Muutin tänne vuonna 2010. Alkuun tuntui asiointi isännöinnin kanssa sujuvan suht mallikkaasti. Yhteydenottoihin vastattiin ja asioita korjattiin kohtuu ajassa.
Vuosien mittaan huomasin, että kun rahat vähenivät niin yhteydenpito vaikeutui ja korjaukset venyivät. Viime vuodet ovat olleet todellinen pohjanoteeraus.
Keväällä 2022 ihmettelimme kun ruoho kasvaa eikä leikkaajaa näy. Täällä kun oli aina käynyt ulkopuolinen leikkaaja. Taloyhtiön puolesta on pieni työnnettävä leikkuri. Sitten toi huoltomies viisi litraa bensaa.
Asiaa ihmettelimme ja joku sai sen verran yhteyttä isännöintiin josta sanottiin että bensa on meitä asukkaita varten, meidän tulisi itse leikata nurmikko. Päätin yrittää, olinhan huoltanut talon leikkurin kuten joka vuosi (omaan piikkiini).
Ruoho oli kasvanut niin pitkäksi etten päässyt montaa metriä ennen kuin täytyi puhdistaa kone tukoksista. Noin puolet nurmikosta ajoin, sitten oli pakko luovuttaa. Ei jaksanut kone eikä mies. Olen saanut aivoverenvuodon vuonna 2018 ja siitä jäi erinäisiä ”kremppoja”.
Viikate minulla on, mutta en oikein jaksa sen kanssa heilua. Päätin ostaa raivaussahan. Siihen kun laittoi ruohoterän, sai nurmen sen verran matalammaksi että jaksoi leikkurin työntää läpi. Ja kun tuo raivuri tuli hankittua, päätin raivata tontin rajaojankin. Se oli vuosikaudet kasvanut pajuja, koivuja ym. Sen jälkeen pääsin leikkurilla siistimään ojan reunat.
Näin siisti ei piha ole ollut minun täälläoloaikanani. Tämä on tosin vain minun mielipiteeni. Muutaman viikon päästä kun leikkasin nurmikon uudelleen, oli isännöinnin tarjoama bensa käytetty.
Yritin saada isännöitsijää kiinni puhelimella ja sähköpostilla. Tuloksetta. Tulin siihen tulokseen, että helpompaa on ostaa bensat itse. Loppu kesä leikattiin minun bensoillani.
Jouduin myös viime kesänä leikkaukseen tämän pääni takia. Leikkaus meni hyvin ja noin viikon päästä leikkailin taas nurmikkoa. Aikamoinen näky varmaan kun lykkii leikkuria 15 tikkiä päässä. Oli minulla sentään lakki päässä etteivät ihmiset pelästy.
Laitoin kesällä postia silloiselle hallituksen puheenjohtajalle Jarkko Anttilalle. Ei vastausta. Isännöitsijällekin kirjoittelin. Vastasi lyhyesti marraskuussa. Kiire kuulemma ollut ja kiire jatkuu. En osannut siihen vastata muuta kuin toivotella hyvät joulut ja uudetvuodet, palataan asiaan keväällä. Kevät on jo aika pitkällä, odottelen edelleen.
Talvi tuli ja aika paljon luntakin. Tämä meidän pihamme on niin ahdas ettei traktorilla saa aurattua kuin osan. Yli puolet on kolattava.
Pihaa aloitettiin kunnostamaan vuosia sitten, mutta homma jäi kesken. Pitäisi kuulemma ensin tyhjentää pihakaivot. Imuautoa on odotettu vuosia. Kaivot kyllä vetävät, taitaa syy olla jossain muualla?
Kymmeniä tunteja tuli tuossa pihalla marssittua, toki muutkin asukkaat osallistuivat. Kun laskee yhteen kesän ja talven tunnit, puhutaan melko suuresta määrästä.
Ja palkkioksi siitä saa roiman vuokrankorotuksen, jota perustellaan hoitokustannuksien nousulla. Luulisi näistä minun puuhasteluistani jotain säästöä tulleen, varsinkin kun olen itse ostanut koneet ja tarvikkeet. Ei ilmeisestikään?
Arvelin että tänä kesänä jatkuisi minun ruohonleikkuuni, kun joka paikasta kuulee, ettei vuokrataloilla ole edelleenkään rahaa käytettäväksi. Huolsin talon leikkurin, ostin öljyt ja uuden terän. Hommasin vanhan vetävän leikkurin, jota kunnostelin, että pääsisin vähän helpommalla.
Nyt kuulin tänne tulevan ulkopuolisen leikkaajan. Hyvä, että työllistetään nuoria. Heiltä homma käy nopeasti ja heillä on kunnon laitteet. Ei ole tällaista ”nysväämistä” kuin minulla.
Olisi kiva jos isännöitsijä ilmoittelisi asukkaille asioista, ei tulisi niin paljon turhia kustannuksia. Ennen tuli isännöitsijältä kirjeitä muutaman kerran vuodessa, nykyään vain vuokrankorotusilmoituksia.
Pekka Laurila
Kanunki
