Lintujen ulostetta ja höyheniä on kasoissa lattialla. Vanha jouluvalo nojailee seinään pitsapaikan mainoksen vieressä. Yksittäinen työpöytä nököttää nurkassa, avattuun porraskäytävään on vedetty vaarasta varoittava värikäs muovinauha.
Näkyä katselee kiinteistöneuvos Jorma Nieminen, jonka yläpuolella kattotuolilla istuu kaksi pulua.
– Katossa on paljon reikiä. Vesi ei ole kuitenkaan valunut suoranaisesti sisälle, vaan se on jäänyt katon eristepuruihin, jotka on nyt kuskattu polttolaitokselle, sanoo Nieminen.
Vanha Koulukaluston kiinteistö Tehdaskadulla on ollut pitkään tyhjillään, mutta nyt Niemiset miettivät sille uutta käyttöä.
Ajatuksena on muuttaa tehdaskiinteistö asunnoiksi. Hakemus käyttötarkoituksen muutoksesta on tehty kaupungille.
Purkutöihin on jo lupa, ja työt ovat alkaneet. Sisältä on viety pois tavaraa ja kostuneita eristeitä, ulkoa poistettu vanha purusiilo. Vielä pitäisi purkaa rakennuksen tasakattoinen, osittain romahtanut uudisosa ja käytöstä poistettu lämpökeskus.
– Kaikki purkutyö on pitänyt tehdä käsin. Puoli miljoonaa euroa on jo mennyt, sanoo Nieminen.
Mitä tulee työlistalle purkamisen jälkeen, on vielä auki.
Projekti jakaa mielipiteitä perheen sisällä. Jorma Nieminen on sitä mieltä, että koko rakennus on toivoton tapaus ja sietäisi saada purkutuomion. Tilalle voisi tehdä ulkoisesti saman näköisen mutta tekniikaltaan modernin asuintalon.
– Jos saneerataan, minä en ota osaa, Jorma Nieminen paaluttaa.
Seuraavaa sukupolvea edustava Henri Nieminen puhuu pontevammin vanhan rakennuksen julkisivun osittaisen säilyttämisen puolesta.
– Ajelin pari kesää sitten jokea pitkin veneellä ja ajattelin, että paikka on niin makean näköinen. Siitä se idea oikeastaan lähti, sanoo Henri Nieminen.
Koulukaluston kiinteistön joen suuntainen osa rakennettiin vuonna 1921. Siinä on noin 2 500 neliötä.
Tehtaassa valmistettiin nimensä mukaisesti kalusteita kouluihin, muun muassa pulpetteja ja höyläpenkkejä. Rakennuksen on suunnitellut H. Fagerlund.
Kiinteistö on merkitty osayleiskaavassa maisemallisin perustein suojeltavaksi.
– Museoviraston edustajat tulivat Helsingistä ja sanoivat, että oo miten ihanat pikkuruutuiset ikkunat, sanoo Jorma Nieminen ja nauraa.
Hän nappaa puukarmista irvistävän maaliliuskan irti.
– Kaikki ikkunat pitäisi uusia.
Ikkuna-asiassa Henri Nieminen on samoilla linjoilla. Hän arvioi, että jo rakennusmääräystenkin vuoksi ikkunoita olisi välttämätöntä suurentaa hieman. Rakennuksen muodon vuoksi asunnoista tulisi väistämättä melko syviä, ja ikkunoita suurentamalla niihin saataisiin riittävästi valoa.
– Samalla kun ikkunoita suurennetaan, niiden energiatehokkuutta tulee myös parantaa nykymääräyksiä vastaavaksi. Ikkunoiden ulkoasu voi silti olla lähes samanlainen. Jos remontoidaan, se pitää aina tehdä kunnolla ja katsoa 50 vuoden päähän, sanoo Henri Nieminen.
Ajatuksena on, että asunnot olisivat kooltaan 100–200-neliöisiä. Asuntoja tulisi myös pihapiirin muihin rakennuksiin lukuun ottamatta uudempaa Kolmituotteen rakennusta, joka säilyisi entisellään.
Henri Nieminen uskoo, että joistain julkisivun muutoksista huolimatta kiinteistö säilyttäisi ominaisluonteensa.
– Olen käynyt Turussa katsomassa, miten Kakolan alueella on rakennettu asuntoja. Sinne on tehty muun muassa teräksisiä parvekkeita.
Kaupungin tahtotila alueen suhteen on sama kuin Niemisten: jokirantaan halutaan lisää asumista. Yleiskaavan suojelumerkintä puolestaan tarkoittaa, että kiinteistön suojeluun pitäisi pyrkiä myös asemakaavassa.
Käytännössä merkintä ei ole täysin velvoittava. Kiinteistön omistaja voi hakea purkulupaa esimerkiksi vetoamalla rakennuksen korjauskelvottomaan kuntoon.
