Made in Finland -sarjan naispääosan esittäjä Satu Tuuli Karhu tulee juoksuaskelin ulos Kuusjoen vanhasta Osuuspankista, ruskean trenssin liepeet liehuen.
Rakennuksen takana olevalle nurmelle on pystytetty kuvausryhmän ruokailu- ja taukopaikka. Karhu ehtii hörpätä vain vähän vettä ja ottaa pari lusikallista jogurttia, kun hänen on jo riennettävä takaisin kuvauksiin.
– Eletään elokuuta vuonna 1988, kertoo tuottaja Tiina Pesonen Rabbit Filmsiltä.
Ennen varsinaista kuvausta kohtaukset harjoitellaan ja käydään vielä läpi. Lehtikuvaaja saa ottaa valokuvia vain harjoituksen aikana, sillä varsinaisissa kuvauksissa räpse olisi häiriöksi. Kun kamerat käyvät sisätiloissa, pihallakin ollaan hiljaa ja liikkumatta, ettei syntyisi häiriöääniä eikä ylimääräisiä varjoja.
Nokiasta kertovan tv-sarjan Made in Finland – tarina Nokiasta kuvaukset aloitettiin Salossa tiistaina, ja ensimmäisenä kuvauspaikkana oli Kuusjoen entinen Osuuspankin konttori. Aamupäivällä tila lavastettiin esittämään turkulaista pankkia, ja iltapäivällä sama tila muuntui salolaiseksi pankiksi.
– Turkulaisen pankin kohtaukset nähdään sarjan ensimmäisen jakson puolivälin tienoilla. Kun vaihdetaan salolaiseen pankkiin, ollaan jaksossa kaksi, Pesonen kertoo.
Kuvauspaikat on järjestänyt Petteri Kulmala. Hän on itse turkulainen, mutta hän on saanut paljon vinkkejä salolaisilta. Sopivaa pankkikiinteistöä Kulmala etsi yhdessä Lounaismaan Osuuspankin myyntijohtajan Tuomas Virtasen kanssa. He kiersivät katsastamassa Kiskon, Rekijoen ja Kuusjoen konttorit, ja Kuusjoki soveltui tarkoitukseen parhaiten.
– Kyllähän lavastaja on tehnyt paljon töitä, mutta tämä tila antoi kuitenkin uskottavan pohjan, koska tiskit, lattiat ja katot olivat jo kohdallaan, Kulmala kuvailee.
– Hienoa, että kuvauksissa saatiin hyödynnettyä vanhaa konttoriamme, Virtanen hymyilee.
Käynnissä on sarjan neljäs kuvausviikko. Kuvaukset aloitettiin Oulussa huhtikuun puolivälissä. Siellä tehtiin pelkästään ulkokuvauksia, sillä sisäkohtaukset kuvataan Salo IoT Campuksella.
– Ulkokuvia on loppujen lopuksi vähän. Oulun teknologiakylän sisäkohtaukset kuvataan Salossa, koska on koronaturvallisempaa, että sisäkuvaukset keskitetään yhteen paikkaan, Pesonen selittää.
Viime viikolla kuvauksia tehtiin Helsingissä, mistä siirryttiin pitkän viikonlopun jälkeen Saloon. Salossa kuvauksia jatketaan 10. kesäkuuta saakka ja lisäksi loka-marraskuussa joitain päiviä.
– Teemme pitkää päivää ja tiukkoja rutistuksia, joita seuraa useampi vapaapäivä. Tällä viikolla kuvaamme lauantaihin asti ja sunnuntai on vapaa. Sen jälkeen kuvaamme maanantaista keskiviikkoon, jonka jälkeen on pidempi vapaa, Pesonen kuvailee.
Kuusiosaisen sarjan tuottavat C Morelle ja MTV:lle Rabbit Films ja Aurora Studios. Sarjan tuotannossa on mukana yhteensä noin 170 työntekijää, joiden lisäksi tarvitaan satoja avustajia. Kuvauspäivinä Salossa on vajaan 50 hengen tekijäjoukko, josta suurin osa myös majoittuu Salossa.
– Hotel Fjalar on kokonaan käytössämme, ja lisäksi väkeämme on Hotel Salorassa ja Sokos Hotel Rikalassa. Olemme aika hyvin varanneet Salon majoituspaikat tällä hetkellä, Pesonen naurahtaa.
Loppuviikon ja ensi viikon kuvaukset Salossa tapahtuvat autenttisilla paikoilla Salo IoT Campuksella, Nokian entisissä tiloissa.
– Tiloihin on lavastettu Nokian Salon konttorit sekä teknisiä linjoja, joissa puhelimia on valmistettu, Pesonen kertoo.
Maarit Lallin käsikirjoittama ja ohjaama sarja sijoittuuvuosiin 1988–1990, ja sekertoo Nokian ensimmäisistä askeleista kohti maailmanlaajuista menestystä. Fiktiivinen sarja julkaistaan C More -suoratoistopalvelussa keväällä 2022.
AVUSTAJAT PÄÄSEVÄT AIKAMATKALLE
Sarjan kuvauksissa tarvitaan paljon paikallisia avustajia. Tiistaina avustajat pääsivät esiintymään pankin asiakkaina ja työntekijöinä.
