Oikorataa käsitellyt yleisötilaisuus sai salolaiset liikkeelle tiistaina.
Lukion auditorio oli täynnä, kun Tunnin junan hankeyhtiön ja suunnittelijoiden edustajat kertoivat hankkeen etenemisestä.
Huomio keskittyi tällä kertaa etenkin ympäristövaikutuksiin ja meluntorjuntaan.
Radan meluhaittojen torjuntaan on suunniteltu keinoja, joita ei ole aiemmin Suomessa käytetty.
Tällaisia ovat esimerkiksi kiinteistökohtaiset meluntorjuntaratkaisut kuten ikkunoiden ja korvausilmaventtiilien vaihto äänieristävyyden parantamiseksi. Melua voitaisiin vähentää myös terassien meluseinillä tai kokonaan uusilla huvimajarakennelmilla.
– Suomessa tehtäisiin ensimmäistä kertaa kiinteistökohtaisia toimia, ettei melutaso menisi terveydelle haitalliselle tasolle. Menettely on ollut Ruotsissa kymmeniä vuosia käytössä, sanoo meluntorjunnan suunnittelusta vastaava asiantuntija Ilkka Niskanen WSP Finlandilta.
Meluntorjunnallisesti haastavia kohteita ovat esimerkiksi kohdat, joissa rata on lähellä asutusta sekä vesistöt. Vettä pitkin melu kiirii hyvin laajalle alueelle.
Melua voitaisiin torjua monissa paikoissa meluvalleilla, mutta suunnittelun edetessä ne ovat osoittautuneet hankaliksi.
Meluvalleja oli tarkoitus rakentaa rakennustöistä tulevasta maamassasta, mutta maasto on monin paikoin liian pehmeää vallien perustaksi.
Maamassojen läjitys mietitytti Marja-Leena Andelminia.
– Minne ne kaikki menee vai tehdäänkö uusia laskettelurinteitä?, hän kysyi.
Sitowise Oy:n projektipäällikkö Seppo Veijovuori totesi, että maa on tarkoitus kuljettaa 40–50 puuttomalle alueelle. Läjityksen jälkeen paikoille voitaisiin istuttaa esimerkiksi taimikko.
Pehmeän maa-aineksen lisäksi rakennustöistä tulisi valtavasti louhintamassoja. Niitä voitaisiin Veijovuoren mukaan hyödyntää infrarakentamisessa.
– Kun moottoritietä louhittiin, murskeen myymisen sanottiin sotkevan markkinat, muisteli Andelmin. Hän oli ylipäätään sitä mieltä, ettei koko ratahankkeessa ole järkeä.
Kaikki yleisöpuheenvuoroa pyytäneet olivat tutun kriittisiä hanketta kohtaan. Jos hankkeen kannattajia oli paikalla, he eivät ainakaan julkisesti uskaltaneet kertoa ajatuksistaan.
– Mitään rakentamispäätöstä saati rahoitusta ei ole, summasi ratahankkeen vastustajien etujoukkoon kuuluva Timo Lähteenmäki ja sai yleisöltä aplodit.
Tilaisuudessa kysyttiin myös jälleen, mitä juuri Salo hyötyisi uudesta radasta. Suunnittelijat eivät ottaneet tähän kantaa, mutta Salon maankäyttöpalveluiden johtaja Raimo Inkinen vastasi kysymykseen.
– Salon hyöty on se, että ollaan ajallisesti lähempänä pääkaupunkiseutua.
Uutta rataa pitkin matka Salosta Helsinkiin kestäisi IC-junalla 57 minuuttia. Nykyisin se kestää muutaman minuutin vajaat puolitoista tuntia.
Espoon ja Salon välistä oikorataa valmistelee tällä hetkellä kaksi tahoa: Väylävirastolla on kesken radan yleissuunnitelma ja Turun Tunnin Juna Oy:llä ratasuunnitelman teko.
