Miljoonabisnes Salonjoessa kasvaa – tätä mieltä yrittäjät ovat kaupungin aikeista rakentaa kävelyreitti läpi telakoiden ja laiturialueiden

Ison matkaveneen kippari Vesa Tuokko heilauttaa kättä, kun yli 11-metrinen Grandezza lähtee Salonjoesta keskiviikkona iltapäivällä. Illalla Tuokko oli jo kotisatamassa Helsingin Töölössä.

– Tulin aikuisten poikieni Niklaksen ja Henrin kanssa Helsingistä junalla. Salon sijainti on loistava. Rautatieasemalta on vain kivenheitto joen varteen, Tuokko kehuu.

Salonjoesta Sokerisillan alapuolella on vaivihkaa kasvanut omanlaisensa veneilyn tukikohta, jossa lasketaan keväisin vesille jopa yli 800 moottori- ja purjevenettä. Yhä useampi veneilijä tulee pääkaupunkiseudulta ja Turusta.

– Sameus ei haittaa, kunhan vettä on veneen alla tarpeeksi, Tuokko naurahtaa.

Näiden jokivarren telakka- ja laiturialueiden läpi Salon kaupunki suunnittelee rakentavansa kolmen kilometrin kävelyreitin Halikonlahdelle.

SALON kaupunginhallituksen piti maanantaina päättää, että suunnitelma Salonjoen ranta-alueiden kehittämisestä asetetaan nähtäville. Hallitus päätti kuitenkin lykätä nähtäville panoa.

Simo Paassilta (sd.) esitti Saku Nikkasen (sd.) kannattamana, että virkamiesten on ensin keskusteltava jokivarren toimijoiden kanssa ja pyydettävä heiltä kommentteja.

Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Osmo Friberg (ps.) jääväsi kokouksessa itsensä. Friberg on paitsi kuntapäättäjä myös Top Marine Oy:n toimitusjohtaja, joka palvelee veneilijöitä Satamakadulla Salonjoen rannalla. Siellä Friberg sompailee sinistä Ford 7610-traktoria.

Kolmiakselisen trailerin kyydissä on kalleimmillaan yli 600 000 euron hintaisia moottoriveneitä, jotka Friberg laskee savisameaan jokiveteen. Hänen mukaansa tässä kohtaa on ollut jo 1930-luvulla laituri, jossa on lastattu jaaloja ja kaljaaseja.

– Salonjoki on merkittävä voimavara, jolta salolaiset ovat ummistaneet silmänsä vuosikymmeniä, Friberg sanoo.

Salonjoen kehittämissuunnitelma kattaa yli neljäkymmentä hehtaaria ranta-alueita Rautatiesillalta alaspäin. Joen länsirantaa kiemurtaa suunnitelmassa kivituhkainen ulkoilureitti

”Satamakadun takapihat muuttuvat virkistysalueiksi”, Salon Seudun Sanomat otsikoi maanantaina. Kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi korosti, että kyse on suunnitelmasta, ei kaavasta.

Osmo Fribergin mielestä kävelyreitti ei ole ihan yksinkertainen Top Marinen telakalla, jossa liikutellaan keväin syksyin 500–600 venettä. Raskaimmat painavat kymmenen tonnia.

– Se on merkittävä turvallisuusriski. Ratkaisu kuitenkin löytyy varmasti, kun asiaa mietitään yhdessä kaupungin kanssa rauhassa ja rakentavasti.

Yrittäjänä Fribergillä on nyt kiire. Hänen on kuljetettava lämpimistä halleista eri puolilta Meriniittyä veneet jokirantaan ja laskettava ne betoniluiskaa pitkin veteen. Aikataulu on kireä, sillä jokirannan laituriin ei mahdu montaa venettä kerralla.

Poliitikkona Friberg epäilee, että kehittämissuunnitelman toteuttaminen vie vuosia. Rahaakin tarvitaan.

ASTRUM VENE OY on parin vuoden aikana siirtänyt kemiönsaarelaisen tytäryhtiönsä Oy Kone Wuorio Maskin Ab:n liiketoimintaa Saloon. Yhtiöiden liikevaihto oli viime vuonna yhteensä neljätoista miljoonaa euroa.

– Salo on logistisesti tosi hyvässä paikassa, ja joki on meille elinehto. Ilman jokea, satamaa ja laituria meillä ei olisi Salossa liiketoimintaa. Tarvitsemme laskupaikan ja 10–20 laituripaikkaa, toimitusjohtaja Henri Jokinen sanoo.

