Ankea lumenkaatopaikka Salonjoen suussa muuttuu tulevaisuudessa vehreäksi piknikpuistoksi, jonne voi kävellä pitkin jokirannan polkuja Rautatiesillalta saakka. Salon kaupunki on nyt saanut valmiiksi suunnitelman, miten yli neljäkymmentä hehtaaria Salonjoen ranta-alueita kunnostetaan virkistysalueeksi.
– Tämä on suunnitelma, ei kaava, kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi muistuttaa.
Joenkouranpuistossa voisi lumenkaatopaikan sijasta olla grillauspaikka, hiekkaranta, lasten lintutorni, siirrettävä kesäkahvila ja vaikka riippumattojen vuokrauspiste. Kolmen kilometrin polku keskustasta kiemurtelisi metsiköissä ja luonnonmukaisilla niityillä. Matkan varrella voisi pysähtyä ehkä seikkailupuistoonkin.
Esimakua tulevasta voi käydä maistelemassa joen länsirannalla Isokoukunpuistossa. Myllyojankadun ja Sokerisillan välille valmistui 600 metrin murskekäytävä viime syksynä.
Luonnos Salonjoen ranta-alueiden kehittämissuunnitelmasta oli nähtävillä vuosi sitten touko-kesäkuussa. ”Salonjoen varteen halutaan kävelyreitit torilta merelle”, Salon Seudun Sanomat uutisoi tuolloin.
Luonnoksessa kävelyreitti joen itärannalla jatkui polkuina ja pitkospuina Sokerisillalta Viitannummelle saakka yksityismailla.
”Kaupunki joutuu käytännössä pakkolunastamaan Sokeritehtaan ranta-alueet ja maksamaan haittakorvauksen rannan menetyksestä. Riittääkö virkistyspolku pakkolunastuksen perusteeksi”, yksi tontinomistaja lausui tuolloin.
Kaupunki päätti rajata yksityismaat pois. Itärannan kävelyreitti on nyt piirretty vain Sokerisillalle saakka. Se sisältää muun muassa uuden sillan Vähäjoen yli.
Joen länsirannan kaupunki omistaa koko matkalta. Satamakadulla on veneliikkeitä sekä Salon Pursiseuran ja Salon Navigaatioseuran telakat ja Salon Meripelastajien tukikohta, mutta niiden vuokratontit eivät ylety Salonjokeen saakka.
Veden ja tonttien väliin jää kapeimmillaan noin kymmenen metrin kaistale, joka on jo vuosia sitten kaavoitettu virkistysalueiksi ja puistoiksi. Kaupunki on kuitenkin sopinut rannan käytöstä esimerkiksi veneiden nostoa ja laskua varten.
Salon Yrittäjät korostaa luonnoksesta antamassaan lausunnossa, että kaupungin tulee kartoittaa kaikki yritysvaikutukset tarkasti jo alkuvaiheessa. Myös Salon kauppakamariosasto muistuttaa vuoropuhelun tärkeydestä yrittäjien kanssa.
”Vain kaikkien osapuolten huomioiminen ja kunnioittaminen mahdollistaa toimivien ja kestävien ratkaisujen tekemisen”, osaston puheenjohtaja Liisa Leino kirjoittaa.
Kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi rauhoittelee huolestuneita.
– Kun toiminta tai bisnes liittyy jokeen, pitäähän se joko turvata tai turvata ainakin riittävät siirtymäajat, ettei kenellekään tule mitään kohtuuttomia seurauksia. Tarkoitus ei ole mitenkään vaarantaa olemassa olevia työpaikkoja.
Meriniitty rakennettiin aikoinaan yritysalueeksi, ja jokiranta jäi takapihaksi. ”Salonjoen rantanäkymät tarjoilevat puskia, takapihoja ja verkkoaitaa”, Salon Seudun Sanomat kuvaili viitisen vuotta sitten.
