Salolainen Sirpa Lehtonen ehti tuskin laskea vanhat laukkunsa pöydälle, kun ne löysivät jo uuden kodin.
Lehtonen toi lauantaina kaksi laukkua ja hameen Lukkarinmäen kevät -tapahtuman yhteydessä järjestettyyn mekkojen ja laukkujen vaihtotapahtumaan. Myös Lehtosen vanha hame katosi nopeasti Salon taitokeskuksen pihalla olleesta vaaterekistä.
– Tosi hieno juttu!, hän totesi tyytyväisenä.
Lehtonen sanoo olevansa varsinainen ”hamsteri”.
– Minulla on tallessa vaatteita 1980-luvulta asti. En ole raaskinut niistä luopua. Toisaalta olen huomannut, että muodin kaudet vaihtelevat niin, että nyt muodissa oleva vaate on taas muodissa 15 vuoden päästä.
Lehtosen suosikkihame on ollut hänellä jo vuosikymmenten ajan.
– Hankin Marimekon hameen, kun odotin tytärtäni ja hän on nyt 48-vuotias, Lehtonen nauraa.
Lehtosen harmiksi hame repesi, mutta hameesta hän ei hevin luovu.
– Aion korjata sen ja käyttää hametta edelleen.
Lehtonen on myös aikaisemmin osallistunut Salon taitokeskuksen järjestämiin vaihtotapahtumiin. Hän on osallistunut muun muassa tapahtumaan, jossa vaihdettiin tauluja.
– Tällaiset tapahtumat ja ylipäätään kierrättäminen on tänä päivänä todella suosittua.
Salolainen Henna Peltokorpi teki Salon taitokeskuksen pihalla pajuista kranssikoria Anne Raineen johdolla. Valmiin kranssikorin hän suunnitteli vievänsä mökille.
– Siihen voi laittaa esimerkiksi hedelmiä, Peltokorpi mietti.
Suomusjärven Kettulassa asuva puuseppä Anne Raine on tehnyt pajutöitä jo parinkymmenen vuoden ajan ja oma pajuviljelmä hänellä on ollut 18 vuotta.
– Minulla kasvaa kuutta eri pajulajiketta. Eri lajikkeet sopivat erilaisiin käyttötarkoituksiin, hän kertoo. Henna Peltokorven käsissä kori syntyi vakkapajusta.
Pajutöiden tekeminen kannattaa Raineen mukaan aloittaa pajunpunonnan kurssilta.
– Harrastukseen pääsee paremmin sisälle, kun joku näyttää, miten työvaiheet tehdään, hän sanoo.
Pajutöissä käytettävät pajut kerätään aina keväisin ennen kuin niihin tulee lehtiä.
– Pajut kuivatetaan, jos niitä ei käytetä tuoreeltaan. Kuivatettuja pajuja liotetaan seitsemän päivää vedessä, minkä jälkeen ne ovat taas käyttökelpoisia, Raine kertoo.
Raine on pitänyt useita pajukursseja Salon taitokeskuksessa.
– Ensi syksyksi olen suunnitellut risukurssia, hän paljastaa.
Kotkansiipi, pikutalvio, viiruhelpi, ukonhattu, töyhtöangervo, keltavuokko…. salolainen Paula Saarinen luettelee kasvienvaihtopisteelle tuotujen kasvien nimiä.
Puutarhanhoito ja erilaiset kasvit ovat Hajalassa asuvalle Saariselle tuttuja. Hän on nimittäin harrastanut puutarhanhoitoa nuoresta pitäen.
– Puutarhassa kun puuhastelee, niin kaikki muu unohtuu, hän sanoo.
Erityisen hyvin Saarinen viihtyy puutarhassa keväällä.
– Keväällä aina jännitetään, että mitä sieltä maasta nousee talven jäljiltä, hän sanoo.
Salolainen Anne Bernoulli oli pukeutunut asuinalueensa juhlapäivän kunniaksi Lukkarinmäki-hameeseen. Hame on ommeltu Lukkarinmäki-hame-kurssilla, jonne Bernoulli osallistui kolmen muun naisen kanssa.
– Mekon malli on kaikilla sama, mutta jokainen sai valita värin ja materiaalin itse, Bernoulli kertoo.
Hän itse valitsi materiaaliksi joustosametin.
– Ihastuin siniseen kankaaseen heti, kun näin sen. Ompelun kannalta se ei kyllä ollut helpoin kangas, Bernoulli myöntää.
Lukkarinmäki-hametta hän aikoo käyttää jatkossakin.
– Ainakin Lukkarinmäkeen liittyvissä tapahtumissa aion tämän pukea, hän sanoo.
