Salon Vedellä on entistä kovempi paine rakentaa siirtoviemäri Toijasta keskusjätevedenpuhdistamolle Meriniittyyn.
Liikelaitos selvittää asiaa uudelleen. Viimeksi viemäristä tehtiin laskelmat pari vuotta sitten.
Taustalla on Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös, jolla tiukennettiin Toijan puhdistamon lupamääräyksiä. Ympäristölupaa muutettiin myös niin, että se on voimassa vuoden 2027 loppuun.
Salon Veden toimitusjohtajan Anna Arosilta-Gurvitsin mukaan siirtoviemäri on tasavertainen vaihtoehto sen kanssa, että puhdistamon toiminta jatkuu. Puhdistamolle voidaan hakea uusi ympäristölupa.
– Siirtoviemärin linjauksen vaihtoehdot on selvitettävä. Nyt käytettävissä olevilla tiedoilla päätöstä ei voi tehdä. Toistaiseksi on tarkasteltu vain Kisko–Muurla-linjausta. Se on ongelmallinen muun muassa siksi, että linjalla on Natura-alue, hän sanoo.
Vaihtoehdot selvitetään lupapäätöksen mukaisessa aikataulussa kahden vuoden kuluessa. Salon Vesi ei valita avin päätöksestä.
Vuonna 2021 Kisko–Muurla-linjauksen arvioitiin maksavat 6,3 miljoonaa euroa. Sen jälkeen kustannukset ovat nousseet.
Arosilta-Gurvitsin mukaan investointi aiheuttaisi merkittävän paineen liikelaitoksen maksujen korottamiselle.
Viemäröintialueen muodostuvat Toijan ja Kiskon kirkonkylän taajamat. Asukkaita alueella on vähän yli 500.
Avi teki päätöksensä Toijan puhdistamon lupaehdoista Varsinais-Suomen ely-keskuksen aloitteesta. Myös Salon rakennus- ja ympäristölautakunta on kannattanut lupaehtojen kiristämistä.
Puhdistamon ympäristölupa on ollut voimassa sillä oletuksella, että Toijasta rakennetaan siirtoviemäri Salon jätevedenpuhdistamolle ja Toijan puhdistamon vesien johtaminen Kirkkojärveen loppuu.
Edellinen ympäristölupaon vuodelta 2018. Silloin Salon Veden suunnitelmissa oli rakentaanoin 15 kilometrin siirtoviemäri Salon keskustan suuntaan vuosina 2020–2021. Samaan kaivantoon piti laskea puhtaan veden putki.
Kaupunki varasi hankkeeseen 2,3 miljoonaa euroa. Viemäriä ei tehty.
Avin ajatus on, että nyt viemäri rakennetaan. Päätöksessä todetaan, että ”siirtoviemäröinti Toijasta ja Kiskosta Salon keskusjätevedenpuhdistamolle on esitetty Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille 2022–2027, joten puhdistamon toiminnan tulisi loppua viimeistään vuoden 2027 loppuun mennessä”.
Liikelaitos Salon Vesi antoi viime kesänä aville lausunnon, jossa se ei pitänyt siirtoviemärin rakentamista kustannustehokkaana keinona vähentää Kiskonjoen vesistön kuormitusta. Lupapäätöksen mukaan toiminnalle on mahdollista hakea jatkolupaa.
Puhdistamolta Kirkkojärveen laskettavan jäteveden tulee olla aiempia lupaehtoja puhtaampaa jo tulevana kesänä. Käsitellyn jäteveden uudet, aiempaa tiukemmat raja-arvot tulevat voimaan heinäkuun alussa.
Arosilta-Gurvitsin mukaan vaadittuihin raja-arvoihin on mahdollista päästä.
– Toijan puhdistamon viime vuoden puhdistustulos täytti nykyisen luvan vaatimukset, mutta myös uudet tiukemmat lupavaatimukset. Ely-keskuksella ei ole ollut huomautettavaa puhdistamon toiminnasta tai puhdistustuloksista.
Salon Veden pitää avin päätöksen mukaan lisätä Kirkkojärvelle tarkkailupisteitä, ja sen pitää osallistua Uitmuksenlahden vesikasvien niittokustannuksiin 20 prosentin osuudella vuosittain niin kauan kuin järveen johdetaan jätevesiä ja vielä kaksi vuotta puhdistamon sulkemisen jälkeen.
