Entistä useampi lääkäriin pyrkivä asiakas päätyy Salossa hoitajan vastaanotolle. Syynä ovat sekä lääkäripula että vähitellen muuttuvat vastaanottokäytännöt.
– Käyttäjät näkevät muutoksia varsinkin Läntisellä terveysasemalla. Siellä on merkittävä lääkärivaje, kertoo sosiaali- ja terveydenhuollon aluepäällikkö Petri Salo.
– Töitä on jouduttu muokkaamaan niin, että jos aikaisemmin on päässyt helpommin lääkärin vastaanotolle selvittelemään asioita, nyt joudutaan selvästi enemmän ohjaamaan potilaita hoitajavastaanotolle. Hoitajalla on mahdollisuus on konsultoida lääkäriä. Siihen on varattu Läntisellä kokonainen lääkäriresurssi.
Petri Salo kertoo saaneensa henkilöstöltä palautetta, että asiakkaat ovat turhautuneet, ”kun odotukset ovat olleet erilaiset”. Turhautumista on purettu työntekijöihin. Läntisen terveysaseman apulaisosastonhoitaja, sairaanhoitaja Jonna Elovaara vahvistaa tiedon.
– Palautetta tulee siitä, että asiakas ei pääse halutessaan lääkärille.
– Saamme myönteistäkin palautetta. Lääkkeenmääräämishoitajan vastaanotolla hoitajalla on enemmän aikaa kuin lääkärillä olisi ollut, ja asiakkaat ovat yleensä tyytyväisiä siihen, miten ovat tulleet kuulluiksi.
Elovaara toivoo asiakkailta ymmärrystä.
– Hoitajat eivät voi mitään tilanteelle. Ottaisimme lisäresursseja, jos sellaisia olisi, ja johto painii asian kanssa kovasti, sanoo Elovaara.
Petri Salon mukaan huhti- ja toukokuu ovat lääkärityövoiman pahimmat pulakuukaudet. Vajetta on täydestä vahvuudesta yli kolmannes, 35–38 prosenttia
Pula on krooninen, mutta sen suuruus vaihtelee. Petri Salo aloitti Salon terveyspalveluiden johtajana ennen sote-uudistusta syksyllä 2021.
– Täyttä miehitystä ei Salossa ole ollut koko tänä aikana. Tyydyttävä tilanne olisi, jos virat olisivat 90-prosenttisesti täynnä.
Läntisellä terveysasemalla virkoja on reilut 10. Täytettynä niistä on nyt 6,5.
Saman verran vakansseja on Salon toisella suurella terveysasemalla, sairaalanmäen Pääterveysasemalla. Siellä pula ei ole aivan yhtä suuri.
Vastaanottotoiminta pyörii molemmissa paikoissa samalla tavalla: Petrin Salon mukaan Pääterveysasemalla on jo aikaisemmin lisätty pakon sanelemana hoitajavastaanottoja, joita tuetaan lääkärin konsultaatiolla.
Lännessäkin on jo pitkän aikaa tehty vastaanottoa hoitajavetoisesti, eivätkä läheskään kaikki potilaat ole ohjautuneet suoraan lääkärille. Nyt tilanne vain korostuu entisestään.
Muutoksessa punaisena lankana on, että jos ei tarvita erillistä lääkärinvastaanottoaikaa, sitä ei myöskään järjestetä, sanoo Salo.
Hoitohenkilökunnan itsenäiset vastaanotot eivät sinänsä ole uutta. Sellaisia pitävät muun muassa lääkemääräämishoitajat, diabeteshoitaja ja esimerkiksi fysioterapeutit.
Salon terveysasemilla niin kuin monella muullakin paikkakunnalla on jo nyt pakon edessä järjestetty palveluita niin kuin ne tulevaisuudessa järjestetään kaikkialla.
– Tämä on toimintamalli, joka lisääntyy hyvinvointialueella, kun hoitotakuu kiristyy. Näin jatketaan syksyllä. Käytämme myös muiden ammattilaisten kuin lääkäreiden panosta hoitokontaktin alussa, sanoo Petri Salo.
Perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyä aikarajaa tiukennetaan syyskuun alussa. Lain mukaan hoitoon on silloin päästävä puhelimessa tehdyn hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen kahden viikon kuluessa. Nyt enimmäisaika on kolme kuukautta.
– Se on pirun kova tavoite. En pidä sitä sinänsä epärealistisena, mutta aikatauluna syyskuu on epärealistinen, sanoo Petri Salo.
Jonna Elovaara on samaa mieltä.
– Lääkärille eivät kiireettömät tapaukset pääse näillä resursseilla kahdessa viikossa. Kaikissa tapauksissa ei edes tarvitse päästä lääkärin hoitoon niin nopeasti, hän sanoo.
Elovaaran mukaan hoitajien rooli perusterveydenhuollossa on korostunut viime vuosina.
– Puhelimessa tehdään mahdollisimman tarkka hoidon arvio, ja se kirjataan potilastietoihin. Mitä vähemmän lääkäriresurssia on, sitä useammin joudumme ohjaamaan asiakkaan hoitajan vastaanotolle. Sitä perusteellisemmin myös haastatellaan asiakkaat hoidon arvioinnissa.
– Monesti voidaan jo puhelimessa päätellä, että hoitaja ei pysty hoitamaan asiaa loppuun asti, vaan että tarvitaan lääkärin konsultaatiota. Se voi tapahtua vastaanoton aikana tai niin, että hoitaja on lääkärin yhteydessä myöhemmin.