Kaupungin kaavoitusarkkitehti Elise Tegelin mukaan Satamakadulla näkyy 1960- ja 1970-lukujen teollisuushistoria.
– Ajat muuttuvat, ja nyt kiinnostusta on siihen, että kaikille kaupunkilaisille olisi reitti meren suuntaan. Suunnitelmaa voidaan toteuttaa pikkuhiljaa, pala palalta. Voidaan aloittaa niissä kohdissa, joissa yrityksillä ei ole intressiä jokeen. Loppujen kanssa sitten neuvotellaan.
Tegel näkee, että ”takapihamaisuus” on nimenomaan osa jokirannan viehätystä. Siksi suunnitelmassakin tavoitellaan luonnonmukaisuutta, jossa pyritään säilyttämään jo olemassa olevaa puustoa. Kaikkia pensaikkojakaan ei ole tarkoitus siistiä.
Kaupunkikehitysjohtajalla ei ole antaa vuosilukua, milloin suunnitelma jokirantojen kunnostamisesta on toteutettu kokonaan.
Salonjokivarren kehittäminen ei ole jäämässä vain alajuoksulle. Suunnitelmassa todetaan, että ”tulevaisuudessa tulee miettiä rantojen kehittämistä myös keskustan pohjoispuolella”.
Rannan toimijoita kuullaan vielä
Salon kaupunginhallitus käsitteli maanantaina Salonjoen ranta-alueiden kehittämistä. Kaupunginjohtajan esitys oli, että kaupunkikehityslautakunnan läpäissyt suunnitelma asetetaan nähtäville.
Hallitus päätti toisin. Se lykkäsi nähtäville asettamista.
Simo Paassilta (sd.) esitti Saku Nikkasen (sd.) kannattamana, että asia palautetaan valmisteluun niin, että suunnittelualueen toimijoiden kanssa käydään keskustelua ja pyydetään kommentit alueen kehittämiseen.
Hallitus hyväksyi Paassillan esityksen.
Paassilta totesi kokouksen jälkeen, että tarkoitus ei ole viivästyttää eikä vastustaa hanketta. Kyse on lähinnä tiedottamisesta, jonka hoidosta on kuulunut kritiikkiä.
– Asiaa ei palauteta lautakunnalle, vaan virkamiehet käyvät esittelemässä suunnitelmaa ja kuulemassa toimijoita, selventää Paassilta.
– Osapuolia kannattaa kuulla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Jos joenranta on kaupunkilaisten omistamaa ja ei kuulu yritysten tonttiin ja ovat käyttäneet sitä ilmaiseksi nii on perittävä vuokraa siltä ajalta kun on luvatta käytetty .
Olis kyllä aika järkevää jos näin voisi tapahtua. Lauantaina ajettiin pyörällä tyttären pojan kanssa, huh oli ne lumijätökset roskineen järkyttävä näky. Onkijoita, lintuponkaajia valtavasti toisella sivulla pitkin rantoija. Toivotaan että järki voittaa edes tässä asiassa.
Mihin lumet sitten tulevaisuudessa viedään? Jätetään paikoilleen tukkimaan teitä kuten Inkerikadulla, voi sittten joku tehdä tyhmiä lumikasoja. Sitten ketä kiinnostaa haiseva, p….inen joki? Viime kesänä kun oli ne melontakisat Salojoessa ja sitä kuvattiin ylhäältä päin, niin oikein hävetti meidän ruskea joki. Ei siitä ainakaan vetovoima tekijää saa.
Kyllä Salosta lääniä löytyy
Samanlaista vettä on Aurajoessa ja hienosti on siellä onnistunut kaupungin kehittäminen joen rannoille.
Turkuun verrattuna astetta puistomaisempi ympäristö sopii hienosti osaksi Salon keskustan kehittämistä. Kirkasta vettä ei näille savimaille saada, silloin pitää käyttää niitä vahvuuksia, joita täällä on. Halikonlahden pohjukka on luontokohteena arvokas valtakunnan tasollakin arvioituna, joten kun tuo kytketään viheralueella toriin, kaupungin suunnitelma on varmasti onnistunut. Bonuksena saadaan toivottavasti lumenkaatopaikan ympäristökuormituksen parempi hallinta.
