Koulujen lukuvuosi lähenee loppuaan, ja suvivirsi raikuu lauantaina 3. kesäkuuta ympäri Suomen. Kesäloman jälkeen oppilaat palaavat opinahjoihinsa jälleen syksyllä.
Perniön Saurun alakoulun tilanne on kuitenkin eri. Maalaisympäristössä Perniön asemanseudulla sijaitsevan kyläkoulun ovet eivät enää aukea.
Saurun nykyiset ykkös–viidesluokkalaiset suuntaavat seuraavaksi viime elokuussa valmistuneeseen Perniön Kirkonkylän kouluun.
Salon kaupunginvaltuusto teki päätöksen vuodesta 1908 lähtien toiminnassa olleen Saurun koulun lakkauttamisesta helmikuussa 2020.
Sauru ei ole suinkaan ainoa alakoulu, joka on joutunut lakkautustoimien alle. Perniössä hyvässä muistissa on edelleen muun muassa Mussaaren ja Nurkkilan kyläkoulujen sulkemiset 2012.
– Haikeutta on ollut näkyvissä jo pitemmän aikaa, siitä asti kun päätös tehtiin. Ensin oli kiukkua pari vuotta. Sitten valmistauduttiin tähän väistämättömään tilanteeseen ja tiedostettiin, ettemme tälle mitään voi. Koulun lakkautus on edessä joka tapauksessa, Saurun koulun rehtori Anssi Örling kertoi keskiviikkona, jolloin Saurun koulussa vietettiin avointen ovien päivää.
– Kun viimeinen päivä lähestyy, se puristaa meitä kaikkia.
Vaikka lapsista kannetaan koulupäätöksissä huolta, muutos on luonnollisesti iso myös opettajille, jotka tekevät työtään.
35 vuotta Saurun koulussa työskennellyt Örling siirtyy rehtoriksi Saloon Sirkkulan kouluun. Kaksi muuta opettajaa menevät Kirkonkylän kouluun ja Salon Ollikkalan kouluun.
– Olen hoitanut Sirkkulan rehtorin töitä nyt jo puoli vuotta, kun aiempi rehtori siirtyi Somerolle.
Saurun koulussa on ollut tänä lukuvuonna enää vain 26 oppilasta.
– Oikeastaan jo silloin, kun päiväkoti muutti asemalta pois, alkoi oppilasmäärä laskea. Kun päätös tehtiin, oppilaat alkoivat automaattisesti siirtyä muihin kouluihin. Tulokkaat eivät tulleet enää tänne, Örling kertoo.
Viimeistä lukuvuotta Örling kuvailee rauhalliseksi, koska oppilaita on ollut niin vähän ja opetusryhmät ovat olleet pieniä.
– Oppilaille tulee iso pomppaus, kun mennään isoon kouluun ja isompiin ryhmiin.
Saurun koulun vahvuudeksi Örling mainitsee ihanteellisen toimintaympäristön sekä tiiviin yhteisön.
– Metsät ja majat ovat lähellä. Olemme saaneet olla rauhassa täällä, eikä vaaramomentteja ole ollut. Lisäksi koulussa on ollut hyvä henki ja hyvä henkilöstö. Myös oppilaiden vanhempien kanssa olemme tulleet toimeen, Örling kiittelee.
Örling kertoo, että Saurun koulu on siinä kunnossa, että koulutoimintaa kiinteistössä voisi jatkaa täysin.
– Koulu saneerattiin vuosina 1984–1985. Talotekniikkaa pitäisi vähän uusia, mutta muuten tämä on kunnossa, Örling sanoo.
– Jännityksellä jäämme odottamaan, mitä tälle keksitään. Hankalaa tätä on valjastaa muuhun toimintaan, kun kouluksi tämä on suunniteltu. Hoivakotia tästä ei saa millään tehtyä, kun hissejä ei ole.
Viides- ja kuudesluokkalaiset tekivät aamupäivällä kannettavilla tietokoneillaan englannin kielen harjoitustehtäviä. Viidesluokkalaiset joutuvat lähtemään Saurusta vielä viimeiseksi alakouluvuodeksi uuteen ympäristöön.
Onko se tylsää?
– Ei ole, koska Kirkonkylän koulussa on paljon kavereita, Vilhelm Eriksson ja Jussi Uutela kertovat.
