Varha väistää mummorallin: useimmiten vanhus saa asumispalvelupaikan toivomaltaan alueelta

0
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella vanhuksia ei ole jouduttu siirtämään toiselle puolen maakuntaa vapaiden hoitopaikkojen perässä. Kuva: TS-arkisto/Riitta Salmi

Huoli mummorallin käynnistymisestä Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (Varha) on turha. Maakunnassa on iso liuta asumispalveluja, mutta vanhuksia ei syyttä suotta sijoiteta vieraaseen kuntaan.

Varhan asiakasohjaus- ja ostopalveluyksikön asiakasohjausjohtaja Salla Lindegren toteaa, että Varhalla on yli 80 omaa asumispalveluyksikköä ja lisäksi ostopalvelupaikat, joista kuntien tekemät puitesopimukset ovat siirtyneet Varhalle sellaisinaan.

– Vanhusten toiveita asuinpaikoista kuullaan. Koko Varhan alueen paikat ovat käytössämme, mutta vanhuspalvelulain mukaankin asiakkaita pitää kuunnella asuinpaikkoja osoitettaessa, Lindegren muistuttaa.

Sen sijaan Varhan sisällä on aiempaa helpompaa päästä oman asuinkuntansa ulkopuolelle ympärivuorokautiseen hoitoon, jos esimerkiksi haluaa paikan lastensa asuinpaikkakunnalta.

Lain mukaan ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevalle asukkaalle on tarjottava paikkaa. Laki ei ota kantaa sen sijaintiin.

– Eri kunnissa toimii eri määrä yksiköitä. Esimerkiksi Salossa ympärivuorokautisen hoidon kattavuus on noin seitsemän prosenttia, mikä tarkoittaa, että seitsemälle prosentille alueen 75 vuotta täyttäneistä on paikka. Varhalla kattavuus on keskimäärin 7,4 prosenttia, mutta joissain kunnissa kattavuus on 9–10 prosenttia, jolloin paikkaa alueelta joutuu tietenkin odottamaan vähemmän aikaa, Salla Lindegren vertaa.

– Jos emme pysty tarjoamaa paikkaa halutulta alueelta, voimme tarjota paikkaa ympäri Varhan aluetta. Ketään ei kuitenkaan ruveta ehdoin tahdoin sijoittamaan muualle, jos asiakas ei esimerkiksi halua lähteä Salon alueelta.

Lindegren toteaa, että vierailujen sujuvan järjestymisen takia yksikön sijaintia mietitään erityisen tarkkaan silloin, kun puoliso asuu vielä omassa kodissa.

Tiettyä yksikköä ei voi toivoa, koska paikkaa ei välttämättä vapaudu juuri sieltä useampaan viikkoon tai kuukauteen.

Esimerkiksi Kaarinan ja Liedon rajalta Littoisista on suunnilleen yhtä pitkä matka niin Kaarinan, Raision, Turun kuin Paimionkin ympärivuorokautisen hoidon asumispalveluihin. Lindegren tietää välimatkan olevan kuitenkin suhteellinen käsite.

– Salon kuntaliitoksen jälkeen todettiin kantasalolaisen kokevan Suomusjärven ja Perniönkin kaukaisiksi paikoiksi, hän muistaa.

Lindegren korostaa, että väkisin tiettyyn yksikköön sijoittaminen ei ole hyvä lähtökohta hoidolle.

Toisinaan asiakkaan on välttämätöntä saada paikka nopeasti oman turvallisuutensa kannalta.

– Asiasta neuvotellaan aina ja pyritään kompromissiratkaisuun.