Koripallon MM-kisojen myöntäminen Qatariin on jälleen yksi esimerkki siitä, että kansainvälisessä urheilussa millään muulla kuin rahalla ei ole mitään väliä.
Olisi luullut, että viimeistään jalkapallon MM-kisojen aikana esille nostetut epäkohdat olisivat saaneet kansainvälisen koripalloliiton FIBA:n harvalukuiset ja ilmeisen homehtuneet päättäjät myöntämään: Ei. Enää. Koskaan.
Mutta paskat.
FIBA:n hallituksen suomalaisjäsen Antti Zitting esitteli arvottoman askelharhautuksen ja väisti Qatarissa kuolleiden tuhansien siirtotyöläisten kohtalot toteamalla, että ”areenat on jo tehty”.
Eli yksikään moderni orja ei (enää) näiden kisojen vuoksi putoa rakennustelineiltä tai läkähdy kuoliaaksi yli 50 asteen helteessä – mikä helpotus!
Eikä FIBA nähnyt ongelmaa myöskään Qatarin lukuisissa ihmisoikeusrikkomuksissa, kuten seksuaalivähemmistöjen kidutuksessa. Ja miksi näkisi, koska FIBA:n perusteluiden mukaan ”Dohaan on suorat lennot useimmista maista ja kaupunkiin on hiljattain rakennettu metroverkosto.”
Koristuristit voivatkin matkalla matsiin katsoa metron ikkunasta, kun poliisit vievät homoja kuulusteluihin ilmiantamaan toisia homoja!
Yksi Qatarin hakemuksen valtti oli kisojen väitetty hiilineutraalius – tässä kohtaa FIBA:n uninen hallitus unohti, että öljyvaltio Qatarin hiilidioksidipäästöt asukasta kohden ovat maailman suurimmat.
On silti turhaa odottaa, että esimerkiksi Susijengi boikotoisi Qatarin MM-kisojen karsintaotteluita, sillä se tarkoittaisi samalla Koripalloliiton talouden romahtamista. Sen sijaan odotettavissa on sporttihurskastelun uusi Suomen ennätys.
– En viitsi edes sanoa sen maan nimeä, Koripalloliiton valmennuksen johtaja Henrik Dettmann kommentoi Helsingin Sanomille viime marraskuussa Qatarissa pelattuja jalkapallon MM-kisoja.
