Italialainen Miriam Falco ei halua kutsua itseään aktivistiksi. Hänestä oikeampi nimitys on kansalainen, sillä on jokaisen kansalaisen aika toimia.
– Taloutemme ja terveytemme ovat vaarassa. Kohta kaupunkimme ovat kuumuuden vuoksi asuinkelvottomia, Falco sanoo Roomassa.
Falco on osa italialaista Ultima generazione- eli Viimeinen sukupolvi -kansalaisliikettä, jonka mukaan Italia ei tee tarpeeksi ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.
Liike on tullut tunnetuksi kohuprotesteista, joissa aktivistit ovat esimerkiksi töhrineet maalilla Milanon tuomiokirkon edessä sijaitsevan patsaan tai liimanneet kätensä Botticellin maalauksen suojalasiin.
Liike on useaan otteeseen myös pysäyttänyt liikenteen esimerkiksi Roomaa ympäröivällä moottoritiellä. Tällaisiin tiesulkuihin Falco kertoo osallistuneensa useasti.
– Olen saanut sakkoja, ja osa palkastani pidätetään sen vuoksi. En silti aio lopettaa. Jonain päivänä haluaisin saada lapsen, mutta tässä tilanteessa minulla ei mielestäni ole oikeutta siihen. Jokaisen vanhemmaksi haluavan tulisi pohtia, minkälainen elämä lasta odottaa.
Lakialoite esittää kulttuuriaarteiden töhrijöille jättisakkoja
Ultima generazionen protestit ovat herättäneet Italiassa valtavaa raivoa. Tiesuluista kuvatuilla videoilla aktivisteja potkitaan, haukutaan ja retuutetaan pois tieltä. Osa autoilijoista on lähellä ajaa tiellä istuvien mielenosoittajien yli.
Lehdistössä ja poliitikkojen puheissa aktivisteja on kutsuttu ekovandaaleiksi. Julkisessa keskustelussa heitä on syytetty yhteisen kulttuuriperinnön pilaamisesta ja huomautettu, että monumenttien peseminen maksetaan veronmaksajien rahoilla. Huhtikuussa Padovassa ilmastoaktivistien toimista aloitettiin tutkinta nimikkeellä rikollisjärjestöön kuuluminen.
Italian hallitus on tehnyt lakialoitteen, jonka mukaan monumenttien ja muiden kulttuuriaarteiden tärvelemisestä voisi saada jopa 60 000 euron sakot.
Falcon mukaan aktivistit eivät tuhoa mitään, sillä esimerkiksi Italian senaattirakennuksen seinään tammikuussa heitetty maali pestiin pois parin tunnin kuluttua. Hänen mukaansa ilmastonmuutos on taideaarteille paljon suurempi uhka.
Kansalaisjärjestöt tukevat ilmastoaktivisteja
Yksi kansalaistottelemattomuuden kriminalisoimista vastustavista tahoista on ihmisoikeusjärjestö Amnesty International. Se oli mukana toukokuussa Rooman rikostuomioistuimen edessä järjestetyssä mielenosoituksessa, jossa osoitettiin tukea senaatin seinän töhrimisestä syytetyille aktivisteille. He voivat saada teostaan jopa viiden vuoden vankeustuomion.
– Oikeus väkivallattomaan protestiin on perustavanlaatuisen tärkeää muutosten aikaansaamiseksi, innovaatioiden edistämiseksi ja ihmisoikeuksien puolustamiseksi. Samanlainen aktivismin kriminalisointi näkyy esimerkiksi pakolaisia ja siirtolaisia kohtaan solidaarisuutta osoittavien kohdalla, Amnestyn Italian osaston kampanjavastaava Ilaria Masinara sanoi.
Ympäristöjärjestö Greenpeacen kampanjajohtaja Alessandro Giannin mielestä syytettyjen penkille kuuluisivat aktivistien sijaan ilmastokriisistä vastuussa olevat tahot politiikasta, finanssimaailmasta ja öljyteollisuudesta.
Italia on ilmastonmuutoksen keskiössä
Ilmastonmuutoksen konkreettiset seuraukset näkyvät Italiassa aina vain selvemmin. Vuosi 2022 oli maan historian kuumin, Italian kansallisen tutkimuskeskuksen CNR:n vuodesta 1800 alkava tilasto paljastaa. Eurooppalais-välimerellisen ilmastonmuutostutkimuskeskuksen (CMCC) mukaan Välimeren alue lämpenee tällä hetkellä 20 prosenttia muuta maailmaa nopeammin.
– Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo nähtävissä. Erityisesti ne, jotka liittyvät lämpötilojen nousuun eli esimerkiksi hellejaksojen ja maastopalojen lisääntyminen sekä jäätiköiden sulaminen. Ne kaikki tulevat lisääntymään seuraavan kymmenen vuoden aikana, CMCC:n tutkimusosastoa johtava Paola Mercogliano kertoo.
CMCC:n mukaan ilmastonmuutoksella tulee tulevien vuosikymmenien aikana olemaan merkittävä vaikutus Italian bruttokansantuotteeseen. Se vaikuttaa kaikkiin yhteiskunnan toimintoihin, mutta eniten siitä tulevat kärsimään infrastruktuuri, maatalous ja matkailu.
Rankkasateet eivät ratkaise kuivuusongelmaa
Ilmastonmuutos lisää äärimmäisten sääilmiöiden todennäköisyyttä. Ympäristöjärjestö Legambienten mukaan vuonna 2022 Italiassa koettiin 310 tällaista ilmiötä, mikä on 55 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Esimerkiksi vahinkoa aiheuttavien kuivuusjaksojen määrä viisinkertaistui ja tuhoja aiheuttavien raekuurojen määrä kaksinkertaistui.
Alkuvuodesta Italiassa kärsittiin ennätyskuivuudesta, joka laski esimerkiksi Po-joen pinnan historiallisen alhaiselle tasolle. Huhti- ja toukokuussa kuivuutta ovat seuranneet rankkasateet ja tulvat, jotka ovat aiheuttaneet tuhoja ja kuolonuhreja erityisesti Emilia-Romagnan alueella.
Mercoglianon mukaan runsaat sateet eivät ole kuitenkaan täysin korjanneet Italian vesivajetta.
– Kun maa on todella kuiva, se ei pysty imemään kaikkea tätä vesimäärää. Siksi se ei ratkaise esimerkiksi maatalouden kuivuusongelmaa, Mercogliano sanoo.
Kuivuusjaksojen ja rankkasateiden yhdistelmän yleistyminen tekee veden varastoimisesta Italiassa entistä tärkeämpää.
Jenni Meronen