Kiskon Kirkkojärven hoitoyhdistys ry on niittänyt järvellä kolmen, neljän vuoden aikana noin 440 tonnia järviruokoa. Sillä on pyritty estämään rehevöityneen järven umpeenkasvua, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Markku Marttinen.
Yhdistys on vuosien mittaan vaatinut monta kertaa Toijan puhdistamon sulkemista. Vuosi sitten yhdistys kirjoitti, että avi ei vuonna 2018 antanut aikataulua puhdistamon sulkemiselle, koska se ”luotti Salon kaupungin ilmoitukseen puhdistamon toiminnan lopettamiseksi”.
Hoitoyhdistyksen mukaan Salon Vesi on jatkanut ”Kirkkojärveen pilaamista ja on näin ollen harhauttanut aluehallintovirastoa”.
Marttinen sanoo, että yhdistys ei valita avin päätöksestä.
– Meillä olisi kyllä aihetta, sillä haluaisimme Uitmuksenlahden kunnostamisen jatkoluvan yhdeksi ehdoksi. Alueelle saisi näin hyvän vene- ja uimarannan asukkaille.
Marttinen pitää hyvänä, että puhdistamon ympäristölupa on määräaikainen ja että jätevesien päästörajat tiukkenevat. Puhdistamon ohijuoksutuksia pyritään estämään tehokkaasti, samoin vesiympäristölle vaarallisten aineiden ja lääkeaineiden joutumista järveen. Yksiselitteinen tavoite on kuitenkin, että Toijasta vedetään siirtoviemäri Meriniittyyn.
Pelkästään puhdistamon sulkeminen ei kohenna Kirkkojärven tilannetta. Puhdistamon osuus järven kokonaiskuormituksesta on kokonaisuudessa vähäinen, mutta jätevesien purkualue Uitmuksenlahti on pahasti umpeutunut ja maatunut.
– Hajakuormituksesta tehdään Kirkkojärvellä erillinen selvitys lähivuosina, kertoo Marttinen.
– Kirkkojärvi ei suinkaan ole toivoton tapaus. Sen kunnostamiseksi on paljon tehtävissä. Yhdistys on tehnyt hoitosuunnitelman, jossa järvi pyritään saamaan ekologisesti hyvään tilaan vuoteen 2027 mennessä. Tätä edellyttävät myös EU:n vesipuitedirektiivi ja Suomen vesienhoitolaki.
Marttinen huomauttaa, että Salon kaupunki hehkuttaa upeaa ja kaunista luontoa.
– Kaupungin strategiassa on tavoitteena vesistöjen tilasta huolehtiminen, mikä tietenkin lisäisi alueen vetovoimaa.
Kiskon Kirkkojärven hoitoyhdistys on toiminut yli 30 vuotta. Siinä on 200 jäsentä, joista suurin osa vapaa-ajanasukkaita.
Marttinen korostaa Kirkkojärven merkitystä:
– Kirkkojärvi on Varsinais-Suomen kolmanneksi suurin järvi ja se on Kiskonjoen vesistön keskusjärvi. Vesistö on suojeltu sen kuuluessa eteläisen Suomen arvokkaimpiin jokivesistöihin. Vuosi sitten valmistuneiden Kiskonjoen kalateiden kautta uhanalaisia vaelluskaloja odotetaan nyt myös Kirkkojärveen.
Marttisen mielestä Salon Veden suhtautuminen Kirkkojärven tilaan kuvaa kaupungin suhtautumista muutenkin.
– Vanhat kunnat näyttävät olevan varsinkin ympäristöasioissa periferiaa, hän sanoo.
Kirjoituksessa ei kerrota mitä maksaisi Toijan vedenpuhdistamon uudistaminen niin, että se pystyisi puhdistamaan jätevedet määräysten mukaisesti. Kirjoituksessa kerrottiin, että nykyisellään puhdistusteho olisi jo määräysten mukainen, muttei selvinnyt oliko tulos uusien vai vanhojen määräysten mukainen. Jätevesien siirtolinjoissa on aina riskinsä. Putki saattaa vaurioitua ja saastuttaa matkalla pohjavesialueita. Se aiheuttaa myös omalla osuudellaan metsäkatoa, jota olisi vältettävä.
Pitäähän uuden johtajan kädenjälki jossain näkyä, ettei ihan turhaksi koeta.
Asia pitää saada korjatuksi, ilman pitkää putkea meriniittyyn..