”Varo – saatan poistua tieltä”, lukee Juho Syvähuokon harmaan Land Rover Discoveryn takaluukkuun liimatussa tarrassa.
Eikä se edes ole vitsi, sillä juuri tästä on kyse Juhon ja hänen Jonna-vaimonsa pyörittämässä Landraamossa: poistutaan tieltä ja jatketaan autoilua kaikissa sellaisissa paikoissa, joissa sen ei voisi edes kuvitella olevan mahdollista.
Kiskolainen Landraamo järjestää suosittuja maastoajopäiviä kerran kuukaudessa Juho Syvähuokon kotimetsissä. Ja kun isännältä itseltään kysytään että minkälaisia off road-reittejä hän on mailleen rakentanut, vastaus kertoo kaiken reittien luonteesta:
– En ole rakentanut oikeastaan mitään.
Niinpä. Kiskossa ajetaan nimittäin syvällä metsässä, kivilouhikoissa ja kallioiden päällä. Tai sitten mennään möyrimään upottavaan kuraprunniin, jonka jäljiltä autoja saa Syvähuokon mukaan pestä päiväkausia.
Lähimpänä rakennettuja reittejä ollaan, kun möyritään huonokuntoista metsäautotietä pitkin. Nekin ovat lähinnä polkuja, jotka ovat syntyneet kun niitä pitkin on metsänhoidollisista syistä ajettu metsätyökoneilla.
Aidointa ”landraamoa” ovat jyrkät kalliot, joille ei maallikon silmissä ole mitään asiaa yhtään millään nelipyöräisellä – ei edes traktorilla. Pelkästä nelivedostakaan ei ole juuri apua, sillä kivenlohkareet ovat niin mojovia, että mikä tahansa siviilimaasturi jää niihin vatsastaan kiinni. Vähintäänkin ne repivät vetoakselit rikki.
Juho Syvähuokon Land Rover Discovery 1 vuosimallia 1996 on tuunattu näihin karuihin olosuhteisiin.
– Autoa on korotettu kymmenen senttiä, ja taakse on asennettu lukko. Pohja on panssaroitu, ja helmat on vahvistettu. Autossa on myös vinssi, joka tosin ei tällä hetkellä toimi, kertoo Syvähuoko.
”Disco” on saanut osumaa hiukan joka kulmaan, mutta sen ymmärtää kun istahtaa pelkääjän paikalle ja pääsee kokemaan Juho Syvähuokon reittivalinnat. Välillä ollaan kalliolohkareiden välisessä railossa, joka on selvästi kapeampi kuin auto. Silloin Discovery möyrii eteenpäin miltei kyljellään, fysiikan ikiaikaisia lakeja uhmaten.
Sitten Syvähuoko tekee tiukan käännöksen kahden puun välistä. Koska niiden välinen rako on kapeampi kuin auto, hän nojaa pienempää puuta vasten ja maasturin etukulma taivuttaa sitä tieltään kuin nöyrtyen isäntänsä edessä.
Seuraavaksi könytäänkin ylämäkeen, ja tuulilasista näkyy vain kirkkaansinistä varsinaissuomalaista kevättaivasta. Discoveryn pohjapanssareita hakkaavat pyramidinmuotoiset kivenmurikat, jotka repisivät siviiliauton vahvistamattoman alustan riekaleiksi.
Ja diesel käryää. Juho Syvähuoko on käyttänyt off roadissa myös bensakoneisia maastureita, mutta pitää enemmän diesel-moottoreista, jotka eivät ole ”liian hätäisiä” ja soveltuvat valtaisan vääntönsä ansiosta paremmin kaikkein vaativimpaan maastoajoon.
Landraamon ajopäivillä voi sen sijaan nähdä bensiiniautoja siinä missä dieseleitäkin, yhtä lailla kuin rakennettuja off road -laitteita ja siviilimaastureita. Joskus mukana on kaupunkimaastureitakin, mutta Syvähuokon metsien rajuimpiin paikkoihin asiakkaat pääsevät vain rakennetuilla autoilla.
– Meillä käy kaikenlaista kalustoa sadan tonnin vehkeistä 500 euron autoihin. Joskus joku tulee uudella Range Roverilla tai G-sarjan Mersulla.
Off roadin makuun pääsee Syvähuokon mukaan vain muutaman satasen panostuksella, kun hankkii päivittäiskäytöstä hylätyn vanhan ruosteisen Pajeron tai vastaavan.
– Sen kun tuo lavetilla metsään niin ei haittaa yhtään vaikka auto olisi ihan mätä kunhan kuski pysyy penkissä!
Jos omaa maasturia ei tallista löydy, Landraamon kalustoa on mahdollista vuokrata ajopäivinä.
Ajopäiviin osallistuu yleensä kymmenestä kolmeenkymmeneen autoa. Kun yhdessä autokunnassa on keskimäärin kaksi ihmistä, kokonaisosallistujamäärä on melkoinen ja metsässä käy hilpeä lauantainen hulina.
Ennen kuin tieltä poistutaan maastoon Syvähuokot jakavat osallistujat kahteen ryhmään kaluston ja ajokokemuksen perusteella. Kokeneemmat lähtevät kiipeilemään kallioita, aloittelevat offroad-pilotit möyrimään mutavelliin.
Varsinkin jälkimmäisessä ryhmässä kuulee taajaan offarikuskien tunnuslauseen ”anna happee” eli lisää kaasua ja kierroksia konehuoneeseen, jotta maasturi lähtee irti upottavasta kuraprunnista.
– Aamukymmeneltä lähdetään liikkeelle. Meillä saa ajaa vaikka iltahämärään asti, mutta yleensä ihmisille riittää neljästä seitsemään tuntia, Syvähuoko kertoo.
Maastoajo ei ole pelkkää taka-ajatuksetonta lystinpitoa, sillä se on hyvin opettavaista ja Juho Syvähuokon mukaan metsästä ammennettuja oppeja pystyy soveltamaan myös arkikäyttöön.
– Ensinnäkin maastossa oppii ennakointia. Oppii näkemään kauemmas eteenpäin kuin vain pari metriä. Siellä oppii myös lukemaan maastoa, miten vaikkapa ajetaan jonkin kiven yli. Samalla oppii myös hahmottamaan auton kulmia, hän sanoo.
Maastoajon antama hyödyllisin opetus saattaa silti olla tämä:
– Metsässä oppii, kuinka lähdetään liikkeelle liukkaalla.
Landraamon seuraava off road -ajopäivä Kiskossa lauantaina 6.5. klo 10 alkaen.
