Istuvan presidentin Recep Tayyip Erdoganin voitto Turkin sunnuntaisissa presidentinvaaleissa saattaa silottaa Ruotsin tietä sotilasliitto Naton täysjäseneksi. Näin arvioivat STT:lle Ulkopoliittisen instituutin asiantuntijat, joiden mukaan Erdoganilla on nyt vähemmän syitä jumittaa Ruotsin Nato-prosessia, kun hän on varmistanut valtansa jälleen seuraavien viiden vuoden ajaksi.
Turkki ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden maaliskuun lopussa, mutta jätti Ruotsin yhä odottelemaan. Vaalitaktikointia on pidetty yhtenä keskeisenä syynä Erdoganin toiminnalle. Vanhemman tutkijan Toni Alarannan mukaan nyt nähdään, kuinka pätevä tämä argumentti on ollut.
– Kyllä odotusarvo tuntuisi olevan, että nyt ollaan lähempänä ratifiointia, Alaranta sanoo.
Myös tutkija Henri Vanhanen näkee tilanteen selkeytyneen vaalituloksen myötä.
– Näkisin, että tässä olisi pienelle optimismillekin sijaa. Etenkin, koska Erdogan voitti kuitenkin aika selkeästi. Jos vaalitulos olisi ollut hirveän tiukka, tilanne olisi voinut pitkittyä, olisi tullut erilaisia vaalivilppisyytöksiä ja muuta, Vanhanen toteaa.
Terrorismilaki tulee sopivaan aikaan
Erdogan sanoi vaalikampanjan aikana vastustavansa edelleen Ruotsin Nato-jäsenyyttä, mutta Vanhasen mielestä tämä kannattaa nähdä vaalikeskustelun kontekstissa.
Alarannan mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet eivät enää pitkään aikaan olleet minkäänlainen vaaliteema Turkissa. Yleistä länsimaiden vastaista retoriikkaa kyllä kuultiin, mutta Erdoganin päähuomio oli sisäisen opposition mustamaalaamisessa.
Erdoganille on tarjolla lähiaikoina myös oiva veruke vihreän valon näyttämiselle Ruotsille, sillä Ruotsin uusi terrorismilaki tulee voimaan 1. kesäkuuta.
– Molemmat voivat esittää sen julkisuuteen ikään kuin tekijänä neuvotteluissa, Alaranta sanoo.
Tiukennettu terrorismilainsäädäntö on ollut yksi Turkin keskeisiä vaatimuksia Ruotsille, jonka linjaa etenkin kurditerroristeja kohtaan Turkki on pitänyt liian pehmeänä. Alaranta muistuttaa, että konkreettisia seurauksia uudesta laista voidaan joutua odottamaan vuosia.
Erdoganille tarjolla myönteistä julkisuutta
Ruotsissa ja monissa Nato-maissa on pidetty tavoitteena, että Ruotsi olisi täysjäsen 11.–12. heinäkuuta Vilnassa pidettävään Naton huippukokoukseen mennessä. Sekä Alaranta että Vanhanen pitävät aikataulua mahdollisena, vaikka aikaikkuna ratifiointiin onkin suhteellisen lyhyt.
Vanhanen huomauttaa, että Erdoganilla olisi paljon voitettavaa hoitamalla Ruotsin ratifiointi loppuun ennen Vilnan kokousta.
– Erdogan voisi saapua Vilnaan tällaisena ratkaisijana, joka tuo Naton yhteen ja sinetöi Naton historiallisen laajentumisen Pohjois-Euroopassa. Se tarjoaa mahdollisuuden erottautua ja saada huomiota. Voisi olla hänelle kannattavaa ja suopeaa ratkaista tämä Vilnaan mennessä.
Kortin kääntöpuolena on se, että jos Turkki ei ratifioi Ruotsin jäsenyyttä Vilnaan mennessä, kasvaa paine Nato-maiden suunnasta Turkkia kohtaan entistä suuremmaksi.
– Itseni on vaikea nähdä, että mikä se saavutettava hyöty enää tästä Ruotsin roikottamisesta on, kun vaalit on käyty ja voitto on saavutettu, Vanhanen sanoo.
Alaranta huomauttaa, että Turkin venkoilu näyttää liittyvän osaltaan myös maan suhteeseen Yhdysvaltoihin. Turkin ja Yhdysvaltojen välillä on monia avoimia kysymyksiä, kuten hävittäjäkaupat ja Syyrian kurdit.
Ruotsilla päällä kova lobbaus
Ruotsin hallituksessa on pidetty yhä tiukasti kiinni siitä, että jäseneksi halutaan Vilnaan mennessä. Ulkoministeri Tobias Billström korosti tätä viime viikolla kertomalla, että aikoo ennen Vilnan kokousta matkustaa useisiin Nato-maihin pitämään Ruotsin Nato-prosessia esillä.
Maanantaina Billström kertoi tapaavansa tällä viikolla Turkin ulkoministerin Mevlüt Cavusoglun. Hän otti yhteyttä turkkilaiskollegaansa heti Turkin vaalituloksen selvittyä.
– Tiedämme nyt, kenen kanssa puhumme. Odotan innolla sitä että voimme laittaa uuden vaihteen silmään ja lisätä vauhtia, Billström sanoi SVT:lle.
Vanhasen mukaan Ruotsin aktiivinen toiminta luo osaltaan Turkille poliittista painetta hoitaa ratifiointi maaliin lähiviikkoina.
– Ruotsissa ymmärretään, että tämä ikkuna on tässä avautumassa, ja se koitetaan selvästi käyttää, Vanhanen sanoo.
Vaikka aikaa Vilnan kokoukseen on vain muutamia viikkoja, lopulta kyse on vain presidentin päätöksestä. Suomen Nato-jäsenyys saatiin maalis-huhtikuun vaihteessa maaliin lopulta varsin nopeasti sen jälkeen, kun Erdogan päätti näyttää vihreää valoa.
– Tiedetään, että Erdoganilla on parlamentissa kontrolli, tarvittaessa tämä asia saadaan kyllä eteenpäin, niin kuin Suomenkin kanssa.
Turkki voisi kuitenkin vedota aikatauluvaikeuksiin, jos se syystä tai toisesta haluaa jatkaa Ruotsin Nato-tien jumittamista. Jos jäsenyys ei toteudu Vilnaan mennessä, arvioi Vanhanen ratifioinnin tapahtuvan loppuvuoden aikana. Muuten Naton avoimien ovien politiikka olisi isoissa ongelmissa.
Turkin lisäksi Ruotsilta uupuu myös Unkarin ratifiointi, mutta se kytkeytyy vahvasti Turkin päätökseen. Kaikki viittaa siihen, että sitten kun Erdogan on valmis päästämään Ruotsin Natoon, myös Unkari hoitaa ratifiointinsa.
Anssi Rulamo