Salon keskustasta lähtee muuten melontareitti Särkisaloon, lisäksi Halikonjoki ympäristönä miellyttää monia melojia, joten tällainen aktiviteetti alueella toivottavasti lisääntyy. Luontoa kunnioittava kulttuuri soveltuu täkäläiseen imagoon paremmin kuin Turusta kopioitu kaupunkikulttuuri.
Voi kun jättäisivät oikean hiekkaisen kävelypolun.
Se sopisi paremmin ulkoiluun rantamaisemassa paremmin kuin nykymuodin mukaisesti asvaltilla päälystetty.
Saako torin kohdalla kalastaa ja millä luovilla?
Saa kalastaa.Kaupungilta saa jonkun lalastusalue luvan ja mato-onkiminen on sallittu ilman mitään lupia..Viehekalastus vaatii valtion kalastuksenhoitomaksun ja jokainen vapa missä kela oman luvan.
Halikon- ja Salonjoen kohdilta Vuohensaaren edustalle on usein moni vierasmaalainen (kenties pakolaisia tai maahan muuttaneina) onkimassa ja myös virvelillä uistimin. Siinä kohdin ei kuitenkaan saane esim. haukia yleensä. Valtion maksuja ehkä kaikki eivät ole osanneet tai muuten hankkineet (oletuksena). Siellä myös yhä puolitolpissa sähköjohto kun 20 kilovoltin linja latvasta poistui maakaapeliksi. Saisivat sen alumiinimuovikaapelin nostaa ylös siistimmin.
Viimeks kun kyselin olivat ihan pihalla.
Kaupungin tiedotuslehti olisi hyvä paikka luetella kalastusalueet, jos on jotain mikä tarvitsee oman luvan. Valtion lupa on tullut joka vuosi maksettua koska muilla vesillä lupia valvotaan
Ainakin ennen suunnilleen Myllyojankadun kohdalla oli Salonjoessa kyltti, joka merkkasi lupa-alueen rajan. Kysyntä luville on todennäköisesti olematonta, joten asia on varmaan kaupungilla unohtunut. Netistäkään en selvyyttä asiaan löytänyt.
Riippusillan kosken tuntumassa on omat rajoituksensa syötin käyttöön liittyen, koska Salonjoki luokitellaan lohi- ja siikapitoiseksi vesistöksi.
Jotain pikkukalaa joessa näyttää liikkuvan, kun tyynellä säällä renkaita pintaan tulee. Kuka tietää, vaikka siellä jotain muutakin liikkuisi. Eikä veden laatua rasita putsarin purkuputki, kuten Halikonjoessa.
Jos siviilirohkeutta riittää, iltatorin aikana saisi uistimenvetäjä varmasti huomiota. Kovin syvällä uivia uistimia ei kannata käyttää, sen verran paljon romua joen pohjassa todennäköisesti on. Ja kivastihan onkijat kaupunkikuvaa piristäisi.
Rautatiesillan kohdalla oli viellä pari vuotta sitten kyltti tästä jokivarren kalastusalueesta.Oli hinnat ja yhteystiedot.Taitaa sekin kyltti olla joenpohjassa.Ja joo,kaupungintalolta ei paljoa neuvoja heru,neuvonnassakin vastataan en tiedä.Se kuvastaa tätä tasoa, mitä Salo ylläpitää palveluissa.Kalapaikka keroo joen olevan Uskelanjoen kalastusalue.Mitään hintoja ei löydy, niin sinne vaan sitten ja onget jokeen.
Hieno sorakävelytie jokirannassa, vielä kun olisi jatkettu Sokerisillan ali, niin olisi jäänyt Merinitynkadun turha ylittäminen pois. Jatko Vuohensaareen kannattava ajatus.