Viisi vuotta sitten Juhamatti Yli-Junnila sanoi (SSS 13.7.2018), että hänen tähtäimensä ja halu on ehdottomasti Liigaan, ensin apuvalmentajan pestin kautta. Silloin Yli-Junnila oli tuore maailmanmestari, kun hän oli nimenomaan Tommi Niemelän apuvalmentajana kultaa voittaneessa Pikkuleijonien joukkueessa. Pitkäjänteinen työ Pelicansin juniorijoukkueissa on tuonut toivotun työpaikan Pelicansin valmennustiimistä.
– Oma urapolku on mennyt suunnitellusti. Tämä on ensimmäinen varsinainen kausi joukkueen mukana apuvalmentajana, ja on ollut hyvä päästä näkemään viimein liigamaailmaa, Yli-Junnila ajattelee.
Yli-Junnila kertoo, että Pelicansin valmennusryhmä on hyvin tasa-arvoinen ja sen työympäristö on miellyttävä. Yli-Junnilan vastuulla ovat erikoistilanteet, hyökkääjien peluutus sekä hyökkääjien henkilökohtaisen prosessin eteenpäin vieminen.
– Kuten joukkueen tekemisessä, valmennuksessakin näkyy vahvasti yhdessä tekeminen.
”Tunnen itseni edelleen täysin salolaiseksi.”
Viimeiset kolme kautta Yli-Junnila toimi Pelicansin A-nuorten päävalmentajana. Koska merkittävä osa Pelicansin rungosta koostuu omista kasvateista, moni pelaaja on hänelle ennestään tuttu juniorivuosilta. Parhaimmillaan Yli-Junnila on ollut valmentajana osan kanssa yli kymmenen vuotta aina D-junioreista lähtien. Näitä pelaajia ovat muun muassa Petteri Riihinen ja Vilenin veljekset Topias ja Elias.
– Tunnen pojat tosi hyvin ja he tuntevat tietysti minut. Kun lahtelaista pelaaja- ja peli-identiteettiä on rakennettu, olen siihen päässyt vaikuttamaan ja vetämään sitä eteenpäin. Tuntuu valtavan hienolta, että moni asia on toiminut ja nämä jätkät pystyvät pelaamaan Liigaa huipputasolla. Kyllähän se lisää omaakin itseluottamusta valmentamiseen, Yli-Junnila hehkuttaa.
Seuraavaksi Yli-Junnila näkee selkeänä tavoitteena päävalmentajan pestin Liigassa.
– Sitä (päävalmentajuutta) kohti mennään. Mutta siinäkin on pidettävä järki päässä. Täytyy löytää oikea hetki, tilanne ja seura, jotta olisi aito mahdollisuus onnistua.
Vaikka Yli-Junnila ei ole vakituisesti asunut pitkään aikaan Salossa, hänellä on hyvin lämmin suhde kotikaupunkiinsa.
– Tunnen itseni edelleen täysin salolaiseksi. Vanhempani asuvat Salossa, ja se on edelleen erittäin tärkeä paikka. On hienoa edustaa ammattijääkiekossa salolaisuutta. Se pitää tietysti mainita, että olen myös jääkiekossa SalPan kasvatti, niitä ei tänä päivänä kovin montaa ole, Yli-Junnila naurahtaa.
