Salon Seudun Sanomat esittelee kauden kynnyksellä Salon historian parhaita yleisurheilutuloksia. Kolmiosaisen juttusarjan toinen osa käsittelee Salon Viestiä.
Viestillä on vahvat perinteet yleisurheilusta. Seuran urheilijat ovat edelleen näkyvästi esillä tilastoissa, vaikka yleisurheilu ei ole enää vuosiin kuulunut seuran lajivalikoimaan.
Oheiseen taulukkoon on kerätty korkeimmalle Suomen kaikkien aikojen tilastoissa yltävät tulokset. Tietolähteenä on käytetty Tilastopajan tietokantaa huhtikuussa 2023. Mukaan on otettu suoritushetkellä Viestiä edustaneiden henkilöiden tuloksia tavallisimmista ulkoratojen yleisurheilulajeista.
Viestin top 30 -tulokset ajoittuvat vuosiin 1973–1990. Yleisurheilun taso olikin seurassa todella korkea 1970- ja 1980-luvuilla. Taulukkoon ei esimerkiksi pääse mukaan alle 1.50:n ajalla 800 metrin juoksussa (Pekka Kivelä) tai lähes 77 metrin keihäskaarella (Reijo Saari ).
Tason laajuudesta puolestaan kertoo se, että monessa lajissa Viestiltä on useita urheilijoita mukana Suomen kaikkien aikojen tilastoissa. Tällaisia lajeja ovat keskimatkojen juoksut (800 m ja 1 500 m) sekä naisissa että miehissä.
Esimerkiksi naisten 949 parhaan 1 500 metrin juoksijan joukossa on kahdeksan Viestin urheilijaa. Vuonna 1982 saman lajin vuositilaston topsadasta löytyi viisi Viestin naista.
Helena Laine (s. Ekbom) kuuluu siihen kunniakkaaseen joukkoon, joka on edustanut Suomea keihäänheiton olympiafinaalissa. Hän sijoittui Los Angelesin 1984 kilpailussa yhdenneksitoista. Kaksi vuotta aiemmin Laine oli mukana Ateenan EM-kisoissa, mutta siellä kohtalona oli karsiutua finaalista.
Laine kilpaili Salon Viestin väreissä 1977–1982. Hän voitti seuralle keihäänheiton Suomen mestaruuden 1979 ja kuulantyönnön SM-hallikultaa 1982. Laine oli todellinen mitalirohmu SM-kisoissa, sillä uran kokonaissaldo on kaksi kultaa, kuusi hopeaa ja kahdeksan pronssia.
Tasan 64 metrin ennätysheitto on tehty Salossa 26.5.1983, eli lähes päivälleen 40 vuotta sitten. Se on vanhan keihäsmallin koko maailman kaikkien aikojen tilaston sijalla 124.
Vain 16 suomalaisnaista on suoriutunut juoksun kuninkuusmatkasta maratonista Maija Vuorista nopeammin. Vuorinen voitti ennätyksellään SM-hopeaa 1986.
Vastaavalla ajalla olisi muuten voitettu Suomen mestaruus joka kerta vuosina 1987–2010. Vuorinen kilpaili salolaisseuroissa vuoteen 1991 asti, kunnes siirtyi Turun Urheiluliittoon, jossa hän oli voittamassa muun muassa neljää SM-maastojen joukkuemitalia. Kalevan kisojen ratamatkoilla Vuorinen oli usein pistesijoilla.
Minna Vehmasto (myöhemmin Vehmasto-Sulander) edusti vuotta 1980 lukuun ottamatta koko uransa Kuusjoen Humua ja hänet esitellään tarkemmin juttusarjan kolmannessa. Todetaan kuitenkin jo nyt, että Vehmasto oli 1980-luvulla Suomen menestynein naiskorkeushyppääjä, ja hänen ennätyksensä 191 säilyi SE-tuloksena 22 vuoden ajan.
Tapio Kuusela teki komean sarjan rinkilajien (kuulantyöntö, kiekonheitto ja moukarinheitto) tuloksia. Suurin menestys tuli kuulantyönnössä, jossa hän voitti SM-hallikisojen hopeaa 1984. Yli 41 vuotta sitten tehdyllä ennätyksellä 18,65 metriä olisi voitettu lajin Suomen mestaruus joka kerta vuosina 2019–2022. Kuusela oli vuodesta 1976 alkaen kahdeksan kertaa peräkkäin moukarinheiton Suomen vuositilastossa kymmenen parhaan joukossa.
