Lapsena Juha Majanen litisti pennejä junaradalle Hajalassa – Nyt hän on Suomen vaikutusvaltaisin virkamies, joka lyttää Salon haaveileman Tunnin junan

7
Juha Majanen vietti lapsuutensa radanvarren maisemissa Hajalassa. Valtiosihteerinä hän on ottanut jyrkästi kantaa Tunnin junan taloudellista kannattavuutta vastaan. Kuva: TS/Jori Liimatainen

Tunkki ja kesärenkaat on jo aseteltu auton viereen, kun valtiovarainministeriön valtiosihteeri Juha Majanen kurvaa kotitalonsa pihaan Salon Halikossa, tarkalleen ottaen Hajalassa. Poika on luvannut vaihtaa renkaat äitinsä kauppakasiin, mustaan Mercedekseen.

Salolaisuus ei ole lähtenyt valtion vaikutusvaltaisimmaksi virkamieheksi tituleeratusta Majasesta.

– Kotiin on aina mukava tulla ja tavata vanhempia ja seudulla asuvia sisaruksia. Olen vahvasti salolainen, vaikka jäin opiskelemaan lähdettyäni sille tielle, Majanen sanoo synnyinkotinsa pihamaalla.

Kotitalo sijaitsee moottoritien ja radan välissä pienessä kylässä. Pikkupoikana Majanen kavereineen asetteli 20-pennisiä raiteille ja katsoi kuinka ohikiitävä juna litisti ne ohuiksi kiekoiksi. Vuosikymmeniä myöhemmin aiheet ovat vakavoituneet; VM julkaisi tammikuussa yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa Tunnin junan tyrmäävän selvityksen. Yhteyden toteuttamiseksi vaadittaisiin 2,55 miljardia julkista rahoitusta, jonka takaisinmaksuaika olisi nykytiedolla 140 vuotta. Rakentamisen ilmastopäästöjä ei myöskään pystyttäisi korvaamaan.

– Kaikki täällä eivät pidä siitä, mitä olemme selvittäneet Tunnin junasta. Myönnän, että olisi mahtavaa tulla Espoosta Saloon nopealla junalla, vaihtaa Salossa Hajalan paikallisjunaan ja kävellä kotiin. Tässä tehtävässä olen sitoutunut hoitamaan Suomen taloutta, ja kylmät faktat puhuvat hanketta vastaan, Majanen sanoo.

Valtiosihteeri Juha Majanen on Suomen vaikutusvaltaisin virkamies. Salossa hänen työnään on kuitenkin vaihtaa äidin mersuun kesärenkaat. Kuva: TS/Jori Liimatainen

Majanen johtaa kolmatta vuotta Suomen tärkeintä ministeriötä, joka valmistelee eniten hallituksen esityksiä ja vastaa lähes puolesta valtion varojen käytöstä. Hänen edeltäjiään olivat Raimo Sailas ja Martti Hetemäki, miehet joilla ei tavannut olla taloudesta hyvää sanottavaa.

Majanen nimettiin tehtävään hallituspuolueiden kiisteltyä puolitoista vuotta sopivasta ehdokkaasta. Majanen nousi virkaan suurelle yleisölle tuntemattomana, vaikka on tehnyt koko työuransa pääosin valtiovarainministeriössä.

– Minulla ei ole koskaan ollut erityistä urasuunnitelmaa. Olen vain halunnut tehdä hommat niin hyvin kuin osaan. Tähänkään tehtävään en ihan ensimmäiseksi keksinyt hakea.

Majasen tavoitteena on tuoda VM:ään lisää avoimuutta ja kannustaa sen asiantuntijoita yhteiskunnalliseen keskusteluun. Linjasta nähtiin esimerkkejä vaalien alla, kun ratahankkeet tyrmäävän selvityksen lisäksi VM julkaisi selvityksensä keinoista, joita se esittää yhdeksän miljardin euron sopeutusten tekemiseksi kahden seuraavan hallituskauden aikana. Aiemmin toimenpide-ehdotuksia on esitelty vasta vaalien jälkeen.

– On reilua, että tulemme ulos ehdotustemme kanssa ajoissa, jotta poliitikot voivat käydä keskustelua tuntien lähtökohdat.

Kun kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo parhaillaan käy hallitustunnusteluja, kysytään puolueilta näkemyksiä nimenomaisesta selvityksestä. Oikeistolaisen, tiukkaa talouslinjaa painottavan hallituskoalition voisi ajatella olevan VM:n korkeimman virkamiehen hiljainen toive, mutta Majanen pitäytyy tiukasti ottamasta kantaa.

– Tehtäväni ei ole arvioida, mitkä hallituspuolueet ovat miellyttäviä ja mitkä eivät. Me palvelemme kaikkia puolueita, olemme ammattilaisia ja teemme työmme täysillä. Faktat eivät muutu olipa ministerinä kuka tahansa.

Majasen virkakautta ovat leimanneet suuret kriisit koronasta Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Nyt hän näkee, että painopiste on muuttumassa globaalien kriisien hoitamisesta Suomen julkisen talouden vakauttamiseen ja talouskasvun lisäämiseen.

– On tärkeää vakauttaa julkinen talous nyt, jotta emme ajaudu tilanteeseen, jossa kärsivät ne, joita pitäisi suojella. Nyt on vielä valinnanvaraa, vaikka toimet totta kai tuntuvat ihmisten arjessa.

