Kun tekstiilitaiteilija Silja van der Meer astui ensimmäistä kertaa sisään Kuusjoen kirkkoon vuosi sitten, hän vaikuttui.
– En tiennyt yhtään, millaiseen paikkaan olen menossa, ja täältä löytyi tällainen ainutlaatuinen helmi, hän kuvailee.
– Katseeni nousi heti katonrajaan. Tähtikoristeinen katto on herkän kaunis, ja niin on myös täällä oleva valo.
Juuri tämän herkän kauneuden van der Meer halusi saada mukaan myös uusiin kirkkotekstiileihin, jotka hän on tehnyt nimenomaan Kuusjoen kirkkoa varten. Ja tässä tavoitteessa hän on onnistunut.
Vuonna 1823 valmistunut Kuusjoen kirkko täyttää tänä vuonna 200 vuotta. Tämän kunniaksi Salon seurakunta tilasi sille kirkkotekstiilit maskulaiselta tekstiilitaiteilijalta Silja van der Meeriltä.
Hän on suunnitellut Kuusjoen kirkkoon liturgisen tekstiilisarjan eli alttaria reunustavan antependiumin, lukupulpetin ja saarnastuolin kirjaliinat sekä papin stolan viidessä kirkkovuoden värissä. Lisäksi hän on suunnitellut papin kasukan ja kalkkiliinan. Kaikki nämä pääsevät käyttöön juhlavuoden aikana.
– Monissa kirkoissa on juuri siihen kirkkoon suunnitellut, yksilölliset kirkkotekstiilit, mutta Kuusjoen kirkossa on ollut vain tehdasvalmisteiset. Täällä ei ole ollut myöskään ollenkaan messukasukkaa. Täällä on ollut vähän sellaista vaatimatonta maalaistyyliä, toteaa Kuusjoen aluekappalainen Suvi Laaksonen.
– Kun Kuusjoen kirkon juhlavuosi sitten oli tulossa, nousi esiin ajatus, että olisipa hienoa valmistaa tänne omat tekstiilit, hän jatkaa.
Tekstiilien tekijäksi valittiin Silja van der Meer, joka on tehnyt kirkkotekstiilejä muun muassa Ylivieskan uuteen kirkkoon, Uudenkaupungin Kalannin kirkkoon ja Jyväskylän Kuokkalan kirkkoon. Prosessi käynnistyi vuosi sitten, kun van der Meer kävi ensimmäistä kertaa aistimassa Kuusjoen kirkon tunnelmaa.
Van der Meer tutustui myös kuusjokelaiseen maisemaan ja luontoon, mistä hän sai työhönsä inspiraatiota. Hän löysi pellon laidalta apiloita ja ihastui Kuusjoen kirkkoa ympäröiviin syreeneihin, jotka molemmat päätyivät kuva-aiheeksi tekstiileihin. Kaikkiin kuva-aiheisiin liittyy lisäksi myös kristillistä symboliikkaa.
Tekstiilisarja tehdään viidessä liturgisessa värissä: punaisena, valkoisena, vihreänä, violettina ja sinisenä. Jokaisessa värisarjassa on omat symboliset kuvionsa.
Van der Meer suunnitteli värisarjoista useampia malleja, joita seurakunnan väki sai arvioitaviksi. Esimerkiksi valkoisessa sarjassa vaihtoehtoisina kuva-aiheina olivat kirkon katon inspiroimat tähdet sekä viljantähkät.
– Kun kyseessä oli Kuusjoen kirkko, niin ilman muuta valitsimme viljantähkät, Laaksonen sanoo.
Kuusjoen kirkon syntymäpäivää juhlitaan kirkossa tulevana sunnuntaina eli helluntaina. Juhlamessussa on mukana piispa Mari Leppänen, Kuusjoen kirkkokuoro ja koululaisia.
Juhlapäivänään kirkko pukeutuu punaiseen, joka on helluntain liturginen väri. Punainen sarja on valmistunut viidestä värisarjasta ensimmäisenä. Punainen liittyy liturgisena värinä muun muassa Pyhään Henkeen ja marttyyrien muistamiseen.
– Punaisessa sarjassa alttarin antependiumin aiheena on ruusutarha, jonka nupullaan olevista ruusuista kolme on avautunut kohti taivaasta laskeutuvaa Pyhän Hengen kyyhkyä. Ruusut ovat marttyyrien symboleja. Sama ruusutarhan teema toistuu kirjaliinoissa sekä papin stolassa, van der Meer kertoo.