– Tavoitteena on, että radan tekninen suunnittelu saadaan tehtyä tänä vuonna, sanoo Turun Tunnin Juna Oy:n projektijohtaja Annika Salokangas.
Vaikka suunnitelmat ovat kesken, radan molemmissa päissä töitä tehdään jo. Turussa rakennetaan parhaillaan kaksoisraidetta Kupittaan ja rautatieaseman välillä, ja Espoossa on menossa kaupunkiratahanke.
Poimintoja yleisökysymyksistä:
- Tuleeko Salonjoen yli uusi silta? Joen ylitse on suunniteltu on uusi silta, jolle tulisi kaksi raidetta.
- Tuleeko radan ympärille riista-aitoja? Riista-aitoja rakennetaan vain tunneleiden päihin, etteivät eläimet menisi tunneleihin. Muilla osuuksilla eläimet voivat liikkua vapaasti radan ylitse tai alitse. Ihmisten turvallisuuden vuoksi radalle tulee joihinkin kohtiin aidat.
- Tuleeko radalle tavarajunaliikennettä? Rataa suunnitellaan henkilöjunaliikenteen käyttöön, eikä sille ole nykytiedon valossa tulossa tavarajunia.
- Mikä on radalla kulkevien junien maksiminopeus? Ratageometria sallii 300 km/h kulkevat junat, mutta turvajärjestelmät mitoitetaan 250 km/h kulkeville junille. Jos Suomeen joskus hankitaan 300 km/h nopeudella kulkevaa kalustoa, radan järjestelmiä pitäisi muokata uudelleen.
Vastaukset perustuvat asiantuntijoiden tilaisuudessa kertomiin vastauksiin.
Täysin turha hanke edes tuhlata suunnitteluun rahaa. Sekin raha voitaisiin laittaa olemassa olevan infran ylläpitoon ja korjaukseen.
Moottoritie Turusta Saloon Paimion kohdalla on kuin tilkku täkki. Kiviä lentelee tuulilaseihin kun paikkaukset eivät kestä suuria liikenne määriä. Hölmöläisen hommaa edes suunnitella mitään uutta kun nykyinen tieverkko rapistuu silmissä.
Suomessa on tieverkon sekä ratasiltojen korjausvelkaa yli 4miljardin edestä ja kokoajan se kasvaa. Pidetään kunnossa jo rakennettu ei rakenneta lisää kunnossa pidettävää.
Tuntematonta sotilasta mukaellen: Tämä ei ole mikään puna-armeija, jossa projektin toteuttaminen ratkaistaisiin huutoäänestyksellä. Karavaani kulkee.
Päivittäin Helsingissä työssä käyneenä en näe mitään järkeä tunnin juna hankkeeseen millään muotoa! Se, että ollaan ajallisesti lähempänä pääkaupunkiseutua kuulostaa varsin erikoiselta perusteelta. Työmatka junalla lyhenee vain ½ tuntia. Mitä ko. aika vaikuttaa mininkään! Ihmiset osaavat uskoakseni ennakoida menojaan ja koronan myötä moni on yhä etätöissä kotonaan.
Lisäksi kaikki muut hankkeeseen liittyvät haitat, välittömät ja välilliset. Vaikutelmaksi jää, että tässä ajetaan käärmettä pyssyyn. Tätä hanketta ei voi millään myötä kannattaa!
Se on mukavaa katsoa, kun paikalla oli paljon nuorta väestöä, joita kiinnostaa myös Salon tulevaisuus ja radan tuomat mahdollisuudet nostaa kaupunki jälleen vireäksi ulkopaikkakuntalaisiakin houkuttelevaksi kasvukeskukseksi nykyisen pysähtyneisyyden sijaan.
