Nykyisin Salon Kiskossa asuvan Svetlana Appelqvistin nimi nousi Suomessa laajalti julkisuuteen vuonna 2018, kun Suojelupoliisin entinen päällikkö Seppo Tiitinen julkaisi muistelmateoksensa. Appelqvist oli yksi harvoista vakoojiksi epäillyistä henkilöistä, jotka Tiitinen mainitsee kirjassa nimeltä.
Tiitinen arvioi muistelmissaan, että Appelqvistillä oli seksisuhteita lukuisten suomalaisten vaikuttajien kanssa.
”Svetlanalta löytyi huomiota herättävän paksu pino nimikortteja talous- ja valtioelämän turhan nimekkäiltä vaikuttajilta. Taisipa joukossa olla yksi Suomen entinen pääministerikin. Oli ilmiselvää, että tällaiseen henkilöön Suoponkin oli syytä kiinnittää huomiota”, Tiitinen kirjoitti teoksessaan, jossa hän käytti Suojelupoliisista yhä vanhaa Suopo-lyhennettä.
Appelqvistiä haastateltiin kirjan julkaisemisen jälkeen muutamassa suomalaisessa mediassa. Hän kiisti kaikki vakoilusyytökset. Se oli kuitenkin vähintään osittain valetta, kuten käy ilmi SSS:n huomenna sunnuntaina ilmestyvästä laajan artikkelin toisesta osasta.
Sen sijaan Appelqvist sanoo edelleen, että hän ei hankkiutunut suomalaisten vaikuttajien lähipiiriin urkkiakseen tietoja. Ja yhtään pääministeriä hän ei myönnä vietelleensä.
SSS tavoitti nykyisin eläkkeellä olevan Seppo Tiitisen, joka muistaa yhä Appelqvistin tiedusteluviranomaissa herättämän huomion 1980-luvulla.
– En pysty kovin selkeästi valottamaan, millainen rooli hänellä oli Suomessa. Hän oli hyvin aktiivinen suomalaisessa johtavassa kerroksessa, ja se kiinnitti huomiota, Tiitinen muistelee.
Appelqvistiä eivät vahtineet ainoastaan suomalaiset, vaan hänestä olivat kiinnostuneet myös Supon ruotsalaiset kollegat.
– Hänen toiminnastaan oli olemassa yhteispohjoismainen käsitys, eikä se ollut myönteinen, Tiitinen sanoo.
Hän ei kommentoi sitä, onnistuiko Supo hankkimaan konkreettisia todisteita Appelqvistin toimista. Tai mihin tarkoitukseen hänen epäiltiin hankkivan tietoja.
– Suomen näkökulmasta siinä maailman ajassa ei ollut paljon väliä, kohdistuiko KGB:n harjoittama toiminta suoraan Suomeen vai kohdistuiko se jollain lailla suomalaisen kytkennän kautta amerikkalaisiin. Yhtä lailla, Suomi ei voinut sellaista sallia alueellansa. Ne olivat hyvin yhdenvertaisia asioita.
Appelqvist sanoo, ettei hän koskaan huomannut olleensa varjostuksen kohde. Eikä hän tiedä, että Supon miehet olisivat esimerkiksi tutkineet hänen kotiaan. Hän kuitenkin väittää olleensa Supon kuulusteltavana. Se tapahtui 1980-luvulla. Hänet oli käännytetty Ruotsista Suomeen, josta hänet passitettiin edelleen Neuvosto-Viroon. Ennen sitä kaksi poliisia jututti häntä. Hän ei enää muista tarkalleen mitä häneltä kyseltiin.
Tiitinen uskoo edelleen, että Pekka Tuomisella ja Svetlana Appelqvistillä oli suhde. Kun Appelqvist ei saanut enää maahantulolupaa Suomeen, Tuominen painosti Tiitistä.
– Hän oli aivan maanvaiva, kun hän halusi ajaa Appelqvistin asiaa. Minuun otettiin yhteyttä aika tiheästi. Minulle oli aivan selvää, että hän halusi säilyttää tyttöystävänsä Suomessa.
