Teijon rinteillä eletään ratkaisevia hetkiä.
Pitäisi tehdä uusia investointeja kävijämäärän lisäämiseksi. Samalla kuitenkin kasvaneet kustannukset ja väestökapasiteetti haastavat toimintaa.
– Tilanteemme on tyydyttävä. Tarvitsisimme keskukseen uutta verta kehittämään markkinointia ja kokonaisliiketoimintaa, pohtii hiihtokeskus- ja aktiviteettipuiston yrittäjä Tapani Kakko.
Rinnekeskuksen tuotot laskivat viime talvena 30 prosenttia välinevuokraamossa, lipunmyynnissä sekä välinemyynnissä. Laskettelulippuja myytiin noin 22 500 kappaletta.
– 20 000 on kriittinen raja. Sen yli jos päästään tällä kustannusrakenteella, jäädään kuitenkin plussalle eikä tarvitse älyttömästi karsia menoista.
Vertailukohteena Kakko mainitsee ”korona-ajan buusterin”, joka toi kahtena peräkkäisenä talvikautena yli 30 000 lipun ostajaa Teijon laskettelukeskukseen.
Rinnekeskuksen kävijämäärän nostamiseen vaikuttaa ratkaisevasti monikin seikka.
Ensinnäkin, laskettelun hinta nousi melkoisesti viime talvena kaikissa suomalaisissa hiihtokeskuksissa.
– Meidän sähkönkulutuksestamme 60–70 prosenttia menee lumetukseen. Sähkön hinnat ovat tuoneet tähän merkittäviä lisäkustannuksia.
Edullisin lumetusaika olisi yöllä. Teijolla tehdään öisin ainoastaan täydennyslumetusta.
– Prosessi toimii niin kauan, kun pakkasta on kunnolla. Lumitykkien sammuttamisessa, käynnistämisessä ja putkien tyhjennyksessä menee kauan aikaa.
Sähkön taannoisen hintapiikin vuoksi osa lumitykeistä ja vedenpumppaamoista jäivät Teijolla kokonaan hyödyntämättä.
Toinen haaste liittyy rinteiden määrään ja niiden tehostamiseen. Viime kaudella kaksi rinnettä jätettiin kustannussyistä kokonaan lumettamatta.
– Emme pysty kilpailemaan rinnepituuksissa pohjoisen keskusten kanssa. Siksi yritämme suunnata toimintaa enemmän perheille. Sekin vaatisi uusia investointeja.
Harkinnassa on esimerkiksi katetun mattohissin rakennuttaminen aloittelijarinteeseen. Sellainen kustantaa Kakon mukaan 250 000–300 000 euroa.
– Kävijämäärään suhteutettuna tällaiset ovat valtavia investointeja. Väestökapasiteetti ei meillä täysin riitä.
Rinnekeskuksen työntekijä Erika Kuusijärvi on ideoinut mattohissin viereen tai lastenrinnealueelle reiliä, jonka päällä voisi tehdä skeittauksesta tuttuja temppuja. Karusellihissi ja riglet park olisivat myös tarpeellisia. Riglet parkissa lapsi voi tukeutua vetonaruun harjoitellessaan laskettelua.
– Perhe ei lähde rinteisiin, jos lapsilla ei ole päivän aikana hauskaa. Lapset ohjaavat päätöstä laskettelupaikan valinnasta, Kuusijärvi kiteyttää.
Teijolla on yhteensä 11 laskettelurinnettä. Jotta kaikki rinteet voitaisiin lumettaa säilölumen avulla tehokkaasti, tarvittaisiin kävijöitä muulloinkin kuin viikonloppuina ja koulujen loma-aikoina.
– On älytöntä, että lähes puolet Suomen väestöstä on hiihtolomalla viikolla 8. Loma-aikoja pitäisi ehdottomasti porrastaa, Kakko toteaa.
Talvikauden myynnistä 80 prosenttia koostuu rinnekeskuksissa koulujen loma-ajoista sekä viikonlopuista.
– Arkipäivisin tehdään käytännössä nollatulosta. Pitäisi ottaa irti kaikki niistä päivistä, jolloin ihmiset pääsevät tulemaan.