Astrum Veneen asiakkaista 95 prosenttia on Jokisen mukaan Salon ulkopuolelta. Uudet Arronet-, Grandezza- ja Sargo-veneet luovutetaan ostajille Salonjoessa. Meriteitse tulevat myös veneet kausisäilytykseen.

– Joki on Salon käyntikortti mereltä. Tosi hieno juttu, jos sen rantoja pystytään kehittämään ja saadaan hyödynnettyä jokivartta virkistysalueena. Se pitää vain tehdä sillä tavalla, ettei yritys- ja liiketoimintaa sabotoida.

Henri Jokinen korostaa yhdessä tekemisen merkitystä.
– Kun hyvässä hengessä keskustellaan, saadaan paljon hyvää aikaan. Emme ole missään nimessä panemassa kapuloita rattaisiin.

Jokinen hehkuttaa merellisen Salon mahdollisuuksia, joiden kehittämisessä hän sanoo olevansa mukana mielellään.

MUISTA Satamakadun vuokratonteista poiketen Salon Pursiseuran tontti ulottuu ainoana jokeen saakka. Muut toimijat ovat vuokranneet rannan kaupungilta erikseen.
Pursiseuran kommodori Matti Jokirantaa mietityttää turvallisuus, kun purjeveneitä nostellaan isolla nosturilla keväin syksyin.

– Siinä on mielestäni kauheat riskit. Telakka-alueella voi sattua mitä tahansa. Kuka korvaa, jos ihmisille tapahtuu joku tapaturma.

Telakalla on talvisin kahdeksankymmentä venettä. Jokirannan mielestä kävelyreitin pitäisi olla suljettu huhtikuulta kesäkuulle ja taas syksyn alkupuolella.

Pursiseuran naapurina on Salon Navigaatioseura, jonka telakalla on kuusikymmentä venettä.

– Meillä ei ole mitään kävelyreittiä vastaan, jos saamme säilyttää nosto- ja laskupaikan. Täytyy vain sopia käytännöt, ettei ihmisiä häiritä, kun veneitä nostetaan ja lasketaan. Kesällä telakka on aika hiljainen, kommodori Kalevi Vesterinen toteaa.

Navigaatioseuran betonista laskupaikkaa käyttävät Vesterisen mukaan myös aika monet ulkopuoliset veneilijät. Vesterinen haluaa myös muistuttaa, että seura on paaluttanut rantaa omalla kustannuksellaan.

Salomarine Oy:n toimitusjohtaja Juha Kavalto tietää jo, mitä jokirannan ulkoilureitti tarkoittaa. Kuusi vuotta sitten yritys vuokrasi kaupungilta jokirantaa ja rakensi betonisen luiskan veneiden laskua ja nostoa varten.

– Luiskan rakentamisellekin oli tarkat määräykset, Kavalto huomauttaa.

VIIME SYKSYNÄ kaupunki rakensi 600 metriä murskekäytävää Myllyojankadun ja Sokerisillan välille. Se kulkee poikki väylän, jotka pitkin Salomarine tuo ja vie kymmeniä veneitä.

– Ei siinä mitään riskiä ole. Varovainen vain täytyy olla, ettei aja kenenkään yli, kun peruuttaa veneitä veteen. Maailma muuttuu, ja sen mukaan eletään.

Kavalton mukaan uutta polkua pitkin kulkee kävelijöitä ja koiran ulkoiluttajia jo joka tunti.

Helsinkiläisen Tuokkojen perhekunnan kotisatama on Töölössä Humallahden Venekerhon laiturissa, mutta enimmäkseen he ajelevat Saaristomerellä. Kemiönsaaren pohjoispuolta kiertävä Koillisväyläkin on Vesa Tuokolle tuttu.

– Mathildedal on houkuttava pysähdyspaikka ja Salokin voisi olla, jos joen alajuoksulla vain olisi pieni venesatama, jossa olisi vierasvenepaikkoja. Kävelymatka kaupungin keskustaan olisi lyhyt.

Sokerisillan alta retkiveneet eivät mahdu kulkemaan.

Tuokot ostivat oman Grandezza 37 -veneensä Astrum Veneestä viime vuonna. Lokakuussa he tuovat veneen jälleen talvisäilytykseen Saloon.