Salon seudun vastaanottokeskukset ovat nostaneet majoituskapasiteettiaan viime syksystä.
Kun esimerkiksi Märynummella sijaitsevan Halikon vastaanottokeskuksen kapasiteetti oli syyskuussa 320, nyt se on 370.
– Lisäksi yksityismajoituksessa on noin 550 asiakastamme, Halikon vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Johanna Kallioinen kertoo.
Kallioinen toteaa keskuksen majoituskapasiteetin olevan liki täynnä: 370 paikasta vain 13 on vapaana.
– Paikkojen lisäämistä ei kaavailla ainakaan tällä hetkellä, Kallioinen mainitsee.
Asiakaspaikoista 220 sijaitsee varsinaisessa vastaanottokeskuksessa, loput ovat hajasijoitettuja. Käytännössä järjestely tarkoittaa sitä, että asukkaita on sijoitettu perinteisiin vuokra-asuntoihin ympäri kaupunkia.
Kallioinen muistuttaa, että vastaanottokeskusten asiakkaina on laaja kirjo eri kansallisuuksia.
– Mutta ukrainalaisia on ymmärrettävästi tällä hetkellä paljon, hän alleviivaa.
Ukrainasta paenneet voivat hakea Suomesta tilapäisen suojelun lisäksi kotikuntaa, kun maassa oleskelua on takana yksi vuosi. Hakumenettely mahdollistuu maalis-huhtikuussa arviolta noin 20 000 ukrainalaispakolaiselle.
Maaliskuun aikana kotikuntahakemuksia jätettiin Digi- ja väestötietovirastolle noin 2 400. Virastosta myönnettiin STT:lle, että hakemuksia odotettiin saapuvaksi huomattavasti enemmän.
Johanna Kallioinen ei tiedä tarkalleen, kuinka moni Halikon vastaanottokeskuksen asiakas on hakenut Suomesta kotikuntaa.
– Sen tiedän, että jokunen hakemus on jätetty, mutta määrä ei ole järin suuri. Tilanne ei ole realisoitunut siten kuin odotimme, hän kuvailee.
Keskuksen asiakkaille pidetään kotikuntainfo kerran kuukaudessa. Tilaisuus on tarkoitettu henkilöille, joilla on mahdollisuus hakea kotikuntaa kyseisen kuukauden aikana.
– Maalis- ja huhtikuun infot on jo järjestetty. Palaute on ollut sen suuntaista, että kotikunnan hakemisesta ollaan varovaisen kiinnostuneita, Kallioinen sanoo.
Kotikunnan hakeminen on vapaaehtoista, eikä sen saaminen vaikuta oleskeluoikeuteen Suomessa. Ukrainalaisille tilapäisen suojelun perusteella myönnetyt oleskeluluvat ovat voimassa automaattisesti ensi vuoden maaliskuuhun asti.
Kotikunnan saaneet siirtyvät vastaanottopalveluista kuntien ja hyvinvointialueiden palvelujen piiriin. Lisäksi he voivat tarvittaessa saada toimeentulotukea ja muita Kelan etuuksia.
Kotikunta Suomessa ei vaikuta kansalaisuuteen tai oikeuksiin Ukrainassa. Se ei myöskään ole este, jos haluaa myöhemmin palata Ukrainaan.
”Palaute on ollut sen suuntaista, että kotikunnan hakemisesta ollaan varovaisen kiinnostuneita.”
Someron vastaanottokeskuksen kapasiteetti on kasvanut Halikon tapaan 50:llä asukkaalla sitten syyskuun.
– Paikkoja on 330, joista 311 on tällä hetkellä käytössä, Someron vastaanottokeskuksen vastaava ohjaaja Riina Lehtinen tietää.
– Jäljellä olevat paikat ovat lähinnä yksittäisiä, joten suurempien perheiden sijoittaminen on jo hankalaa, hän jatkaa.
Somerolla ei ole varsinaista yksittäistä keskusasuntolaa, vaan kaikki asiakkaat asuvat hajasijoitetusti.
– Lisäksi yksityismajoituksessa oleskelee 14 asiakastamme, Lehtinen lisää.
Hän mainitsee, että Someron vastaanottokeskuksen asiakkaista noin 10 prosenttia on hakenut kotikuntaa Suomesta.
– Odotimme suurempaa lukua, Lehtinen myöntää.
Vaikka vastaanottokeskuksen tilat ovat käymässä vähiin, ei kapasiteetin lisäämisestä ole käyty lähiaikoina keskusteluja.
– Paikkoja vapautuu, kun kotikuntahakemuksia hyväksytään, Lehtinen muistuttaa.
Meriniityssä sijaitsevan Salon vastaanottokeskuksen tämänhetkinen asiakaskapasiteetti on 300, kun viime syyskuussa vastaava lukema oli 250. Asiakkaita keskuksella on tällä hetkellä 259.
– Paikoista 130 on hajasijoitettuja, eli ne eivät sijaitse varsinaisessa keskuksessa, yksikönjohtaja Jukka Pyykönen selventää.
Hän toistaa Kallioisen ja Lehtisen sanomaa kotikuntahakemuksista: asiakkaat ovat tehneet niitä vähemmän kuin olisi voinut olettaa.
– Ehkä kyse on siitä, miten asiasta on informoitu ja miten se on ymmärretty, Pyykönen pohtii.
Hän tietää, että monen Salon vastaanottokeskuksen asiakkaan ajatuksena on jäädä Suomeen.
– Ja kotikunnan hakeminen edistää silloin asiaa, hän painottaa.
Pyykönen uskookin, että kotikuntahakemuksia tehdään syksyllä ja loppuvuodesta enenevissä määrin.