Saija Hauhia voitti 20-vuotiaiden Suomen mestaruuden kiekonheitossa 1987 ja 1988. Kalevan kisoissa hän oli kahdesti viides ja nuorten maaotteluissa Hauhia kilpaili kolmesti. Hän on myös kuulantyönnön ja keihäänheiton Suomi-tilastossa 553 parhaan joukossa.
Taina Syrjälä (o.s. Lähteenmäki) oli maan parhaimmistoa 1 500 ja 3 000 metrillä sekä maastojuoksuissa 1970-luvulla.
Syrjälä oli toinen Kalevan kisojen 3 000 metrillä 1976 ja hävisi voittajalle alle 1,5 sekuntia. Syrjälä oli usein SM-kisojen tulosluettelon sijoilla 4.–8. Syrjälä valittiin Suomen joukkueeseen maastojuoksun MM-kisoihin 1976 sekä kahteen maaotteluun 3 000 metrille seuraavana vuonna. Syrjälälle löytyy Tilastopajasta tuloksia 400 metristä aina maratoniin asti ja hän on seitsemällä juoksumatkalla Suomen 421 parhaan joukossa.
Naiset kilpailivat yleisurheilun viisiottelussa olympialaisissa ja SM-kisoissa vuoteen 1980 asti, jonka jälkeen laji korvattiin seitsenottelulla. Riitta-Liisa Ketamo kuuluisi taulukon kärkipäähän, jos myös viisiottelu huomioitaisiin siinä. Ketamo voitti lajin Suomen mestaruuden 1972 sekä SM-pronssia vuotta myöhemmin ja on sijalla 19 Suomen kaikkien aikojen tilastossa. Ketamo voitti lisäksi 100 metrin aitojen hopeaa Kalevan kisoissa sekä kolme hopeaa ja pronssin SM-hallikisojen 60 metrin aidoissa.
Edellä mainittujen lisäksi SM-mitaleita ovat voittaneet 18–21-vuotiaiden sarjoissa ainakin Kaarlo Koskenmäki (kolmiloikka 1948), Jari Lähteenoja (200 m 1967), Jarkko Vainio (seiväshyppy 1968), Olli Kartano (kuulantyöntö, kiekonheitto ja moukarinheitto 1974–1976), Reijo Saari (keihäänheitto 1978), Mikko Ruohonen (kiekonheitto 1979), Risto Pajunen (pituushyppy 1984), Juha Sinda (110 m aidat 1985), Satu Helttula (keihäänheitto 1987), Kirsi Mattila (kiekonheitto 1987) ja Sanna Valkonen (keihäänheitto 1989 ja 1990).
Viesti saavutti viestijuoksuista ja maastojuoksun joukkuekilpailuista useita SM-mitaleita 1976–1987. Suomen mestaruuksia Viesti ei voittanut, mutta hopealle ylsivät 18-vuotiaiden naisten maastojuoksujoukkue 1976 ja 16-vuotiaiden tyttöjen 4×300 metrin joukkue 1988.
Viestin menestynein kävelijä on ollut Hjalmar Ruotsalainen . Juankoskella 1899 syntynyt Ruotsalainen voitti 30 kilometrin kävelyn Suomen mestaruuden 1937, 1939, 1940 ja 1946. Hän sijoittui ensimmäisissä yleisurheilun EM-kisoissa 1934 Torinossa 50 kilometrin kävelyn kuudenneksi. Ruotsalainen on edelleen peräti seitsemällä kävelymatkalla Suomen kaikkien aikojen tilastossa 200 parhaan joukossa.
Viesti on perustettu 1912 ja tilastoista löytyy useita muitakin mielenkiintoisia yleisurheilijoita jo seuran ensimmäisiltä vuosikymmeniltä.
Yhden esimerkin yleisurheilun iättömyydestä antaa Viljo Lehtinen , joka teki Viestille kovia kolmiloikan tuloksia jo 1950-luvun alkupuolella. Viimeinen tämän lajin merkintä on vuodelta 1958, eikä uusia suorituksia tule tilastoista ihan heti vastaan.
Comebackin aika oli 50 vuotta myöhemmin 2008 ja tällä kertaa lajina kuulantyöntö 80-vuotiaiden sarjassa. Siinä mallia kaikille yleisurheilun ystäville.
Juttusarjan kolmannessa osassa käsitellään Salon seudun pienempiä seuroja.
