Ohikiitävä juna aiheuttaa melua – tämä on yleisesti hyväksytty tosiasia. Turun Tunnin Juna Oy -hankeyhtiö esitteli keskiviikkona, miten junan tuomaa meteliä ja harmia vähennetään.
– Espoo–Salo-rataosuudelle on tulossa 77 meluestettä, yhteensä 43 kilometriä. Se on iso määrä meluestettä. Mutta meluesteet eivät toimi joka paikassa, kertoo WSP Finland Oy:n meluntorjunnan suunnittelusta vastaava Ilkka Niskanen.
Espoo–Salo-radan kohdalla meluhaitta koskee noin 215:tä kiinteistöä siinä määrin, että meluesteiden lisäksi niille tehdään kiinteistökohtaisia meluntorjuntatoimia.
– Jos kiinteistön julkisivuun kohdistuva melun hetkellinen suurin enimmäistaso on enemmän kuin 75 desibeliä, me teemme kohteelle kiinteistökohtaisen meluntorjuntasuunnitelman, Niskanen sanoo.
Tavanomainen ratkaisu liikenteen meluntorjunnalle on rakentaa meluseiniä, -kaiteita ja -valleja. Turun Tunnin Juna Oy:n mukaan meluvallit eivät sovellu haja-asutusalueille. Ne tulisivat hyvin kalliiksi tavaksi suojata yksittäisiä kiinteistöjä.
– Melunesteet ovat tehokkaita, kun kiinteistö on lähellä estettä. Jos kiinteistö on kaukana esteestä tai rataa ylempänä, ne toimivat huonosti ja eivät ole kustannustehokkaita. Yksittäisen rakennuksen kohdalla melunestoseinän sijaan pitää etsiä muita toimia, sanoo Niskanen.
Kiinteistökohtaisina meluntorjuntakeinoina Niskanen esittää äänieristyksen parantamista, ikkunoiden vaihtamista, seinärakenteiden lisäeristämistä ja ääntä vaimentavien raitisilmaventtiilien asentamista.
– Ikkunat ovat usein äänieristävyyden kannalta heikoin lenkki. Niiden vaihtaminen voi olla hyvinkin tehokas keino.
Piha-alueilla voitaisiin Niskasen mukaan uusia terassien ja parvekkeiden lasituksia ja rakentaa oleskelualueiden läheisyyteen kevyempiä meluaitoja.
Mallia kiinteistökohtaiselle meluntorjunnalle on haettu muun muassa Ruotsista.
Melun raja-arvo on valtioneuvoston päätöksen mukaan päiväsaikaan keskimäärin 55 desibeliä, öisin 50 desibeliä, ja loma-asutuksen kohdalla 45 ja 40 desibeliä. Ratahankkeessa on kuitenkin otettu hetkellisen melun maksimirajaksi 75 desibeliä.
– Espoo–Salo-rataosuudella tapahtuu päivisin 44 junan ohitusta, öisin 10. Koska junat liikkuvat 200–250 kilometriä tunnissa, niiden aiheuttama hetkellinen melu erottuu keskimääräisestä melusta huomattavasti, Niskanen kertoo.
Salon kohdalla melun maksimitaso muodostuu siksi tiukemmaksi kriteeriksi kuin keskimääräinen 52–53 desibelin taso.
– Hetkellisen maksimitason ottaminen mukaan suunnitteluun tiukentaa suunnittelun melukriteeriä, Niskanen kertoo.
Niskanen lisää, että ohimenevän junan aiheuttama melu poikkeaa juuri maksimiensa takia esimerkiksi moottoritien tasaisemmasta melusta.
– Junaliikenne aiheuttaa ohi mennessään 10–30 sekunnin melun. Rataosuuden meluvaikutuksen arvioinnissa otetaan huomioon keskiäänitasot ja hetkelliset maksimitasot.
Louhi-karttapalautejärjestelmän mukaan Salon lukion kohdalla tunnelista ulos tuleva juna aiheuttaa 40–70 desibelin meluhaittaa. Anisten palvelukeskuksen kohdalla melua aiheutuisi päivisin keskimäärin 45 desibeliä ja ajoittain 65 desibeliä.
Lukkarinmäen tunnelin pohjoispuolisen sisäänmenon kohdalla melua on arvioitu syntyvän yöaikaan keskimäärin 49, päivällä 56 ja enimmillään 78 desibeliä. Tunnelin kohdalle onkin suunniteltu meluseiniä.
– Lukkarinmäen pohjoispuolen tunnelin lähikiinteistöjen kohdalla arvo ylittyy, sinne tulevista kolmen metrin meluseinistä huolimatta. Näissä kiinteistöissä tarvitaan sekä meluesteitä että kiinteistökohtaisia meluntorjuntakeinoja, Ilkka Niskanen sanoo.
Linnunpellon tunnelin sisäänmenoaukon kohdalla desibelilukemat ovat keskimäärin yöllä 46, päivällä 50 ja kovimmillaan 75 desibeliä.
Karjaskylän ja Aarnionperän kohdalle ei meluseiniä ole suunniteltu, vaan alueella toteutettaisiin kiinteistökohtaisia melutorjuntakeinoja.
Muurlasta löytyy muutama kohde, joissa hetkellinen melutaso ylittää 80 ja 90 desibeliä.
Radan mahdollisen rakentamisvaiheen meluhaittoihin ei WSP:n melumallinnus ota kantaa.