Molemmat ovat kuitenkin viihtyneet Saurun koulussa erinomaisesti.
– Tämä on pieni koulu, joten siinä mielessä tämä on kyllä paljon parempi, Vilhelm sanoo.
Avoimien ovien päivänä koulussa vieraili entisiä koulun oppilaita sekä nykyisten oppilaiden vanhempia.
– Aika surulliset tunnelmat, koska rakennus on tehty kouluksi. Mitä koulun lakkautus tuo tullessaan? Asun ihan koulun naapurissa, joten sen vuoksi asia kirvoittaa ajatuksia, Kaisa-Leena Kaarlonen pohtii.
Katihanna Heikkinen mietti, mahtuvatko Saurun oppilaat todella Kirkonkylän kouluun vai alkaako uusi koulusyksy lopulta parakeissa.
– Uusi koulu on mahtava vetovoimatekijä Perniöön, mutta se on nyt jo ihan täynnä. Lakkautuspäätöksessä olisi pitänyt ottaa aikalisä. Keskustelu jäi silloin koronan alun jalkoihin, Heikkinen harmittelee.
Terttu Miller oli saapunut muistelemaan menneitä Mikkelistä asti.
– Mieleen on jäänyt se, kun aina välituntikellojen soidessa mentiin riveihin. Se rivi, mikä oli suorin ja mölysi vähiten, pääsi sisälle ensimmäiseksi, Miller naurahtaa.
Miller kuvailee Saloa kiinnekohdaksi, koska hänen poikansa perhe asuu siellä. Samalla voi käydä Perniön asemalla.
– Isän lapsuuskoti on tässä kivenheiton päässä. Asemalla käyn useasti, koska siinä raitilla olen asunut. Se on rakas paikka, Miller sanoo.
Hämmennys… Juuri vastikään luin pääkirjoituksen koulusta, jossa kaupunki liikkeellä aivan eri tulokulmalla? Miten tämä nyt yksinkertaisesti on mahdollista! Puuttuuko tämän koulun (ja päiväkodin) kulmakunnilta oma kuntapolitiikko, joka ymmärtäisi ja puolustaisi? Onko ollut kuntalaiskuulemisia ja kyläyhdistystä osallistettu? Onko kaupunginjohtaja ja johtavat virkamiehet vierailleet? Vierailiko yksikään lakkauttamisesta päättänyt kuntapolitiikko – ennen tai jälkeen päätöksen? Vierailiko nyt? Onko päätös tehty perustuen parhaaseen mahdolliseen tietoon? Tetristä saa pyöritellä ihan jonkun tovin että tästä saa yhdenvertaista! Eikös tässä nyt edelleen olla kylien Salossa? Koulu on siellä ja se on terve – oppilaat ja opettajan viihtyvät. Jos kaupungin strategia olisi yhdenmukainen tänne rakennettaisiin nyt päiväkotia!
Perniöstä on kuntaliitoksen yhdistymissopimuksen vastaisesti lakkautettu jo v. 2012 kaksi isoa koulua, Mussaari ja Nurkkila. Myöhemmin osaltaan tämän seurauksena Kirkonkylän koululla opiskeltiin pitkään parakeissa. Ollaanko tätä tekemässä nyt uudelleen? Parakit eivät edusta pysyvyyttä, eikä niiden varaan rakenneta elämää. Päinvastoin. Kirkonkylän uusi koulu on vahva vetovoimatekijä. Eteläinen Salo on lapsiperheille kiinnostava ja hyvä paikka asua. Tulijoita olisi, asunnoilla on kysyntää. Tarjontaa olisi lisättävä. Saurun koulun lakkauttamispäätös tehtiin juuri poikkeusolojen kynnyksellä. Keskustelu koulusta jäi valitettavasti pandemian jalkoihin. Joukkovoima koulun puolustamiseen oli kukin eristyksissä omissa kodeissaan, vieläkin isompien asioiden äärellä. Maailma ei, eikä Salokaan, ole enää sama kuin ennen korona-aikaa. Paljon on tapahtunut… Lue lisää »
Edit. Saurun oppilaaksiottoalueella on edelleen kouluun riittävästi oppilaita, vaikkei tätäkään kriteeriä kaikkialla kaupunkimme alueella koulupäätöksissä noudateta.