Ikikiista polttokelpoisen jätteen kuljetuksista on jälleen palannut Lounais-Suomen poliitikkojen pöydälle.
Kamppailua käydään siitä, siirrytäänkö Salossa, Turussa, Aurassa, Kaarinassa, Liedossa, Marttilassa, Paimiossa, kanta-Paraisilla, Pöytyällä, kanta-Ruskossa ja Sauvossa keskitettyyn kilpailutukseen, jossa 18 kunnan omistama Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) kilpailuttaisi jätteenkuljetuksen ja osoittaisi urakat voittaneille kuljetusyrityksille. Virallisesti tuollaisesta systeemistä käytetään nimeä ”kunnan järjestämä jätteenkuljetus”.
Nykyisin noissa 11 kunnassa kiinteistönhaltija voi itse valita jätteidensä kuljettajan. Tilanne sotii jätelain pääsääntöä vastaan, sillä laki lähtee keskitetystä kilpailutuksesta. Vapaa valinta voi toteutua vain, jos edellytykset palveluiden toimimisesta täyttyvät.
Yrittäjä- ja kuljetusjärjestöt ovat sitkeästi ajaneet nykyjärjestelmän säilytystä 11 vapaan valinnan kunnassa. Samoin nykyjärjestelmän taakse on tarvittaessa syntynyt poliittinen enemmistö eri päätöksentekoelimissä. Tuon enemmistön tekemät päätökset ovat sitten järjestään kaatuneet oikeuskäsittelyssä.
”Aika paljon on ympäristöpuolella tehty töitä yhden asian ympärillä. Toivon todella, että nyt tehtäisiin ratkaisu, joka kestää oikeudessa.”
Vuodesta 2013 kiinteistönhaltijan järjestämä kuljetus on voittanut kuusi kamppailua. Turun hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus ovat käsitelleet Lounais-Suomen polttokelpoisten jätteiden kuskauksia 11 kertaa. Viimeksi Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta päätti kesäkuussa 2021 äänin 8–7, että 11 kunnan nykysysteemi saa jatkua. Ratkaisu ei taaskaan kestänyt oikeudessa.
Jätelaki olisi edellyttänyt, että Lounais-Suomen kuljetukset olisivat laillisella tolalla jo vappuna 2013. Tuosta määräajasta on nyt kymmenen vuotta.
Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan esittelijänä toimiva Turun valvontajohtaja Leena Salmelainen kertoo, että jätteenkuljetusta käsitellään lautakunnassa jälleen kerran 4. toukokuuta.
– Aika paljon on ympäristöpuolella tehty töitä yhden asian ympärillä. Toivon todella, että nyt tehtäisiin ratkaisu, joka kestää oikeudessa, Salmelainen sanoo.
Jos lautakunta haluaa sitkeästi pitää kiinni kiinteistönhaltijan järjestämästä kuljetuksesta, sen täytyisi löytää todella pitävät perustelut.
– Meillä on kohtuullisen vahvat näytöt, että nykyjärjestelmä ei kestä oikeudessa, valvontajohtaja muistuttaa.
Nykyjärjestelmää tekee vielä hankalammaksi jätelain muutos. Koko Suomessa siirrytään bio- ja pakkausjätteen kohdalla keskitettyyn kilpailutukseen eli kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen heinäkuuhun 2024 mennessä.
Tällä hetkellä jätekyytien järjestäminen on lausunnoilla LSJH:n ja lautakunnan jäsenkunnissa. Turun kaupunginhallitus käsitteli kysymystä maanantaina. Kaupunginhallitus otti kannan, jonka mukaan Turussa tulee siirtyä polttokelpoisen jätteen kuljetuksessa kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen eli keskitettyyn kilpailutukseen.
Aivan oitis ei 11 kunnan nykyjärjestelmä muuttuisi, vaikka Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta päättäisikin toukokuussa siirtyä keskitettyyn kuljetukseen. Kilpailutukset ottaisivat aikansa.
– Jätelaki puhuu vähintään kolmen vuoden siirtymäajasta. Meidän tehtävämme on sitten kertoa lautakunnalle, mikä olisi realistinen aikataulu, LSJH:n palvelujohtaja Cati Huhta kertoo.
Viimeisin oikeudessa nurin mennyt jätehuoltolautakunnan päätös ei koske LSJH:n uusinta jäsenkuntaa Uuttakaupunkia, jossa taajama-alueilla vallitsee kiinteistönhaltijan järjestämä ja aluekeräyksessä LSJH:n järjestämä kuljetus. Niinpä Uusikaupunki ei ole esillä myöskään toukokuussa tehtävässä uudessa päätöksessä.
– Uudestakaupungista lautakunnan pitää tehdä tarvittavat selvitykset ennen kuin sitä koskevia päätöksiä tehdään, Huhta sanoo.
