Pääsiäisen suomenkielisen nimen on kehittänyt Mikael Agricola. Se syntyi siinä ohessa kuin muukin kirjakielemme.
Agricolan käyttämä termi viittaa pääsemiseen. Pääsiäisenä tietenkin päästään eroon paaston ajasta. Sen kunniaksi pääsiäinen on erilaisten ja etenkin makeiden herkkujen aikaa. Tunnetuin pääsiäisruoka mämmi yleistyi keskiajalla ensin lounais-Suomessa, josta se on levinnyt koristamaan koko maan juhlapöytiä.
Englanninkielisissä maissa paastosta pääseminen on arkisempi asia. Englannin aamiaista tarkoittava sana breakfast nimittäin tarkoittaa kirjaimellisesti paaston rikkomista. Se katkaisee yöllisen syömättömyyden jakson, jolloin keho on yleensä ehtinyt kataboliseen tilaan. Aamulla alkaa uuden rakentaminen.
Samalla tavalla pääsiäisen voi nähdä nivelkohdaksi eri ajanjaksojen jatkumossa. Pääsiäisnoidat tuovat koteihin pajunoksia, joihin on kevään merkiksi puhjennut pajunkissoja. Tämänvuotisen takatalven jälkeen sopii toivoa, että pääsiäisenä kevät viimeistään pääsee vauhtiin. Kevät koittaa koittaa, runoili lastenkirjailija Jukka Parkkinen aikanaan.
Monenlaista uuden sarastusta on riittänyt viime aikoina useilla rintamilla. Helsingin Sanomat on pariinkin otteeseen rinnastanut Suomen Nato-jäsenyyden aamunkoittoon näyttävissä kuvituspiirroksissaan. Uusi Nato-aika on nyt koittanut. Aurinkoakin on näkynyt viime päivinä entistä enemmän, eikä pelkästään kesäaikaan siirtymisen ansiosta.
Kevään mittaan saamme seurata myös uuden poliittisen ajanjakson alkua. Hallitusneuvottelut ovat käynnistymässä. Toistaiseksi menot ovat olleet perinteisiä. Pääosan esittäjä vakuuttaa avarakatseisuuttaan ja sivuosan esittäjät kainostelevat. Kaupankäynnin edistyessä asetelmat ehtivät kääntyä ympäri.
Sää ja hallitus kutkuttavat mieliä samalla tavalla. Molempien metkuja ennustetaan mielellään. Jälkimmäistä on ennusteltu pääkirjoituksissa pitkin viikkoa. Luotettavuus lienee korkeintaan keskipitkän sääennusteen tasolla.
Sen sijaan säätilasta löytyy tämän päivän lehdessä ainakin kokemuksen määrässä mitattuna uskottavampi arvio. Marttilalainen sääprofeetta Arto Ali-Eskola on povannut säätä säännöllisesti vähintään kuudella vuosikymmenellä.
Hän povaa tulevan kesän säästä kurjaa ja lannistavaa. Ali-Eskolan mukaan luvassa on kylmää kyytiä ja kasvun kannalta näyttää heikolta. Samaa ovat ekonomistit toitottaneet pitkin kevättä.
Toivoa sopii, että politiikan säätila alkaa kehittyä parempaan suuntaan.
Epävarmuuden ajassa yksi on onneksi varmaa. Salkkari ilmestyy seuraavan kerran paperilla ensi tiistaina. Verkossa uutispaastoa ei pidetä, vaan hengenravintoa on tarjolla päivittäin.
Mukavaa pääsiäistä kaikille lukijoille!