– Se on enemmänkin seuraavan suunnittelutason asioita, Ilkka Niskanen sanoo.
Louhi-karttapalvelusta voi tarkistaa radan lähikiinteistöjen meluarviot ja myös meluesteiden sijoituspaikat. https://tunninjuna.sitowise.com/
Vapaa-ajanmelun ohjearvo on 85 desibeliä – kipukynnys 125 desibeliä
Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohje määrittää vapaa-ajanmelun ohjearvot. Sen mukaan melun ei tulisi ylittää 85 desibelin keskimääräistä tasoa kahdeksan tunnin ajalle jaettuna.
Lehtien havina on 10–30 desibeliä. Liikennemelu on 70–85 desibeliä. Konsertissa voi olla 90–100 desibeliä. Kipukynnys ylittyy, jos meteli ylittää 125 desibeliä.
Tunnin Juna -hankkeessa raja-arvo on 75 desibeliä. Jos se ylittyy, radan läheisyydessä sijaitsevaan kiinteistöön suunnitellaan meluntorjuntatoimia.
Desibeliasteikko on logaritminen. Se tarkoittaa, että kolmen desibelin lisäys äänitasoon kaksinkertaistaa äänenpaineen. Korva kuulee äänen voimakkuuden kaksinkertaistuvan, kun äänitaso lisääntyy 10 desibeliä.
Niin, Salo-Turku välille ei rakenneta näköjään mitään meluesteitä, kun on vanha rata, mutta jos junia alkaa liikkua enemmän molempiin suuntiin, melukin lisääntyy. Kyllä tuo vanha pätkäkin pitää ottaa huomioon. Ihan vaan tasa-arvonkin puolesta, miksi ne jotka ovat kärsineet jo vuosikymmeniä junan melusta, olisivat nyt huonommassa asemassa kuin Salo-Espoo välillä asuvat?
Rata on ollut siinä niin kauan, että ei ole voinut tulla yllätyksenä rautatien äänet kun lähelle on muuttanut. Toista on Salo-Espoo välillä. Tosin, mahtaako se koskaan toteutuakaan.
Miksi näitä turhia suunnitelmia tehdään, liikaa rahaa?
Aivan älyvapaata, sen on todenneet lähes kaikki paitsi tunninjuna oy
Eihän suunnitelma ole turha. Se tarvitaan ELSA-radan rakentamista varten!
Mitä tarvetta ??
Ihmettelen näitä junan meluhaitoista meuhkaamista. Itse olen asunut ja nukkunut n. 50 metrin päässä radasta, jolloin oli vielä kiskot 18 m mittaiset. Mitään ongelmia ei ollut melusta. Koska rautatien liikennemäärä on tieliikenteeseen verrattuna niin pieni ja junan ohikulku on niin nopeaa on outoa, ettei teitten varsille vaadita joka paikkaan meluaitoja. Vai onko tasainen melu sellaista joka turruttaa ihmisten kuuloaistin.
Asuin aikanaan pari vuotta Halikon torin reunalla. Heräsin yöllä aina junan mennessä talon toiselta puolen 100 m päästä kun koko kerrostalo tärisi.
Totta on, junan ääni ei ole haittamelua vaan autojen silloin, kun joku oikein huudattaa autoaan. Asuimme muutaman vuoden lähellä junarataa ja muutamana viikkona tai kuukautena junan ääneen havahtui, sen jälkeen junan pillin vislaus asemaa lähestyessään herätti huomioon. Täydellinen hiljaisuus ulkona saa minut ärtymään.!
Nykyään kun kiskot on hitsattu yhteen, melu on suurempi kuin kauan sitten kun kiskot olivat irtonaiset. Nyt ei voi pihalla puhua niin kauan kun juna menee ohi ja jos korva on samalla tasolla radan kanssa, niin tekee oikein kipeää. Savimaalle kun on noita kiskoja joskus laitettu, niin radan lähellä olevat talot kärsivät myös tärinästä. Ja ei se mitään, melumittauksia on tehty, niistä se selviää, tarvitaanko meluvalleja. Kaksoisraide lisää liikennettä, niin melukin lisääntyy. Ja nyt ei öisin junat kulje, jutun mukaan öisinkin alkaisi taas junaliikennettä kulkemaan.
Mahdoton yhtälö nykyaikana, kun ihmisten on liikuttava kotoaan pitkiäkin työmatkoja sekä niiden lisäksi vapaa-aikoinaan. Melua tulee a i n a ympäristölle ollaan sitten liikkeellä henkilöautoin, bussein taikka junalla. Meillä jopa joskus kuuluu lentokoneestakin rekkaa muistuttava ääni, vaikka maantiellä ei rekkaa ole, ja lentokentälle n 100 km. Laittaako lentokone silloin jarrut päälle??? Onneksi eivät mopot eivätkä muutkaan pörisijät laita tv-ruutua sekaisin kuten viime vuosisadalla! Elämällämme on ääniä aiheuttavia elementtejä.
Kyllä jatkollisista kiskoista kovempi melu nyt tulee kun jatkuvista kiskoista. Sehän on pieni suhaus kun nykyjuna menee ohitse. Ja tärinäkin on paljon pienempää, kun ei tule iskuja, joita jatkoksista aina tulee. Ja tavarajunaliikennettä ei rantaradalle tule, kun ei sitä tarvita – mitä kahden sataman välillä siirrettäisiin?