Mielikuvissa valtiovarainministeriö profiloituu herkästi leikkausministeriöksi, mutta Majanen puhuu paljon myös talouskasvusta.

– Työllisyyden kohentamiseen ja vihreän siirtymisten luvittamiseen eli investointien helpottamiseen on paljon tehtävissä ilman suuria rahoja. Meidän pitäisi myös rakentaa aktiivisesti liikekumppanuutta Afrikan maihin sen sijaan, että näemme ne pelkästään kehitysmaina, Majanen listaa.

Kansliapäällikkö näkee taloudessa myös sementoituneita tekijöitä, jotka eivät jätä valinnanvaraa.

– Jossain vaiheessa nousee varmasti laajempaan keskusteluun, paljonko tuki Ukrainalle kokonaisuutena maksaa. Se on asia, jossa emme voi peruutella; on välttämätöntä jatkaa tukea niin kauan kuin tarve on. Samoin meidän on meneteltävä ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Majasen kotitalo peltoaukean laidalla on tavallisen tarinan omaava pieni maatila, jonka pieni kanala piti sulkea pian EU:hun liittymisen jälkeen. Samoihin aikoihin Majanen käynnisteli juristin uraansa maa- ja metsätalousministeriössä harmaan talouden torjuntatehtävissä.

Pienestä Hajalan kyläkoulusta ja Halikon lukiosta lähtenyt Majanen on nyt Suomen vaikutusvaltaisin virkamies, joka määrittelee talouspoliittista keskustelua ja vastaa kymmenien miljardien arvoisesta julkisesta taloudesta sekä hallinnosta.

– En koe, että erityisesti minulla on kauheasti valtaa. VM:ssä työskentelee 430 asiantuntijaa, joiden kanssa yhdessä mietitään, miten asioita lähestytään. Ei tämä ole yhden miehen näytelmä vaan tehtävä, jossa annan muille mahdollisuuden kukoistaa ja tarjoan tuulensuojaa. Teen asioita tässä hetkessä enkä ajattele, mitä minusta tulee isona.

Teksti: TS/Lilli Jokela

7 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Lättähattu
10 kuukautta sitten

Tarvitaanko tänne sellaista, ihan oikeasti. Salosta on junalla kyllä ruuhkaa poispäin, ei tänne.

Tosi on
10 kuukautta sitten

Vaikea aihe.
Rahaa on syydetty jo miljoonia esivalmisteluun ja suunnitteluun.
Mutta mitään konkreettista vahinkoa ei ole vielä tehty.
Säästetään miljardi lisää ja jätetään tämä kunnianhimoinen hanke toteuttamatta.
140 vuotta on pitkä aika hankkeen kuoletukseen.
Rata on jo olemassa, parannetaan sitä.
Tosin ei vanhasta ykköstiestä olisi saneeraamalla tullut yhtä hyvä kuin moottoritiestä.
No silti jätetään toteuttamatta tämä hanke.

D-xray
10 kuukautta sitten
Reply to  Tosi on

Täysin loogista aloittaa myös valtakunnallisesti teitten korjaaminen, koska ne ovat olemassa. Ja selkeästi edullisempaa, kuin reikien paikkaus. Joten siinä ne muutama miljardi tarvitaan.

Nykyaikaan
10 kuukautta sitten
Reply to  Tosi on

Nykyisessä kvartaalitaloudessa tuntuu monella olevan vaikeuksia ymmärtää pidemmän aikavälin investointeja. EU:n rahoituksen laskentakaavan mukaan kannattavuutta ei ole, mikä oli tiedossa jo vuosia sitten. Kuitenkin jo 30 vuoden päähän ulottuvissa laskelmissa yhden prosentin kymmenyksen muutos perustiedoissa heilauttaa lopputulosta paljon.

Kannattavuus taitaa nyt olla ensimmäistä kertaa liikenneyhteyden rakentamisessa yhtenä mittarina. Autoliikenteelle on tälle samalle välille tehty viimeisten 70 vuoden aikana ensin nykyinen 110-tie ja moottoritie, joka muuten kaipaa taas päällystystä. Junarata on valmistuttuaan melkoisen huoltovapaa seuraavat 50 vuotta, täysin sähköinen ja 2-raiteisena turvallinen.

ELSAA tarvitaan.
10 kuukautta sitten

Yritystukiin pistetään vuodessa enemmän mitä ELSA-rata maksaisi. Salosta loppuvat kohta veronmaksajat, ei tänne muuta enää nuorta porukkaa.

Tosi on
10 kuukautta sitten

Ei se rata tuo väestön ryntäystä.
Ei se rata tuo yrityksiä.
Meillä on toimivat liikenneyhteydet Turkuun, Helsinkiin ja Hangon satamaan.
Nyt tarvitaan muutamia yrityksiä, jotka työllistävät.
Yhtälö kun on työpaikkoja tulee väestöä ja se taas luo uusia työpaikkoja kun pitää saada asuntoja.
Nämä ratarahat, jotka me salolaisina joudutaan panemaan kunnianhimoiseen hankkeeseen, näillä voisi tehdä uutta yritys infraa, vaikka Piihovin ja Shell-liittymien ympärille.
Hankkia maata ja tehdä yritystontteja.

Nykyaikaan
10 kuukautta sitten

Kuvassa muuten Hajalan dynaaminen keskusta.