Elovaara pitää puhelintyötä henkisesti kuluttavana.
– Meidän voimavaramme on, että meillä on tosi kokeneita hoitajia ja hyvä työyhteisö, jossa konsultoimme myös keskenämme.
Salon kaupungin terveyspalvelut liitettiin vuodenvaihteessa osaksi Varsinais-Suomen hyvinvointialuetta Varhaa. Elovaara odottaa, että asiat alkaisivat sujua joustavammin.
– Edelleen potilaan pitää tulla terveysasemalle hakemaan lähete, jotta hän pääsee erikoissairaanhoitoon, vaikka ongelma ja erikoislääkärin tarve on jo todettu päivystyksessä. Tällaisissa tapauksissa tehdään turhaa päällekkäistä työtä.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen organisaatiossa Petri Salon on sote-alue 6:n aluepäällikkö. Alueeseen kuuluvat Salo ja Somero. Terveysasemia alueella on kahdeksan.
Jonna Elovaara on Läntisellä terveysaseman sekä Halikon ja Kuusjoen terveysasemien apulaisosastonhoitaja.
Takuu tiukkenee: Hoitoon kahdessa viikossa
Laki tiukentaa perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaikoja kahdessa vaiheessa.
1.9.2023 lähtien hoitoon tulee päästä 14 vuorokauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista.
1.11.2024 lähtien hoitoon tulee päästä 7 vuorokaudessa.
Tiukennettu hoitotakuu koskee hoitoa, jossa on kysymys sairastumisesta, vammasta, pitkäaikaissairauden vaikeutumisesta, uusista oireista tai toimintakyvyn alenemasta.
Hoitotakuu koskee sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia.
Sotepalveluiden siirto hyvinvointialueille oli pahin virhe mitä hyvinvointiyhteiskunnassa voidaan tehdä. Priorisointi työtehtävien osalta on alkanut. Siirretään mahdollisimman paljon töitä niille halvemmille työntekijöille eli tässä tapauksessa hoitajille. Hoitajille pitäisi nyt myös tehdä täydellinen palkkauudistus tuntuvine palkankorotuksineen, mutta sitä on turha odottaa.
Tulevaisuudessa potilas varmaan tuskin edes tapaa lääkäriä.
Varhasta mennyt viimeinenkin uskottavuus tällaisen uutisen myötä. Onhan hyviä hoitajia, mutta on niitä muitakin. Esim eilisestä, kun rajua huimausta ja oksentamisesta kärsivä ikäihminen ambulanssilla ensiapuun meni. Paikalle tullut lääkäri olisi sisälle ottanut, mutta hoitajat lujina ettei paikkoja ole, kotiin vaan. Ja ihminen ei pystyssä pysynyt, sinnitteli yön taas yli, varmaan oli jo nestevajauskin päällä, kun mikään ei vuorokauteen ollut sisällä pysynyt. Toisena aamupäivän otettiin sisälle ja nyt on Kaarinan terveyskeskuksessa???? Salosta ei potilaspaikkaa saanut. Tähänkö tämä on mennyt, Suomen hyvä ja tasapuolinen terveydenhoidon saatavuus.
No eikö ole hyvä että päässyt hoitoon. Kun tosi sairas nii osaa olla kiitollinen että päässyt jonnekin hoidettavaksi.
Tähän tämä menee potilaspaikka osoitetaan sieltä mistä se on Varhan alueella saatavissa, kun kyse on nopeasta tarpeesta, ei sillä ole väliä vaikka olisit kuinka kaukana kotikunnastasi tai läheisistäsi.
Aivan käsittämätöntä.
Tähän on pyritty. Onnea onnistumisesta.
Hoitovelvoitetta kierretään työntämällä potilaita hoitajien vastaanotolle.
Ennen sai jonottaa pari kuukautta, että pääsi lääkärille. Nyt jonotetaan ensi pari viikkoa, että päästään hoitajalle ja sitten pari kuukautta lisää, että päästään lääkärille.
Tämmöinen on vasemmisto-SOTE.
Ennen vuodenvaihdetta kun oli vanha systeemi, niin silloin pääsit lääkäriin heti,vai? Tämä systeemi on tökkinyt vuosia.
Siksi sitä olikin tarpeen parantaa, ei huonontaa.
Ai, oletko huomannut parissa kuukaudessa jotakin muutoksia nopeuteen? Taitaa olla vaan väärin korjattu tai sitten väärät korjaajat. Turussahan on kokoomus hoitanut vuosia kaupunkia suurempana puolueena ja siellä taitaa olla Suomen huonoiten toimivat päivystykset ja terveyskeskukset. Meinaatko tämän kokoluokan uudistuksen toimivan nappia painamalla?
Suomessa on eniten hoitajia per asukas OECD-maista, Ruotsissakin pärjätään neljänneksen vähemmällä määrällä. Espoossa terkkarilääkärin normi on 8 potilasta päivässä, joka on todellista tyhjäkäyntiä eli ongelma on töiden organisointi, ei puute lääkäreistä tai hoitajista. Kun jälkikasvu meni lääkäriopintojen aikana kesätöihin yliopistosairaalaan, niin kommentti oli ihmetys miksi mitään ei tapahdu, kaikki laahustaa.