä. Voi olla, että lääkkeille ja muillekin keinoille on tänä keväänä tarvetta, sillä koivun on ennustettu kukkivan runsaasti.

Koivun kukinta alkaa yleensä huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa Salon seudulla Kuva: SSS-arkisto/Marko Mattila

Luonnonvarakeskuksen tutkija Pekka Helenius arvioi kukinnan alkavan Salon seudulla huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa sääolosuhteista riippuen.

Viime keväänä koivu kukki tavanomaista heikommin.

– Koivu kukkii runsaasti yleensä joka toinen vuosi, mutta joskus kahden tai kolmen vuoden välein.

Helenius sanoo puiden vetävän välillä henkeä, kun ne kukkivat vähemmän.

Herkimmille allergikoille oireita aiheuttavat vähäisetkin lehtipuiden kukinnat. Lounais-Suomen allergia- ja astmayhdistyksessä työskentelevä biologi Jukka Reiniharju sanoo, että runsaat kukinnat voivat taas aiheuttaa oireita sellaisille, jotka eivät huomaa allergiaa vähäisten kukintojen aikaan.

Lehtipuiden kukinnan aloittavat pähkinäpensaat yleensä maaliskuussa. Seuraavana ovat vuorossa lepät.

Näidenkin siitepölyä voi koivun siitepölyn tavoin tulla kaukokulkeumina.

Reiniharju sanoo, että vaikka koivu onkin merkityksellisin allergian kannalta, koivulle allergiset saavat usein oireita muistakin lehtipuun siitepölyistä.

Hänen mukaansa siitepölyä vapautuu puiden norkoista eniten päivällä, joten ulkoilua voisi ajoittaa aamuun tai iltaan.

Sisätiloihin tultaessa Reiniharju neuvoo jättämään ulkovaatteet johonkin välihuoneeseen. Ulkona hiukset olisi hyvä suojata esimerkiksi huivilla.

Siitepölyn tunkeutumista sisätiloihin voi välttää myös siten, että asentaa tuuletusikkunoihin siitepölyä suodattavat kankaat.

 

Kuusi innostunut kukkimaan tiuhaan tahtiin

Suomen kolme pääpuulajia eli mänty, kuusi ja koivu kukkivat tänä vuonna kohtalaisesti tai hyvin Etelä- ja Keski-Suomessa. Ennusteet laatinut Luonnonvarakeskus sanoo kuusen kukkivan tavallista runsaammin jo kolmannen kerran viiden vuoden sisällä.

– Kuusella keskimääräistä parempi kukinta on ollut aiemmin kaksi kertaa kymmenessä vuodessa, tutkija Pekka Helenius sanoo.

Hän selittää tavallista ahkerampaa kuusen kukintaa kesän sääoloilla. Viime kesä oli lämmin ja paikoin kuiva.

– Jos olosuhteet menevät äärimmilleen ja uhkaavat puun olemassaoloa, puu alkaa kukkia. Puhutaan hätäkukkimisesta.

Kasvit pyrkivät näin varmistamaan, että niiden perimä säilyy uusissa yksilöissä.

Kukinta vie kuitenkin puiden elinvoimaa, sillä siementen ja siitepölyn tuottaminen kuluttaa puiden yhteyttämistuotteita. Jos puut kukkivat välillä vähemmän, ne voivat käyttää yhteyttämistuotteitaan enemmän kasvuun.