Halikkolaiset Laura Leivo ja Teemu Merivirta käyskentelivät Kuusjoen Osuuspankin ympäristössä täydellisenä 1980-luvun pariskuntana. Heidät oli puettu ja maskeerattu esittämään pankin asiakkaita.
– Näimme lehdestä, että sarjaan etsittiin muun muassa autenttisia ajopelejä. Isälläni on entisöity vuoden 1985 Opel Ascona, ja ehdotin, että voisimme esimerkiksi ajella sillä jossakin taustalla. Mutta sitten meitä pyydettiinkin tulemaan pankin asiakaspariskunnaksi, Leivo kertoo.
Pariskunnan piti saapua kuvauspaikalle aamukahdeksalta, ja ensin heille etsittiin sopivat asut. Heitä oli pyydetty pukeutumaan 80-luvun tyyliin jo etukäteen, mutta heidän omat asunsa menivät koko lailla uusiksi. Merivirran asusta jäivät jäljelle vain sortsit.
– Parta lähti myös, vain viikset jätettiin, hän naurahtaa.
Leivonkin asua muutettiin, jotta värit saatiin sointuvaksi muuhun ympäristöön.
– Korvikset ja neule vaihtuivat. Tukka sattui olemaan valmiiksi kasarivärinen, mutta volyymia lisättiin ja laitettiin vähän kukkulaa otsalle. Kyllä he selvästi tietävät, mitä hakevat.
Pukeutumisen ja maskeerauksen jälkeen Leivon ja Merivirran aamupäivä kului pääasiassa odottaessa, tulisiko heille kutsu itse kuvaustilanteeseen.
– Olemme täällä ihan uteliaisuuttamme. Otamme tämän uutena kokemuksena, Leivo kuvailee.
– Tulimme katsomaan, millaista tällaisen sarjan kuvaaminen on. Kaikki avustajat eivät pääse kuvattavaksi ollenkaan, mutta ei sillä ole niin väliä. Kokemus on kuitenkin kiinnostava, Merivirta sanoo.
Made in Finland -sarjaan haettiin salolaisia avustajia vapunaattona järjestetyssä Facebook-tapahtumassa. Vieläkään avustajia ei ole riittävästi.
– Erityisesti miehiä kaivattaisiin lisää. Hakemuksia voi laittaa osoitteeseen nokia.avustajat@rabbitfilms.com. Palkkiona on S-ryhmän lahjakortteja, tuottaja Tiina Pesonen kertoo.
Hyvin lavastettu konttori. Vain lattian laatoitus kertoo, että ollaan 2000-luvulla.
Ei sitä kovin paljon ole jouduttu lavastamaan.
Myös se, ettei ole asiakkaiden tuomaa hiekkaa lattialla.
Vaskion osuuspankissa olisi ollut 1980-luvun lattialaatatkin.
Mielenkiintoista nähdä ison tehtaan n.s ”herrapuolta”, sen kovaa peliä, josta me tuotannossa televisioita, monitoreja ja viimeiseksi puhelimia kokoamassa olleet emme tienneet. Oli Nokian laitos, jonne rakennettiin uusia, suuria lasipalatseja, jopa parkkitalokin. Kovin jäi lyhyeksi NMP:n tie Salossa.
Suurin osa Salon kuvauksista näköjään tehtiin nykyisen IoT:n tiloissa, joka huoneen oville oli vaan laitettu tarpeettomat Nokia kyltit dynaamisine nuolineen. 1980-luvun lopulla ei ollut kuin vanha punainen tehdas ja musta kuutio. Suunnittelu-urani 1986 aloittaneena (Cityman RX) sarjassa riepoi tuo Oulu-keskeisyys. Nokia 101 (H300) tuoteperheen konseptointia ei tehty Oulussa, vaan Salossa. Oulussa tehtiin audio-modeemipuoli, kuten ennenkin. Muut olennaiset olivat off-the-shelf tavaraa, kuten Hitachin H8 prossu sisäisine muisteineen. Joku oululainen on varmaan päässyt liikaa kehumaan itseään tuottajalle. Annu, joka mainittiin lopputeksteissä, oli nuoren asianajajan esikuva. Ne televisiothan olivat se riippakivi, joka silloin oli upottaa Nokian. Vanhaa teknologiaa ylihintaan. Kävin 90-luvulla usein Bochumissa.… Lue lisää »
Tarina firmasta joka tappoi Salon.
Vika ei ollut firman vaan johdon, joka ei ollut pätevä, koska ei ymmärtänyt tekojensa seurauksia – tai ei välittänyt niistä, varsinkaan työntekijöiden kohtalosta – kunhan rahasti. Johtajat löytävät aina seuraavan pestin kaverien avittamina.
