
Salolaismies sepitti hätäkeskukselle tarinan tyttöystävästä, joka oli iskenyt häntä hedelmäveitsellä kaulaan. Häirikkösoitto johti lopulta siihen, että poliisi ampui miestä jalkaan Portimonkadun vuokrakerrostalossa.
”Tapahtumat olivat edenneet nopeasti”, tapausta selvittänyt aluesyyttäjä Jonna Ryynänen kirjoittaa.
Valtakunnansyyttäjän toimiston tehtävänä oli arvioida, toimiko poliisi tilanteessa lainmukaisesti. Salon Seudun Sanomat perehtyi aluesyyttäjän laatimaan esiselvitykseen. Siitä käy ilmi, että keski-ikäinen mies oli poliisipartiolle tuttu entuudestaan.
Turun hätäkeskuksen puhelin soi keskiviikkona illalla 22. maaliskuuta. Sekavalta vaikuttanut mies selitti hätäkeskuspäivystäjälle, että tyttöystävä oli lyönyt häntä hedelmäveitsellä kaulaan. Mies ei kuitenkaan halunnut apua, vaan kertoi tyrehdyttävänsä vuodon itse.
Soittaja oli myös ilmoittanut räjäyttävänsä koko talon, jos ”sheriffi” tulisi paikalle.
– Viranomaiset arvioivat, että poliisin oli syytä mennä ensimmäiseksi katsomaan, mitä siellä on oikeasti tapahtunut ja mikä siellä on tilanne, rikoskomisario Matti Airaksinen keskusrikospoliisista kertoo.
Hätäkeskus arvioi hälytyksen B-luokan tehtäväksi, joka poliisin piti hoitaa viipymättä. Partio saapui miehen kerrostaloasunnon ovelle kello 19.28. Siinä vaiheessa poliisilla oli vielä tieto, että hätäpuhelun soittaja olisi väkivallan uhri ja asunnossa olisi muitakin ihmisiä.
Tehtävän luonne muuttui äkisti, kun mies yllättäen avasi oven ase kädessä.
Poliisi sulki miehen asuntoon ja eristi rappukäytävän, jotta ulkopuoliset eivät joutuisi vaaraan. Partio jatkoi keskustelua miehen kanssa oven läpi, kunnes hän astui ulos ase kädessä. Konstaapelit käskyttivät miestä useita kertoja luopumaan aseesta ja varoittivat voimakeinojen käytöstä.
Mies ei totellut, vaan eteni rappukäytävässä ja osoitti aseella poliisia. Matkaa uhkailijan ja poliisin välillä oli noin neljä metriä. Konstaapeli ampui ensimmäisen laukauksen kello 19.38. Se ilmeisesti osui seinään.
”Laukaus ei ollut vaikuttanut mitenkään, vaan hän oli jatkanut pistoolilla osoittamista kohti poliisia”, aluesyyttäjä kirjoittaa.
Konstaapeli ampui toisen laukauksen, joka osui miestä jalkaan. Uhkailija kaatui lattialle, mutta ei vielä silloinkaan päästänyt asetta kädestään ennen kuin partio otti sen pois.
Ambulanssi kuljetti miehen sairaalahoitoon. Häntä tultaneen myöhemmin syyttämään virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.
Kertomus tyttöystävästä ja hedelmäveitsestä oli keksitty. Mies oli asunnossa yksin, eikä hänen kaulassaan ollut jälkeä väkivallasta. Pistoolia muistuttanut esine osoittautui sittemmin kuula-aseeksi.
”Ulkoiselta muodoltaan ase muistuttaa luvanvaraista pistoolia”, aluesyyttäjä huomauttaa.
Poliisi on ampunut Suomessa ihmistä kohti yhteensä kymmenen kertaa kolmen viime vuoden aikana. Poliisitarkastaja Marko Heikkilän mukaan kaikissa tapauksessa on ollut kyse väkivaltaisista ja vaarallisista kohdehenkilöistä, jotka ovat varustautuneet joko teräaseilla tai toimivilla ampuma-aseilla.
Poliisin aseenkäyttöä tutkineen oikeustieteen tohtori, väkivaltatutkija Henri Rikanderin mukaan poliisi tarttuu aseeseen Suomessa muita Euroopan maita harvemmin. Voimankäytön vastuuopettaja Jani Vainio Poliisiammattikorkeakoulusta uskoo, että pidättyväisyys johtuu kolmivuotisesta koulutuksesta.
– Poliisin koulutus on pitkä ja laadukas. Sinä aikana kasvaa henkisesti ja oppii ymmärtämään syvemmin sekä poliisin työtä että voimankäyttöä.
Ylikomisario Vainio muistuttaa, että koulutus sisältää voimankäyttövälineiden ohella taktista ajattelua sekä stressin ja mielen hallintaa.
– Poliisi harkitsee joka tilanteessa erikseen, mikä on lievin, tehokkain ja toimivin voimakeino. Aseen käyttö on aina äärimmäisin keino.
Poliisilla on yli miljoona tehtävää vuodessa. Salon tapaus on tänä vuonna toistaiseksi ainoa kerta, jossa poliisi on ampunut kohti ihmistä.
”Päätös käyttää ampuma-asetta on ollut perusteltu ja asianmukainen”, aluesyyttäjä toteaa.
Salolaismies on ilmoittanut vaativansa poliisilta vahingonkorvauksia.
Korjattu aluesyyttäjä Jonna Ryynäsen sukunimi 31.5. klo 11.05.
Ja tätäkin pitää ymmärtää.
Kun on oikeastaan se uhri ei uhkaavasti käyttäytynyt häirikkö ase kädessä.
On voinut provosoitua jonkin kanssaihmisen toiminnasta.
Näin tässä tulee käymään konstaapeli viralta nauttimaan työttömyyskorvausta ja häirikölle miljoonakorvaukset.
Tuohan on voinut olla alkuperäinen tarkoitus, hakea korvauksia. On varmaan tiennyt ettei poliisit ammu kuin jalkaan jos on pakko.
Suomessa poliisilla on äärinmäinen kynnys ampumiseen,ja usein ensimmäinen laukaus on varoitus eikä sitä kohdisteta mihinkään elävään olentoon.
Tässäkin tapauksessa henkilöä on käskytetty, ilman vastinetta. Poliisin on toiminnallaan turvattava niin oma kuin muidenkin kansalaisten turvallisuus. Se on poliisin tehtävä Suomessa.
Poliisin toiminta on ollut täysin oikeutettua ja oikeaa.
Käsittämättömältä tuntuu että uhri on vaatimassa korvauksia tilanteessa jossa on itse omalla toiminnallaan aiheuttanut ko.tilanteen. Jokainen me muutkin joudumme omat hölmöilymme maksamaan eikä yhteiskunta.