Valkoisen ja vihreän sarjan van der Meer saa valmiiksi alkukesän aikana, ja violetti ja sininen sarja ovat käytössä adventtiin mennessä. Hän tekee kaikki tekstiilit raakasilkistä ja kuvioi ne käsin kirjomalla ja applikoimalla.
Violetti ja sininen ovat molemmat paastonajan värejä, ja Kuusjoen kirkko saa nyt Salossa ensimmäisenä kirkkona sinisen tekstiilisarjan. Sininen tulee pukemaan kirkkoa ennen joulua, pienen paaston aikana, ja violetti keväällä, pääsiäistä edeltävän pitkän paaston aikana.
– Saattaa olla, että kaikki haluavat Kuusjoen sinisen stolan, Laaksonen naurahtaa.
Myös musta on liturginen väri, mutta sitä käytetään oikeastaan vain pitkäperjantaina, joten mustaa sarjaa ei Kuusjoelle teetetty. Hautajaisissakin suositaan Laaksosen mukaan nykyään mustan sijaan valkoista sarjaa.
Juhlamessussa nähdään ensimmäistä kertaa käytössä myös Kuusjoen kirkon kasukka ja kalkkiliina. Yleensä niitä on eri liturgisissa väreissä, mutta Kuusjoelle päätettiin valmistaa yksi vaalea kasukka ja kalkkiliina, joiden koristelussa näkyy koko kirkkovuoden symboliikka. Ne soveltuvat käytettäväksi yhdessä kaikkien tekstiilisarjojen kanssa.
– Ne ovat monikäyttöisiä. Täällä maalla ollaan käytännöllisiä ja järkeviä, Laaksonen hymyilee.
Kuusjoen kirkko 200 vuotta -juhlamessu Kuusjoen kirkossa 28. toukokuuta klo 10. Jumalanpalveluksen jälkeen seurakunta tarjoaa kakkukahvit.
Liturgiset värit
Värit korostavat kirkkovuoden sisältöjä
Valkoinen kuvaa iloa, kiitosta, puhtautta ja autuutta. Se on myös Jumalan, Kristuksen, taivaan enkelien ja pyhien symboli. Valkoista käytetään kirkkovuoden suurina juhlapäivinä. Sitä käytetään joulun aikana, kynttilänpäivänä, pääsiäisyönä, pääsiäispäivinä ja mikkelinpäivänä.
Punainen on veren, tulen ja tunnustuksen väri. Sitä käytetään myös Pyhän Hengen ja Kristuksen tunnustamisen symbolina. Punaista käytetään muun muassa helluntaina, pyhäinpäivänä sekä apostolien ja marttyyrien päivinä.
Vihreä kuvaa toivoa ja iankaikkista elämää, mutta on myös elämän, arjen ja kasvun väri. Vihreää käytetään loppiaisesta laskiaiseen sekä lähes kaikkina helluntain jälkeisen ajan pyhinä.
Violetti on katumuksen, odotuksen ja parannuksen väri. Sitä käytetään toisena, kolmantena ja neljäntenä adventtisunnuntaina sekä paastonaikana ja hiljaisella viikolla. Violetin rinnalla voidaan käyttää myös sinistä, joka sekin symboloi katumusta ja odotusta.
Musta on murheen ja surun sekä katoavaisuuden väri. Mustaa käytetään vain pitkäperjantaina ja sitä seuraavana hiljaisena lauantaina.
Lähde: Suomen evankelis-luterilainen kirkko, www.evl.fi
Salon kirkot vanhimmista nuorimpaan
Kärjessä keskiaikainen kolmikko
1.–3. Halikon kirkko, Perttelin kirkko ja Perniön Pyhän Laurin kirkko, 1400-luku
4. Yliskylän kirkko, 1756
5. Särkisalon kirkko, 1760
6. Angelniemen kirkko, 1772
7. Kiskon kirkko, 1810
8. Kuusjoen kirkko, 1823
9. Teijon kirkko, 1829
10. Uskelan kirkko, 1832
11. Muurlan kirkko, 1835
12. Suomusjärven kirkko, 1849
13. Kiikalan kirkko, 1859
14. Salon kirkko, 1894
Lähde: Salon seurakunta, www.salonseurakunta.fi