Teksti: Turun Sanomat/Jari Heino
Jätteenkuljetuskiista
Näin kunnat ovat lausuneet
- Jätteenkuljetus tulee edelleen sallia kiinteistön haltijan järjestämänä: Aura, Kaarinan kaupunginhallitus, Lieto kaupunginhallitus, Marttilan kunnanhallitus, Paimion ympäristölautakunta, Pöytyän kunnanhallitus, Ruskon rakennus- ja ympäristölautakunta, Salon kaupunginhallitus ja Salon rakennus- ja ympäristölautakunta.
- Kunnissa tulee siirtyä keskitettyyn järjestelmään: Kaarinan ympäristölautakunta, Maskun rakennus- ja ympäristölautakunta, Mynämäen tekninen lautakunta, Paraisten kaupunginhallitus, Raision lupalautakunta, Turun kaupunginhallitus.
- Paraisten lausunnossa otetaan kantaa vain Paraisten tilanteeseen.
Eikö tämä asia olisi helpoin ratkaista, järkeistämällä lakia? Nythän on kyse arvokkaasta materiaalista josta kilpaillaan, silti sen tuottajaa ollaan rankaisemassa mahd. kohoavilla maksuilla. LSjh.n pitäisi tarjota ilmaista kuljetusta polttokelpoiselle jätteelle, maksattaa se kuljetus polttolaitoksella. Nykyinen taistelu on ja on ollut täysin hölmöläisten hommaa. Hankkikaa jostain järkeä.
Niin että pitää laskuttaa itseään. Lounais-suomen jätehuolto omistaa kyseisen laitoksen Kaukolämpö oy.n kanssa. Loistavan kuuloinen idea, tulee mieleen hölmöläisten puuhat.
Ei ollenkaan niin huono idea, kuin annat ymmärtää. Lounais-Suomen jätehuolto ja Lounavoima ovat eri yhtiöitä, joiden kulut, tuotot ja tulos muodostuvat eri tavoin.
Hölmöläisten puuhaahan se on kun vaaditaan jätteen kuljetuskin vielä sen tuottajaa maksamaan, kuitenkin hyöty menee polttolaitoksen omistajille. Että se siitä hölmöläisyydestä. Yleensähän materiaalista joka hyödynnetään ja tuote maksatetaan ostajilla, maksetaan? Hyötyhän on mahtava kun raaka-aineen kuljetuskin maksatetaan sen tuottajalla.
Eräällä toisella paikkakunnalla oleva jätteenkuljetus perii kahta eri taksaa asiakkailtaan. Lsjh alueen oma määrittämä taksa alueen asiakkailta ja toinen, jätteenkuljetus yrityksen itse määrittämä taksajoka perustuu siihen että yritys myy edelleen polttokelpoinen jätteen sinne mistä saa parhaan hinnan.
Internetin ihmemaasta löytyy kyllä…
Niinpä niin. Sekajätepussin hinnassa on jätteen käsittelymaksu, kuljetus, veroakin vielä, lisäksi kiinteistö maksaa jäteveron kertamaksuna/vuosi. Se joka on kaukolämmössä, maksaa siten omasta raaka-aineestaan tuotetusta lämmöstä.
Mites ennen polttolaitosta,kuljetus oli vissiin ilmaista tai sitten heitit roskat metsään ,kun kukaan ei valvonut.Mitä vähemmän saastutat sen vähemmän maksat.Älä tuota sitä jätettä.
Väännön jälkeen on hyväksytty se, että vanhat wc-pytyt ja metalliromu asiakkaiden vieminä ovat kierrätystavaraa, eivät jätettä. Samoin omenapuiden ja pensasaitojen risut. Näitä yksityiset toimijat ottavat vastaan maksutta. Kun kerää maakunnassa omasta metsästä hakerankaa ja -risua, voi sen myydä vapailla markkinoilla, tällä hetkellä aika hyvään hintaan.
Kotitaloudessa kun vie sekajätepussin roskikseen, se on kuulemma kunnan omaisuutta. Jätteestä kuljetusyrittäjä veloittaa kuljetuksen tuottajalta, välittää käsittelymaksun ja verot. Milloin polttokelpoisen raaka-aineen hinta hyvitetään ”myyjälle”? Kaukolämmössä oleva kiinteistönomistaja maksaa lämmöstä, jonka jonka tuottamiseen hän on osallistunut luovuttamansa raaka-aineen osalta.
Että tälläistä vapautta hankkia palveluita nk. ”oikeusvaltiosssa”!
Miksi tämäntyypisissä uutisissa toistuu yhtenä osallisena toistuvasti sama verottajan tyyppinen yhtiö jatkuvasti sopiviin lakipykäliin vedoten?