Salon Pyhän Ristin tšasounan ovet olivat lauantaina poikkeuksellisesti auki. Pieni hirsinen rakennus Uskelan kirkon kupeessa kiinnosti ihmisiä paljon.
Paikalla kävi muun muassa salolainen Marja Koljonen, joka oli useaan otteeseen miettinyt, miltä Salon ortodoksisessa rukoushuoneessa näyttää.
– En ole käynyt täällä koskaan aikaisemmin ja halusin tulla kurkkaamaan. Tämä on pienempi kuin ulkoa päin näyttää, Koljonen sanoo.
Salon Pyhän Ristin tšasounassa järjestetään jumalanpalveluksia kerran kuussa, kun Turun ortodoksisen seurakunnan pappi saapuu Saloon.
– Rukoushuoneella on muutakin toimintaa. Täällä kokoontuu kerran viikossa ikonimaalausryhmä ja tiistaiseura, kertoo Leena Uutela.
Vuonna 1989 valmistuneessa Salon Pyhän Ristin tšasounassa järjestetään myös kirkollisia toimituksia, kuten kastetilaisuuksia ja avioliittoon vihkimisiä.
– Kunniallisen ja eläväksitekevän ristin ylentämisen juhla on ortodokseille tärkeä juhla ja silloin täällä voi olla viitisenkymmentä ihmistä, Uutela kertoo.
Ensimmäistä kertaa järjestetyn Lukkarinmäen kevät -tapahtuman alueena toimi Salon taitokeskuksen ja Sinisen talon pihapiiri sekä Lukkarinmäen alue.
Lukkarinmäen kevät -tapahtuma ja etenkin Salon kansalaisopiston teatteritaiteen opiskelijoiden Lukkarinmäki-aiheinen näytelmä oli menestys. Liikkuvan teatteriesityksen näki suuri joukko ihmisiä.
Entisaikaan Lukkarinmäessä -näytelmä esitettiin päivän aikana kaksi kertaa, ja jo ensimmäisessä näytöksessä katsojia kulki näyttelijöiden matkassa parisataa.
Tapahtumien lisäksi Lukkarinmäellä oli päivän aikana useita pihakirppiksiä ja pop up -kahvila.
– Tapahtuma oli oikein onnistunut. Ensi vuonna perinteeksi muodostunut Lukkarinmäen kevät järjestetään 18. toukokuuta, sanoi Taito Varsinais-Suomi ry:n toiminnanjohtaja Tiina Aalto.
Kurkistus kuvataiteilijan työhön
Salon Lukkarinmäessä pääsi lauantaina seuraamaan myös taiteilijan työskentelyä. Salolainen kuvataiteilija Ilona Niemi (s. 1975) maalasi kotonaan kahta taulua.
Niemen työtilat sijaitsevat omakotitalon kellaritiloissa, mutta hän oli siirtänyt työpisteensä varastona toimivaan entiseen autotalliin Lukkarinmäen kevät -tapahtumaa varten. Paikalla kävi paljon ihmisiä.
Ihmisten vierailu ei häirinnyt Niemen työskentelyä lainkaan, päinvastoin.
– Se on hyvä, että työskentelyyn tulee katkoja ja joudun pakosta hieman hidastamaan. Minulle käy helposti niin, että maalaan liian nopeasti ja jään näpertämään jotakin yksityiskohtaa. Näin teoksista tulee helposti liian jähmeitä, Niemi sanoo.
Niemi kertoo töittensä suunnittelun vievän paljon aikaa, kun taas teosten toteuttaminen käy nopeasti.
– Saatan käyttää suunnitteluun järjettömästi aikaa. Esimerkiksi kollaaseja tehdessä erilaisia suunnitelmia on valtava kasa, mutta lopulta teos syntyy nopeasti.
Niemen lauantaina akryylivärein maalaamien teosten malleina toimivat hänen aikaisemmin tehdyt kollaasit. Malleina toimivat teokset Veen emonen ja Albatrossi.
– Teen mielelläni kahta teosta samaan aikaan. Toinen maalaus ehtii kuivua sillä välin, kun työstän toista. Sitten voin taas palata toisen teoksen pariin.
Teokset saattavat päästä esille Teijon Masuuniin, jossa Niemellä on näyttely kesä-heinäkuussa.
– Teijon näyttely avautuu 1. kesäkuuta ja olen viemässä sinne pääasiassa maalauksia ja joitain kollaaseja, hän kertoo.
Samana päivänä avautuu Baerum Kunsthallissa Norjassa suomalaisten taiteilijoiden yhteisnäyttely, jossa myös Niemi on mukana.