Ei ”firma” Saloa tappanut. Tosin ei olisi koskaan pitänyt valita ison yrityksen pääjohtajaksi juristia (Kallasvuo). Juristi ei uskalla tehdä bisnespäätöksiä, vaan miettii ensin pitkään voiko tästä tulla ongelmia. Nokian tuhoksi tuli, että yli- ja keskijohto tuli liian varovaiseksi uudistumaan. Odotettiin vain seuraavia optioita. Status quo. Olisi pitänyt hylätä omat linux-pohjaiset SW-projektit (Maemo/Meltemi), joita vedettiin puolivaloilla Symbianin varjossa. Lähteä suoraan Androidiin, mutta Nokian johto ei ymmärtänyt sovellusbisnestä. Symbian oli teknisesti OK, mutta se ei vetänyt sovelluskehittäjiä ja Nokia halusi pitää narut käsissään. Sama tuli M$ puhelimien kohtaloksi. Salon kaupungin tuhoon vaikutti kyllä Salon johto. Rantakokko aikanaan SSS:n haastattelussa kehui uutta kaupungintaloa… Lue lisää »
”on sentään velattomat seinät” ja homeinen lattia. Symbianissa oli paljon puutteita ja jopa Symbianin alkuperäisillä kehittäjillä oli paljon vaikeusia saada Symbian taipumaan älypuhelimiin. Aikalaisten lehtiartikkelien mukaan Symbian oli vaikea kehitettävä ja niihin tehtävien sovellusten ohjelmointi oli työlästä ja vei yli 2 kertaa enemmän aikaa kuin Applen alustalle tehtävä sovelluskehitys vei. Nokian ongelmat lähtivät liikkeelle jo Ollilan aikoihin, kun Ollila halusi jumittua peruspuhelimiin. Nokialla oli jo valmiit prototyypit kosketusnäytöllisiin puhelimiin, mutta Ollila tyrmäsi kehityssuunnan. Nokia 7700 olisi ollut ensimmäinen ennen Applea. Itsenäinen keksijä Väänänen oli kehittänyt kosketusnäyttöpuhelimen vielä tätä aiemmin, mutta se ei kiinnostanut Nokiaa. Symbian olisi pitänyt heivata ja kuopata… Lue lisää »
Nokia oli pohjimmiltaan HW firma. Etenkin sen RF-ASICit olivat maailman huippua. Kävi valitettavan hyvin selväksi kun M$ puhelinten myötä oli pakko käyttää Qualcommin ASICeja. Joku kokenut RF-hemmo mulle tokaisi että nyt mentiin 10 v taaksepäin. En itse ollut RF-suunnittelua tehnyt -93 jälkeen, mutta pelkkä kytkentäkaavioiden vertailu kyllä paljasti miten vanhanaikaista Qualcommin teknologia oli. Hirveä määrä ”turhia” sovituskomponentteja (kela, konkka) ASIC:ien I/O:issa. Yksi Symbianin ongelmista oli sen ”eristäminen” Nokiasta, Nokia haaveili, että muutkin haluaisivat käyttää sitä. Eivät halunneet, mutta Symbianin suunnittelijat tekivät vuosia mitä itse halusivat, eivätkä kovin tehokkaasti. Tuo homeinen lattia minua on ihmetyttänyt. Eikö kukaan joutunut siitä tilille? Muistaakseni… Lue lisää »
Ei viranhaltija tietenkään tilille joutunut.
Korjattiin takuuna. Näin ainakin uutisoitiin.
Tosin samassa yhteydessä teetettiin muuta ja siihen laitettiin rahaa, joten tiedä häntä sitten niistä takuista.
Papereissa tietysti lukee, että takuuna.
Symbianin kehityksessä kuulemma esitettiin 500 parannusehdotusta käyttöjärjestelmän kehitykseen ja niistä ei yksikään mennyt läpi.
Sellaisella asenteella ei ole ihmekään, että Nokia kaatui.
Mulla on muistikuva että Symbianin kehitys lähti etenemään vasta kun Nokia otti lopulta sen suoraan haltuunsa. Silloin oli jo liian myöhäistä.
Speksimuutokset eivät tosiaankaan menneet noin vain läpi, vaan pitkän väännön jälkeen. Jos sittenkään. Suurin virhe oli antaa Symbianin olla omana firmanaan ja UK:ssa.
Kuulin niistä vain ruokalassa, olin itse mukana vain enginetason SW-jutuissa kuten security konseptit (SIM, IMEI jne.) ja niiden vaikutuksesta huoltoihin.
Oli totuus mikä tahansa, niin Nokian tuhosi liian antelias optio- ohjelma johtoportaalle.
He vain keskittyivät optioidensa maksimointiin.
Ja Ollila ja kumppanit nauravat yhä matkalla pankkiin.
Jos tuossa sarjassa on vähänkin totuutta mukana niin kuka ihmettelee, häsläyksen lopputulosta? Sarjakin sinänsä on väkisin väsättyä matskua. Tuskin tulee katsojamenestystä.
Hyvä sarja ja tulipa katsottua! Toivottavasti tulee jatkoa, tarinoita kyllä riittää. Olipa hienoa lopussa kun Liljakin huomioitiin. Tämä on salolaista historiaa!!!
Kun näyttelijät ovat aatteeseen kallellaan, niin tämmöistä tulee. Tekevät politiikkaa, jolla tietenkin jusseja voitetaan. Kun aateveljet on raadeissa arvioimassa?