Hiihtolomaviikon lauantaina Teijolla oli reilu 940 päiväkävijää. Vuoden 2022 hiihtolomaviikon talvella keskuksessa oli 1 380 lipun ostajaa.
– Silloin esimerkiksi vuokravälineitä sai odottaa pari tuntia. Eihän siinä ole mitään järkeä.
Lipun hintoja Teijon laskettelukeskuksessa on jouduttu nostamaan parin viime talven aikana viitisen prosenttia. Kustannusten vyöryessä paineet ovat kovat, mutta hintojen nosto on viimeinen oljenkorsi.
– Siinä on kriittisiä rajoja. Koko perheen päiväreissu tulee todella kalliiksi. Lisäksi on mietittävä, mitä jokainen perheenjäsen saa rinteistä vastineeksi.
Kolmen tunnin lippu on talvikauden suosituin myyntituote.
– Kausikortteja ei paljoa myydä. Loma-aikojen sääolosuhteet ratkaisevat kauden tuoton.
Haasteena pitkälle tulevaisuuteen tähtäävän laskettelukeskuksen rakentamisessa on voimakas kilpailu.
– Laskettelubisneksestä on tullut valtava viihdeteollisuuden pelikenttä. Tähän me emme voi lähteä mukaan. Sen vuoksi suuntaamme toimintaa perheille.
Pohjoisen rinnekeskuksiin laskettelijoita vetävät etenkin pitkät rinteet ja talven ihmemaa. Teijon valttina ja kirouksena on läheinen sijainti Etelä-Suomen asutuskeskuksiin nähden.
– Tulisipa meille niin sanottu lähiruokamaine. Teemme kaiken käsityönä esimerkiksi välineiden hoitoon liittyen. Toivoisin, ettei ala keskittyisi pelkästään viihdeteollisuuden pyörittämiseen.
Teijo Ski Resortia ja Teijo Action Parkia pyörittävät kaksin toimitusjohtaja Tapani Kakko sekä tekninen johtaja ja rinnepäällikkö Jarkko Rannikko.
”Tämä tulee lähes joka paikkaan” – Snow Secure korvannee lumetusjärjestelmää tulvaisuudessa
Snow Secure ja salolainen Finnfoam aloittivat vuonna 2016 uuden lumensäilöntämenetelmän kehittämisen.
Säilöntaratkaisussa lumi ajetaan paikasta riippuen kasoiksi tai aumoiksi ja suojataan peitteellä. Finnfoamin eristepeiton päälle laitetaan vielä suodatinkangas.
Snow Securen toimitusjohtaja Mikko Martikainen uskoo, että eristelevyt korvaavat osan lumetusjärjestelmästä tulevaisuudessa.
– Lumitykeillekin ensin naureskeltiin, mutta joka laskettelukeskukseen ne tulivat. Tässä käy samalla tavalla.
Toimitusjohtajan mukaan Snow Secure -lumensäilöntäratkaisu ei ole pienellekään hiihtokeskukselle valtava investointi. Hän painottaa hankinnan ekologisuutta ja kestävyyttä.
– Eristematto kestää 20 vuotta ja itse eriste sen sisällä eliniän. Syksyllä osin lumitykkejä ja eristepeittoja pakettimuodossa voidaan hyödyntää mainostilana. Niitä voidaan käyttää myös lasten alueen tunneleina ja muina rakenteina.
Pieni hiihtokeskus pärjää Martikaisen mukaan 60 000–80 000 euron investoinnilla.
– Se vastaa kahta tai kolmea puhallintykkiä. Lisäksi investointi menee taseeseen. Pienemmät keskukset voivat miettiä erilaisten yhteiskunnan tukien hyödyntämistä, sillä tämä tukee hiihtokeskusta vihreässä siirtymässä.
Teijo Ski Resortissa lumensäilöntaratkaisu ei ole vielä käytössä.
– Olemme kyllä miettineet siihen strategiaa. Bike Parkin pyöräreittien vuoksi meillä on jonkin verran ongelmia lumikasan sijoittelussa. Minnekään periferiaan sitä ei voi laittaa, sillä säilölumen pitää olla logistisesti järkevässä paikassa, kommentoi Tapani Kakko.