78 minuuttia ei ole tunti! ”Tunnin junana” markkinoitu hanke välillä Helsinki–Turku tarkoittaa rataa, jolla matka-aika on reilusti yli tunnin eli 78–86 minuuttia. Väylävirasto laski vuonna 2020 Turun tunnin junan investointikustannuksiksi nykyarvossa 3,4 miljardia euroa. Hyöty/kustannussuhde on 0,44. Hanke toisi takaisin 44 senttiä käytettyä euroa kohden. Nimellisarvossa investointikustannus nousee 3,87 miljardiin euroon. Suunniteltujen oikoratojen rakentamisesta syntyvien päästöjen kompensointiajat ovat vuosisatoja. Ilmastopäästöjen laskennallinen takaisinmaksuaika liikennöinnistä saatavilla päästövähenemillä on hyvin pitkä, ”Tunnin junan” osalta 140 vuotta, Suomiradan osalta 240–330 vuotta ja Itäradan osalta 280 vuotta. Vaikka rakentamisen päästöt vähenisivät tulevaisuudessa tekniikan kehittyessä ja vähähiilisemmän teräs- ja betonitekniikan tullessa, kompensointiin kuluu pitkä aika. Suunnitellut… Lue lisää »
Oikoratahankkeista säästyvät rahat tulisi käyttää nykyisten väylien kunnossapitoon ja parannuksiin sekä sote-asioihin. Kolmeen oikoratainvestointiin (Tunnin juna, Suomi-rata ja Itärata) suunnitelluista rahoista (yhteensä noin 13 miljardia) suuri osa pitäisi käyttää ensisijaisesti nykyisten väylien (maanteiden, rautateiden, ym.) kunnostukseen ja ylläpitoon. Tänä vuonna on varaa päällystää vain 1 700–1 800 km maanteitä, mutta tarve olisi 4 000 km. Väyläinfran ylläpito ja kunnostaminen on entistä kalliimpaa. Tierakentamisessa tärkeä bitumi on kallistunut Venäjän pakotteiden vuoksi ja lisäksi bitumin ainoa kotimainen tuotantolaitos, Naantalin öljynjalostamo, ajettiin alas! Lisäksi oikoratahankkeista säästyvää rahaa tulisi käyttää nykyisten väylien kohentamisen lisäksi sote-asioihin, terveydenhoitoon, sairaanhoitajien ja hoivahenkilökunnan etujen parantamiseen, vanhusten hoitoon, nuorisotyöhön,… Lue lisää »
Elsa-rata on halpa verrattuna Suomen Sote-himmeleihin, joiden pyörittämiseen menee 22 mrd € vuodessa. Elsa rakennettaisiin Sote-alueiden yhden vuoden taksikuluilla.
Lääkärit, sairaanhoitajat, vanhustenhoiva, neuvolat…kaikki ovat sitten vain sote-himmeliä. Sitä sote-himmeliä kutsutaan hyvinvointivaltion perustaksi. Vai haluaisitko maksaa lääkärikäynnistä markkinahinnan? Katsotaan kun alkaa leikkaukset ja rahat meneekin omasta kukkarosta, niin mites sitten laulut lauletaan. Suurin menoerä on ikäihmisten sosiaalimenot, 42 prosenttia koko potista. Pitää olla tarkkana, mitä pitää turhina menoina. Ja kansaneläke, ehkä sekin on vaan turha himmeli. On siellä varmasti karsittavaa. Jokainenhan on mielestään ansainnut kaiken mitä valtio tarjoaa. Kaikki on karsimassa toisten etuja, vaan onko joku vapaaehtoisesti tiputtamassa vaikka eläkettään, tuskin. Eikä niitä rahoja tarvitse vastaanottaa, jos on mielestäsi turhia, palauttakaa valtiolle.
Eli kaikki paitsi sote-raha on turhaa? Niinhän se Salossa on aina ollut. Jopa vesijohtojen korjaaminen on muka pois vanhustenhoidosta.
Tuo on sinun mielipiteesi, puolustin sote-rahoja. En kirjoittanut mitään vesijohtojen korjaamisesta. Se on sitten eri keskustelu, miten se edes liittyy tähän? Ai niin, valtion pitää tietenkin maksaa Salon vesijohdot, kun ei olla tajuttu että nehän lahoaa kun ei tehdä mitään.