Jorma Niemistä mietityttävät ennen kaikkea korjauskulut. Hän laskee, että korjaamalla vanhaa asuntojen neliöhinta lähenisi 5 000 euroa, kun taas uudisrakentamisella päästäisiin noin 3 500 euroon.
– Vanha rakennus pitäisi esimerkiksi paaluttaa jälkikäteen. Se on hankala ja kallis urakka.
Kiinteistön sijaintia Niemiset pitävät asumismielessä loistavana.
Ajatuksena on tehdä rakennukseen useampi kaksikerroksinen loft-henkinen asunto, joista kullakin on oma siivu takapihan nurmialuetta. Loft-asunnnoilla tarkoitetaan asuinkäyttöön muunnettua tilaa, joka on tehty alun perin muussa käytössä olleeseen rakennukseen.
Ydinkeskustaan on vain kivenheitto matkaa.
– Kun torilla soitetaan musiikkia, voisi istua omalla terassilla olut kädessä ja katsella auringonlaskua, Jorma Nieminen visioi.
Henri Nieminen uskoo, että asunnot voisivat houkutella Saloon uusia asukkaita kauempaakin.
– Joku voi haluta myös kesämökin muualta kuin maalta, kunhan se on idyllisessä pikkukaupungissa, mihin pääsee junalla.
Joen rannan maisemaan vaikuttaisi todella paljon, jos tuo kiinteistö saataisiin tavalla tai toisella kuntoon. Rakennushan on omalla tavallaan hieno, mutta toisaalta kokonaisuutena melko rauhattoman näköinen ja huono kunto syö hankkeen kannattavuuden. Uudisrakentamisessa on paljon enemmän mahdollisuuksia. Toivottavasti hanke etenee ilman museovirastosta tulevia kapuloita rattaissa.
Loistava idea! Ihan samaa olen ajatellut, kun ajellut veneellä ohi. Paikka on lähellä keskustaa, joen rannalla ja hienon näköinen rakennus. Ja kannatan myös vahvasti jokirannan kehittämistä tähän suuntaan, sinne tarvitaan muutakin kuin pelkkiä kävelyreittejä.
Erittäin hyvä idea, vihdoin hyviä uutisia.
Joku edes uskaltaa… ja menestyy.
Uskomatonta. Hieno rakennus, jonka rapistumista olen seurannut vuosikausia. Siis mitään toimia edes sen perushoitoon eli kuivana pitämiseen ei ole kiinnitetty mitään huomiota ja nyt omistaja naureskelee sen huonoa kuntoa julkisesti. Ihan tyypillistä täällä. Hävettää paikallisen teollisen kulttuuriperinnön tuhoaminen. Mainio idea sinänsä. Olisiko pitänyt syntyä aikaisemmin.
Jälleen kerran muut kuin omilla rahoillaan pelaava omistaja tietää paremmin, mikä kannattaa ja mikä ei.
Valitettavasti kaunein osa rakennuksesta on ollut liian kauan hunningolla. Jopa museovirasto on nyt jo jälkijunassa. Järkevintä voisi olla rakentaa samaan paikkaan rakennus täysin uusiksi mutta vanhaa julkisivua kunnioittaen. Aikoinaan jo 1990-luvulla ehdotin Koulukaluston tiloihin urheiluseuroille yhteisiä toimisto- ja kokoontumistiloja, mutta olin ilmeisesti aikaani edellä, sillä nyt toimistokomplekseja on jo vaikka millä mitalla.
Tämä Koulukalusto-projekti olisi juuri sitä, mitä kaupungin olisi ollut suotavaa toteuttaa jo aiemminkin tyhjentyneisiin tiloihin. Miettiä, miten voitaisiin hyödyntää eikä päästää rapistumaan. Onko se komea asuinrakennus Koulukaluston vieressä johtajan talo, joka on päästetty pahasti rapistumaan. Siitä tulisi upea miljöö kunnostettuja. On myös Salon talouselämään kuuluvaa historiaa. Salossa oli monia teollisuusaluetyöllistäjiä aikoinaan.
Entäs sitten Linjuri? Rapistuuko sekin sitten seuraavat 10-20 vuotta kaupungin keskustassa? Kohtuullisella vuokralla tilat varmasti täyttyisivät. Jos liikkeet häipyvät Salosta korkeiden vuokrien vuoksi, miksi kukaan edes miettisi tänne muuttamista ja kalliin asunnon ostamista, vaikka miten hienoja loft-asuntoja olisi?
Hienoa, jos vihdoin saisi arvoisensa kohtelun Koulukaluston vanhat rakennukset.
Kävelin eilen koko kiinteistön ympäri. Kyllä tulee niin kallis projekti tuon kunnostamisessa asunnoiksi, että ihmettelen, jos siihen oikeasti joku ryhtyy. Paalutettavahan se ainakin on heti aluksi. Vanhempi Nieminen on realistinen tässä asiassa.