60 vuotta salolaista elämänmenoa nähnyt Seppä Laurin patsas sai vappuaattona valkolakin päähänsä perinteisin menoin. Tai ainakin liki perinteisin: tällä kertaa lakitusta ei nimittäin hoidettu nosturista käsin, vaan EtnoSalo ry:n puheenjohtaja Sanna Jousi joutui kipuamaan Sepän kallon tasolle kiikkeriä tikkaita pitkin.
Lopulta toimi onnistui kuitenkin mallikkaasti, ja täten myös Länsirannan runsaspäinen yleisö sai painaa lakit päähänsä. Juhlallisuuksien aikana oli yhtäältä havaittavissa, että yhden jos toisenkin skumppapullon korkki poksahti railakkaasti auki.
Salolaiset Satu Elg ja Margarita Skladnova viihtyivät silmin nähden hyvin patsaan pielessä, vaikka vappuaaton keli olikin verrattain kolea. Puhallinorkesteri Piazza Brassin tahtiin tanssahdelleet ystävykset kertovat, että heidän vappusuunnitelmansa ovat selvät.
– Tästä lähdetään munkkien paistoon, se on perinne, Elg painottaa.
Munkkien kaveriksi tarjoillaan tietenkin simaa.
– Kotitekoista, tätini on tänä vuonna siman valmistanut, Elg paljastaa.
Skladnova on seuraamassa Laurin lakitusta ensi kertaa.
– Minäkään en ole pitkään aikaan käynyt. Taisi tuossa tosin olla taukoa tästä perinteestä ihan kaikkinensakin, Elg muistelee.
Elgin muistikuvat ovat oikeat, joskin viime vuonna lakitus hoidettiin kuten tavallisesti. Vuosina 2020 ja 2021 seremoniaa saattoi sen sijaan seurata vain virtuaalisesti koronapandemian vuoksi.
Kun Elgiltä kysyy, onko vapulla jotain muuta merkitystä kuin ylimääräinen vapaapäivä, hän pohtii tovin.
– Kyllä vappu on eräänlainen taitekohta kesää kohden. Talvesta on selvitty, ja kevään merkit ovat jo ilmassa, hän lopulta toteaa.
Laurin lakitusta olivat katsastamassa myös Juha ja Liisa Särestöniemi.
– Jos vain olemme Salossa, tulemme tätä perinnettä seuraamaan, Särestöniemet kertovat.
Pariskunta sanoo, että heillä ei ole tänä vuonna erityisiä vappusuunnitelmia.
– Esikoisemme syntyi vappuna 2004, joten monet vaput menivät lastenjuhlia järjestellessä. Nyt menemme omat intressit edellä, Juha Särestöniemi mainitsee.
Salon kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen piti lakitusjuhlassa vappupuheen, jonka kirjoittamiseen hän oli pyytänyt apua tekoälyltä. Vaikka tekoälyn mahdollisuuksia pidetään rajattomina ja sitä jopa pelätään, ei kaikki mennyt tällä kertaa aivan nappiin.
– Tekoäly kertoi, että joudumme viettämään vappua tänä vuonna poikkeuksellisissa olosuhteissa. Se oli siis selvästi jäänyt jumiin korona-aikaan, Korhonen naurahtaa.
Kun kaupunginjohtaja pyysi tekoälyä kuvailemaan Saloa, onnistui se jo paremmin.
– Salo on idyllinen ja rauhallinen kaupunki, jossa on paljon luontoa ja teollisuutta sekä vahva infrastruktuuri, Korhonen kertaa tekoälyn näkemyksiä.
– Maantieteessä sen sijaan mentiin metsään. Salo sijaitsee tekoälyn mukaan 80 kilometriä Turusta luoteeseen, eli suurin piirtein Korppoossa, Korhonen jatkaa.
Tekoäly ei myöskään osannut kertoa Korhoselle tietoja Seppä Laurista, ainakaan siitä salolaisesta.
– Seppä Lauri on kuulemma 1800-luvun lopulla vaikuttanut sauvolaissyntyinen parantaja, kaupunginjohtaja mainitsee.
Todellisuudessa Länsirannassa ylväästi seisovan patsaan esikuvana toimii Seppä Lauri, joka on perimätiedon mukaan Salon ensimmäinen nimeltä tunnettu asukas. Hänet mainitaan henkikirjoissa vuosina 1680–81.
Seppä Laurin patsas lakitettiin ensimmäisen kerran vappuna 2002. Perinteen tempaisivat tuolloin käyntiin Turun ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston Salon toimipisteiden opiskelijat.
Opiskelijat kannattelivat Salon vapputapahtumaa pitkään, kunnes vuonna 2017 vetovastuu siirtyi yrittäjä Jukka Alangon luotsaamalle Valitsen Suomalaista -yhdistykselle. Järjestämisvastuuta kantavat myös Salontekeväisyystalkoot-kansalaisliike sekä Salon kaupunki.
Vuoteen 2017 asti itse lakituksestakin vastasivat opiskelijat. Sittemmin vastuu on siirtynyt eri aloilta tunnetuille paikallisille hahmoille. Tänä vuonna kunnian sai siis EtnoSalon puheenjohtaja ja yrittäjä Sanna Jousi.
Tänä vuonna oli sitten jo hommattu A-tikkaat lakittajalle. Kuvasta ei näe onko vaakatuki paikalla
Ei sitten tänä vuonnakaan toteutunut lakitus klo 18,niin kuin kuuluisi. Puheet lakituksen jälkeen tai aikaisempi aloitus, että saadaan toimimaan. Kiitos.
Eipä tunnu kaupunginjohtajallakaan faktat niin hyvin hallussa olevan, jos ei tekoälylläkään. Ainakaan maantiede. Korhosen kertomasta poiketen Korppoo on 50 km Turusta lounaaseen, ei 80 km luoteeseen.
Ei voi olla hullumpaa hommaa kuin jonkun patsaan lakittaminen – ja kuka ylipäätään haluaa esitellä ja pitää samaa kauhtanaa vuosikymmenet toisensa perään päässään? Omastani luovuin heti ylioppilaaksi tulon jälkeen enkä ole katunut. – Jos ei älynystyröitä ole, ei niitä millään lätsälläkään saa. Muutkin osaavat.